Kuntavaalit 2021

• Jokaisen ääntä tarvitaan. Ehdokasasettelussa heijastuu kunnan asukkaiden moninaisuus, niin sukupuolen, iän, etnisyyden kuin muidenkin erojen osalta. Puolueet sitoutuvat ehdokasrekrytoinnissaan aktiivisesti rohkaisemaan kaikkien sukupuolten edustajia ja erilaisista taustoista tulevia henkilöitä asettumaan ehdolle.
• Kunnanhallitusten, valtuustojen ja lautakuntien puheenjohtajista vähintään 40 % on naisia vuonna 2021. 
• Kunnat pilotoivat hankkeita, joissa sukupuolitietoista budjetointia kehitetään valtuustokauden aikana. Pilotoinnin käynnistysvaiheessa päätetään, miten tuloksia raportoidaan ja hyödynnetään. Myös kuntien omaa tiedontuotantoa kehitetään niin, että se tukee sukupuolivaikutusten arviointia. 
• Kunnat järjestävät kaikille luottamushenkilöilleen ja koko henkilöstölleen suunnattuja koulutuksia tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Koulutuksissa huomioidaan kaikki sukupuolet ja niihin sisältyy osuus sukupuolivaikutusten arvioinnista.
• Kunnissa laaditaan arvostavan vuorovaikutuksen ohjeet luottamushenkilöorganisaatioon. Niiden yhteyteen laaditaan turvaohjeet liittyen luottamushenkilöihin kohdistuvaan häirintään, verkossa ja muissa toimintaympäristöissä

3. Kunta työnantajana

• Samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa. Huomioiden alan vaatima koulutustaso, toimialojen välisiä palkkaeroja kavennetaan. Tehtäväkohtaisen palkan määräytymisen perusteet tehdään läpinäkyviksi.
• Kunnat sitoutuvat edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta rekrytoinnissa. Kunnat valitsevat toimialoittain tehtävät, joilla anonyymia rekrytointia kokeillaan, niin että työhakemuksesta poistetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto. Kokeilussa on oltava edustettuna niin nais- kuin miesvaltaisia aloja. Kokemuksia jaetaan kuntien kesken. Kun kuntien rekrytointijärjestelmiä kehitetään, huomioidaan työssä eri järjestelmien ominaisuudet, jotka mahdollistat anonyymin rekrytoinnin.
• Kunta työnantajana rohkaisee ja mahdollistaa molempia vanhempia pitämään vanhempainvapaita.
• Kunnat ja muut kunnalliset toimijat käyvät läpi käytössä olevat ammattinimikkeet ja korvaavat kaikki sukupuolittuneet nimikkeet uusilla.

4.    Koronapandemian vaikutukset ja tuleviin kriiseihin varautuminen

• Koronapandemian vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden hyvinvointiin seurataan ja näiden kriittisten alojen työntekijöiden hyvinvointia tuetaan.
• Pandemian jälkeisten toimenpiteiden sukupuolivaikutukset arvioidaan ennen päätöksentekoa.
• Uusiin pandemioihin valmistautuessa huomioidaan koronapandemian aikana esiin tulleet lukuisat sukupuolivaikutukset kodeissa, työelämässä ja tukipalveluissa. Esimerkiksi väkivaltapalveluiden muovautumiskykyä kehitetään tulevia kriisitilanteita varten ja pääsystä monikielisten väkivaltapalveluiden piiriin huolehditaan. Palkattoman hoivan lisääntynyt kuormitus huomioidaan ja joukkoliikenteen saatavuus taataan.

5.    Sosiaali- ja terveysalat haavoittuvassa asemassa olevien turvana

Sote

• Sote-uudistuksen myötä kunnissa huolehditaan ennakoiden sosiaali- ja terveyspalveluiden katkeamattomasta palveluketjusta. Viestintää tehostetaan siirtymävaiheessa kunnista uusiin alueellisiin toimijoihin.

Sukupuolierityiset terveyspalvelut

• Miehet käyttävät naisia vähemmän terveyspalveluita. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat asunnottomat ja päihdeongelmaiset miehet. Kunnissa kehitetään toimenpiteitä, joilla miesten hakeutumista julkisen terveydenhoidon piiriin lisätään. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan, ja niitä kehitetään tarvittaessa. 
• Kunnat jakavat tietoa rintojen omatarkkailusta rintasyövän ehkäisemiseksi.
• Kunnat tarjoavat nuorille maksutonta ehkäisyä ja huolehtivat ehkäisyn helposta saatavuudesta.

