Anni Hyvärinen, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan harjoittelija 2016

Anni Hyvärinen, TANEn harjoittelija 2016

Mitä opiskelit ja miksi hait harjoitteluun TANEen?

Opiskelin tuolloin pääaineena yleistä valtio-oppia ja sivuaineina johtamista, kansantaloustiedettä ja sukupuolentutkimusta. Pääaineopinnoissani kiinnostuin valtiolla työskentelemisestä. Kiinnostuin tasa-arvokentästä ja pääsin ensin harjoittelijaksi Naisjärjestöjen Keskusliittoon, josta käsin tutustuin tasa-arvon edistämiseen työnä. TANEn harjoittelupaikan hakeminen tuntui luontevalta ja ajattelin, että sitä kautta saisin tietoa siitä, miten tasa-arvoa edistetään julkisella sektorilla.

 

Minkälaisia tehtäviä teit harjoittelussa ja minkälaista osaamista sait?

Olin paljon mukana miesjaostossa ja järjestimme muun muassa Miehen työ – palkinnonjakotilaisuuden. Tein aktiivisesti TANEN viestintää ja järjestimme myös naisten poliittisten oikeuksien 110-vuotisjuhlan. Verkostoni vahvistuivat, kun opin tuntemaan tasa-arvokentän ihmisiä. Opin, miten parlamentaarinen neuvottelukunta toimii.

 

Mikä oli harjoittelussa parasta?

Harjoittelun myötä hahmotin tasa-arvon edistämisen kenttää ihan uudella tavalla. Järjestökentältä käsin olin tutustunut kenttään jonkin verran, mutta TANEn kautta pääsin moniin uusiin paikkoihin ja tapasin poliitikkoja, järjestöjä ja tutkijoita, sillä toimikunta on rajapinnassa suhteessa useisiin erilaisiin toimijoihin. Se mitä olin aikaisemmin opiskellut, sai lihaa luiden ympärille ja näin, miten tasa-arvon edistäminen käytännössä toimii ja mitä mahdollisuuksia on edistää tasa-arvoa.

 

Työyhteisö oli tosi ihana, oli mukavia kollegoja ja koska meitä oli aika vähän, kaikki tekivät vähän kaikkea ja pääsin tekemään monenlaisia hommia, kuten tapahtumajärjestämistä ja lausuntojen kirjoittamista. TANEn sihteeristössä hierarkia on aika matala ja pääsin edustamaan TANEa erilaisissa yhteyksissä.

 

Yllättikö jokin asia sinut harjoittelun aikana?

Ehkä se sama asia yllätti, mikä oli parasta eli miten erilaisia toimijoita tasa-arvokentällä on ja miten monipuolinen toimintakenttä on. Lisäksi hienoa oli se, että TANEssa päätöksentekoon osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet. Tasa-arvoa edistetään siis yli puoluerajojen.

 

Minkälainen ura sinulla on ollut harjoittelun jälkeen?

Menin harjoittelun jälkeen takaisin töihin Naisjärjestöjen Keskusliittoon ja olin siellä järjestösihteerin sijaisena ja projektityöntekijänä, minkä jälkeen palasinkin sitten TANEen suunnittelijaksi. TANEsta siirryin erityisasiantuntijaksi tasa-arvotiedon keskukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Minulla on käynyt hyvä tuuri siinä, että NJKL ja TANE olivat ensimmäiset tasa-arvokentän työpaikkani ja niiden kautta pääsin työllistymään. Työkokemus vahvisti sitä ajatusta, joka oli jo muodostunut opintojen ja yleisen harrastuneisuuden kautta, että kyllä tämä tasa-arvon edistäminen on se mitä kannattaa työkseen tehdä ja tässä on mukana tosi hyvä yhteisö. Vaikka aihe herättää myös vastustusta, työtä on hyvä tehdä, kun tässä on niin hyvä ja monipuolisen osaamisen porukka ympärillä.

 

Minkälaisia terveisiä lähettäisit opiskelijoille, jotka pohtivat harjoittelua TANE:ssa?

Minulla ei ole mitään suuria elämänviisauksia, mutta aina kannattaa hakea ja parhaat valmiudet harjoitteluun antaa se, että perehtyy etukäteen erilaisiin tasa-arvotoimijoihin, kuten STM:n tasa-arvoyksikköön, tasa-arvoasiain neuvottelukuntaan, tasa-arvovaltuutettuun, järjestökenttään ja yritystoimijoihin. Siten on helpompi valita se toimija tai kenttä, joka on omien kiinnostuksenkohteiden mukainen. Vaikka kaikki tasa-arvotoimijat ovat samalla asialla, kaikki eivät toimi samalla tavalla. Aina voi olla rohkeasti yhteydessä eri organisaatioihin ja kysyä miten he toimivat ja minkälaiset toimijat ovat kyseessä.