Miesjaosto

Tasa-arvosta ja ahtaiden sukupuoliroolien purkamisesta hyötyvät kaikki sukupuolet. Tanen Miesjaosto käsittelee erityisesti poikiin ja miehiin liittyviä tasa-arvokysymyksiä. Jaosto toimii asiantuntijoiden kohtaamis- ja yhteistyöfoorumina. Jaoston keskeisinä tehtävinä ovat: 

  • toimia miespoliittisen keskustelun herättäjänä
  • toimia aloitteentekijänä 
  • kehittää yhteistyötä miesten ja poikien parissa toimivien tahojen kanssa

  • seurata ajankohtaista pojista, miehistä ja maskuliinisuuksista tehtyä tutkimusta.

Miesjaosto on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1988. 

Miesjaoston historia

Kahdestoista miesjaosto (2023–2027)

Jäsenet

  • Puheenjohtaja: Tuomas Kurttila (SDP)
  • Varapuheenjohtaja: Ukko Bamberg (PS)
  • Jussi Junni (Vihr.)
  • Henri Kontkin (Kok.)
  • Lauri Nikula (Kesk.)

Pysyvät asiantuntijat

Varajäsenet merkitty sulkuihin.

  • Ensi- ja turvakotien liitto ry: Jussi Pullin (Aki Siltaniemi)
  • Miehet – Män – Men ry: Ville Savonlahti (Jürgen Ross)
  • Miesjärjestöjen keskusliitto ry: Antti Alén (Markku Forsström)
  • Miessakit ry: Tomi Timperi (Timo Syrjälä)
  • Monimuotoiset perheet -verkosto: Tiina-Emilia Kaunisto (Emma Kolu)
  • Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete, Nytkis ry: Mervi Mäki-Neste (Mira Karjalainen)
  • Poikien Talo: Veli-Pekka Kilpala (Kimmo Saastamoinen)
  • Seta ry: Niilo Ciriaco (Pekka Rantala)
  • Suomen Miestutkimuksen Seura ry: Jiri Nieminen (Henri Hyvönen)
  • Väestöliitto / Poikien Puhelin: Antti Lahtinen (Mikko Kuronen)

Päivitetty 18.6.2024

Toiminnan painopisteet kaudella 2023-2027

Miesjaosto käsittelee toimikautensa aikana laajasti poikiin, miehiin ja maskuliinisuuksiin liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Työssä huomioidaan Tanen painopisteet digitalisaation ja turvallisuuden osalta.

Jaostossa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa:

  • laaja turvallisuus ja turvallisuusympäristön muutokset, ml. yhteiskunnan militarisoitumisen vaikutukset eri ikäisiin poikiin, miehiin ja käsityksiin maskuliinisuuksista

  • peli- ja digimaailma sekä näiden vaikutukset sosiaalisiin yhteisöihin

  • tasa-arvon vastustuksen vaikutukset ja ilmeneminen sekä tasa-arvotyön merkitys poikien ja miesten näkökulmasta

  • vanhemmuuden tasa-arvoinen jakautuminen, ml. miesten lapsiperheellistyminen ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön vaikutusten seuraaminen

  • suostumuskulttuuri ja tunnetaidot

  • mies- ja poikaerityisen työn edellytykset, ml. järjestöjen rahoitus

  • työelämän ja koulutuksen tasa-arvo, ml. oppimistulosten kehitys

Edellä mainittujen lisäksi jaosto seuraa hallituskauden keskeisten uudistusten ja hankkeiden valmistelua sukupuolinäkökulmasta.

Jaoston kaikessa toiminnassa huomioidaan sukupuolen moninaisuus, risteävät erot ja moniperustainen syrjintä.

Miesjaoston historia

Tane perusti vuonna 1986 miestutkimusryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa Suomessa tehtyä miestutkimusta sekä pohtia, mitä Suomessa tulisi miehen asemaan, rooleihin ja mieskuvaan liittyen tutkia ja mitä teemoja tähän liittyen voitaisiin nostaa esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Ensimmäinen Miesjaosto perustettiin vuonna 1988 miestutkimusryhmän työn jatkajaksi.

Miesjaostojen käsittelemiä keskeisiä teemoja ovat olleet sukupuolten tasa-arvo, isyys, työelämä, miestutkimus ja väkivalta.

Miesjaosto on tiettävästi kansainvälisesti vertailtaessa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut, tasa-arvoasioita miesnäkökulmasta käsittelevä asiantuntijataho. 

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miestyön historia 1988-2006 (PDF), TANE-monisteita 7/2006

Miesjaoston puheenjohtajat

  • Jorma Hentilä 1988–1989
  • Antero Honkasalo 1988–1992
  • Tapani Kaakkuriniemi  1992–1995
  • Jorma Kukkonen 1996–1998
  • Anders Brunberg  1999–2001
  • Tapio Pekkola 2002–2003
  • Tapio Pekkola 2004–2007 (Mies- ja mediajaosto)
  • Kari Uotila 2007–2011, 2011–2015
  • Jirka Hakala 2015–2019
  • Matias Mäkynen 2019–2023
  • Tuomas Kurttila 2023–