Tietoa Tanesta

Vuonna 1972 perustettu tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) on yksi Suomen kolmesta tasa-arvoviranomaisesta. Se on pysyväluonteinen neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina eduskuntapuolueet eduskuntavaalien tuloksen mukaisessa suhteessa. Laaja-alaisen puoluepoliittisen edustuksensa ansiosta Tanen kannanotoilla on painoarvoa tasa-arvopoliittisia linjauksia laadittaessa.

Tanen historia

Tanen tehtävät

Tane edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa. Se on tasa-arvopoliittinen toimija, joka tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavan lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden kehittämiseksi. Neuvottelukunta järjestää myös erilaisia tilaisuuksia ja seminaareja ja tuottaa julkaisuja. Tanella on valtionhallinnossa neuvoa-antava rooli.

Tane voi perustaa jaostoja ja työryhmiä toimintansa tueksi. Jaostot ja työryhmät toimivat aihepiiriensä asiantuntijoina ja valmistelevat neuvottelukunnan päätöksiä.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:

  • seurata ja edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista yhteiskunnassa
  • tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavan lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden kehittämiseksi
  • edistää viranomaisten, järjestöjen ja tutkijoiden yhteistyötä
  • edistää tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä
  • seurata alan kansainvälistä kehitystä.

Tanen tehtävät määritellään asetuksessa 389/2001.

Jaostot ja työryhmät

Tasa-arvoasian neuvottelukunta voi keskuudestaan asettaa jaostoja ja kutsua sosiaali- ja terveysministeriön suostumuksella jaostoihin pysyviä asiantuntijoita. Lisäksi neuvottelukunta perustaa tarpeen mukaan erilaisia työryhmiä.

Jaostot voivat muun muassa esittää tasa-arvoasiain neuvottelukunnalle jaoston aihealueeseen liittyviä keskustelunavauksia, tilaisuuksia, työryhmien perustamista ja muita toimenpiteitä, joista Tane tekee päätökset. Jaostot pyrkivät edistämään tasa-arvoon liittyvää tutkimustoimintaa ja tutkimuksen hyödyntämistä.

Työryhmien tehtävän määrittää Tane. Tehtävä voi esimerkiksi olla tietyn lainsäädäntöuudistuksen seuraaminen tai Tanen vaalityön valmistelu. Työryhmien toimikausi vaihtelee tarpeen mukaan. 

Tane 50 vuotta

Tanen tasa-arvopoliittiset aloitteet ja keskustelunavaukset ovat olleet uraauurtavia. Monista Tanen ajamista aloitteista onkin alkanut yhteiskunnallinen kehitysprosessi. Tane esitti muun muassa isyysvapaata vuosia ennen sen toteutumista. Myös naisiin kohdistuva väkivalta ja ihmiskauppa ovat olleet Tanen teemoja vuosikymmenien ajan.

Tasa-arvotutkimusta tekevien sukupuolentutkijoiden ja poliitikkojen yhteistyö Tanessa ja sen jaostoissa on kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna ainutlaatuista. Toimintamallinsa ansiosta neuvottelukuntaa voidaan pitää edelläkävijänä tasa-arvopolitiikan ja sukupuolentutkimuksen (ent. naistutkimus) yhdistämisessä.

Miesten tasa-arvo on keskeinen osa Tanen työtä. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan vuonna 1988 perustama Miesjaosto on tiettävästi kansainvälisesti vertailtaessa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut, tasa-arvoasioita miesnäkökulmasta käsittelevä asiantuntijataho.

Tane on edistänyt aktiivisesti kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista tasa-arvotyötä. Kiinteintä yhteistyö on ollut Ruotsin ja Viron tasa-arvoviranomaisten, järjestöjen ja tutkijoiden kanssa. Tane on ollut järjestämässä useita kansainvälisiä tapahtumia, kuten pohjoismaisen väkivaltatyön seminaaria (1990), ensimmäistä eurooppalaista yliopistojen tasa-arvokonferenssia (1998) sekä kansainvälistä romaninaisten konferenssia (2013).

Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 50 vuotta ensimmäisen tasa-arvoasiain neuvottelukunnan nimittämisestä.

Tanen aiheet ja vaiheet - Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 40 vuotta (PDF), Tane-julkaisuja 14/2012

Tanen puheenjohtajat

Meeri Kalavainen 1972–1981
Eeva Kuuskoski-Vikatmaa 1981–1987
Aila Jokinen 1987–1989
Liisa Jaakonsaari 1989–1992
Tuula Kuittinen 1992–1995
Tuula Haatainen 1995–2003
Sirkka-Liisa Anttila 2003–2007
Heidi Hautala 2007–2011
Jukka Relander 2011–2015
Sari Raassina 2015–2019
Jirka Hakala 2019–