Ikääntyvien hoidot ja hyvinvointi

• Kunnat valvovat aktiivisesti tuottamiensa ikäihmisten palvelujen sekä ostopalvelujen laatua sekä näiden palvelujen tosiallista saavutettavuutta digitalisaation kehittyessä.
• Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus huomioidaan kuntien tarjoamissa vanhuspalveluissa.
• Omaishoitajista naisia on noin 70 %. Omaishoidon järjestäminen vaikuttaa erityisesti naisten toimeentuloon, eläketurvaan ja urakehitykseen. Omaishoitajien jaksamista kunnissa seurataan ja parannetaan.
• Tuotetaan sukupuolenmukaista tietoa omaishoidosta ja sen sukupuolivaikutuksista kunnittain ja alueittain.

Sukupuolierityinen päihdehuolto ja asunnottomuus

• Päihdepalvelujen saatavuudesta huolehditaan joka puolella Suomea. Päihdetyössä kehitetään naiserityisiä palveluja. Perheen ja läheisten tukipalveluja tarjotaan aktiivisesti.
• Asunnottomista merkittävä osa on miehiä. Asunnottomuutta voidaan perustellusti pitää mieserityisenä ongelma. Asunnottomat naiset ovat tuplamarginaalissa johtuen sekä asunnottomuudesta että sukupuolesta. Asunnottomat ja päihdeongelmaiset naiset ovat merkittävässä riskissä joutua väkivallan uhriksi.
• Asunnottomien palveluissa huomioidaan kaikki sukupuolet ja sateenkaariväestön tarpeet. 
• Kuukautis- ja inkontinenssisuojat sekä ehkäisy tehdään asunnottomille maksuttomaksi.

Sukupuolistunut väkivalta

• Väkivaltaa torjutaan sekä ennaltaehkäisten että tarjoamalla matalan kynnyksen palveluita kuntalaisille.
• Ihmiskaupan uhrien tunnistamista kehitetään kouluttamalla avainasemassa olevaa henkilöstöä.
• Tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvää osaamista lisätään ja reagoimiskykyä kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan (ml. lastenhuolto) parissa.
• Kunnat tiedottavat selkeästi ja laajasti seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikköjen, SERI-keskusten, auttavien puhelimien ja uhrien tukipalvelujen saatavuudesta ja maksuttomuudesta.
• Julkisen liikenteen henkilöstöä koulutetaan sukupuolittuneeseen häirintään ja ahdisteluun puuttumisessa. 

Turvapaikanhaku ja kotiutuminen

Turvaa hakevat naiset sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat usein erityisen haavoittuvassa asemassa. Sukupuolittunut ja seksuaalisuutta loukkaava väkivalta on tunnistettava turvapaikan hakuprosessissa.

• Kunnissa tuetaan tasa-arvon toteutumista myös turvapaikanhakijoiden osalta, ja tarjotaan sukupuolierityisiä tiloja tarpeen mukaan turvapaikan saaneille.
• Kunnissa kehitetään uusia kotoutumisen ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen muotoja yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Kunnissa varmistetaan että kielikoulutusta on tarjolla tarpeeksi ja että se tavoittaa kaikki tulijat, myös naiset. 

6.    Koulutus ja vapaa-aika: kaikkien kuntalaisten oikeus

• Tasa-arvoisessa kunnassa panostetaan koulutukseen ja kasvatukseen. Koulutusta ja kasvatusta koskevaa päätöksentekoa ohjaa tavoite oppimistulosten ja koulutusalojen sukupuolisegregaation purkamisesta.
• Varhaiskasvatuksen sukupuolisensitiivisyyttä edistetään lisäkouluttamalla varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Myös tasa-arvolain tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laajentamiseen varhaiskasvatukseen varaudutaan koulutuksilla.
• Opetuksen järjestämisessä huomioidaan erilaiset oppijat ja taataan kaikille turvallinen oppimisympäristö. Sukupuolen moninaisuus on luonteva osa koulujen ja nuorisotyön arkea ja sateenkaarinuorten hyvinvoinnista huolehditaan.
• Suomen urheilun eettisen keskuksen häirintätutkimus osoittaa nuorten ja huipulla urheilevien naisten kokevan kaikista eniten seksuaalista häirintää. 
• Kunnissa tulee taata jokaiselle asukkaalle seksismistä, rasismista ja syrjinnästä vapaat harrastus-, kokoontumis- ja liikkumismahdollisuudet.
• Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmat otetaan osaksi kunnan liikuntapalvelujen suunnittelua ja seurantaa.

7.    Kuntatalous ja sen tulevat haasteet

• Kuntien taloushaasteiden sukupuolivaikutuksia tulee arvioida.
• Talouspäätösten sukupuolivaikutukset tulee arvioida päätöksenteon kaikissa vaiheissa.
• Korona-pandemian vaikutuksia kuntien talouteen tulee tarkastella sukupuolinäkökulmasta.

Lataa kuntavaalitavoitteet (PDF, 280 kB)