Harjoittelijat kertovat

Mitä opiskelit ja miksi hait harjoitteluun Taneen?

Opiskelin tuolloin pääaineena yleistä valtio-oppia ja sivuaineina johtamista, kansantaloustiedettä ja sukupuolentutkimusta. Pääaineopinnoissani kiinnostuin valtiolla työskentelemisestä. Kiinnostuin tasa-arvokentästä ja pääsin ensin harjoittelijaksi Naisjärjestöjen Keskusliittoon, josta käsin tutustuin tasa-arvon edistämiseen työnä. Tanen harjoittelupaikan hakeminen tuntui luontevalta ja ajattelin, että sitä kautta saisin tietoa siitä, miten tasa-arvoa edistetään julkisella sektorilla.

Minkälaisia tehtäviä teit harjoittelussa ja minkälaista osaamista sait?

Olin paljon mukana miesjaostossa ja järjestimme muun muassa Miehen työ – palkinnonjakotilaisuuden. Tein aktiivisesti Tanen viestintää ja järjestimme myös naisten poliittisten oikeuksien 110-vuotisjuhlan. Verkostoni vahvistuivat, kun opin tuntemaan tasa-arvokentän ihmisiä. Opin, miten parlamentaarinen neuvottelukunta toimii.

Mikä oli harjoittelussa parasta?

Harjoittelun myötä hahmotin tasa-arvon edistämisen kenttää ihan uudella tavalla. Järjestökentältä käsin olin tutustunut kenttään jonkin verran, mutta Tanen kautta pääsin moniin uusiin paikkoihin ja tapasin poliitikkoja, järjestöjä ja tutkijoita, sillä toimikunta on rajapinnassa suhteessa useisiin erilaisiin toimijoihin. Se mitä olin aikaisemmin opiskellut, sai lihaa luiden ympärille ja näin, miten tasa-arvon edistäminen käytännössä toimii ja mitä mahdollisuuksia on edistää tasa-arvoa.

Työyhteisö oli tosi ihana, oli mukavia kollegoja ja koska meitä oli aika vähän, kaikki tekivät vähän kaikkea ja pääsin tekemään monenlaisia hommia, kuten tapahtumajärjestämistä ja lausuntojen kirjoittamista. Tanen sihteeristössä hierarkia on aika matala ja pääsin edustamaan Tanea erilaisissa yhteyksissä.

Yllättikö jokin asia sinut harjoittelun aikana?

Ehkä se sama asia yllätti, mikä oli parasta eli miten erilaisia toimijoita tasa-arvokentällä on ja miten monipuolinen toimintakenttä on. Lisäksi hienoa oli se, että Tanessa päätöksentekoon osallistuvat kaikki eduskuntapuolueet. Tasa-arvoa edistetään siis yli puoluerajojen.

Minkälainen ura sinulla on ollut harjoittelun jälkeen?

Menin harjoittelun jälkeen takaisin töihin Naisjärjestöjen Keskusliittoon ja olin siellä järjestösihteerin sijaisena ja projektityöntekijänä, minkä jälkeen palasinkin sitten Taneen suunnittelijaksi. Tanesta siirryin erityisasiantuntijaksi tasa-arvotiedon keskukseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Minulla on käynyt hyvä tuuri siinä, että NJKL ja Tane olivat ensimmäiset tasa-arvokentän työpaikkani ja niiden kautta pääsin työllistymään. Työkokemus vahvisti sitä ajatusta, joka oli jo muodostunut opintojen ja yleisen harrastuneisuuden kautta, että kyllä tämä tasa-arvon edistäminen on se mitä kannattaa työkseen tehdä ja tässä on mukana tosi hyvä yhteisö. Vaikka aihe herättää myös vastustusta, työtä on hyvä tehdä, kun tässä on niin hyvä ja monipuolisen osaamisen porukka ympärillä.

Minkälaisia terveisiä lähettäisit opiskelijoille, jotka pohtivat harjoittelua Tanessa?

Minulla ei ole mitään suuria elämänviisauksia, mutta aina kannattaa hakea ja parhaat valmiudet harjoitteluun antaa se, että perehtyy etukäteen erilaisiin tasa-arvotoimijoihin, kuten STM:n tasa-arvoyksikköön, tasa-arvoasiain neuvottelukuntaan, tasa-arvovaltuutettuun, järjestökenttään ja yritystoimijoihin. Siten on helpompi valita se toimija tai kenttä, joka on omien kiinnostuksenkohteiden mukainen. Vaikka kaikki tasa-arvotoimijat ovat samalla asialla, kaikki eivät toimi samalla tavalla. Aina voi olla rohkeasti yhteydessä eri organisaatioihin ja kysyä miten he toimivat ja minkälaiset toimijat ovat kyseessä.

Anni Hyvärisen haastattelu on tehty vuonna 2020.

Mitä opiskelit ja miksi hait harjoitteluun Taneen?

Opiskelin valtio-oppia Turun yliopistossa ja sukupuolentutkimus oli maisteritutkintoni pitkänä sivuaineenani. Olin opinnoissani kiinnostunut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä ja vähemmistöihin liittyvistä asioista. Hain siksi harjoitteluun Taneen, mutta satuin saamaan ensin kesäksi harjoittelupaikan ulkoministeriöstä. Mietin kuitenkin, että harjoittelu Tanessa olisi loistava tilaisuus ja otin sinne vielä uudestaan yhteyttä aikaisemman harjoittelujakson päättyessä. Onneksi ehdin mukaan rekrytointivaiheeseen ja sain kuin sainkin harjoittelupaikan. 

Minkälaisia työtehtäviä teit?

Tein töitä muun muassa viestinnän parissa: iso kokonaisuus oli nettisivujen suunnittelu ja päivittäminen. Sain osallistua laajasti valmisteleviin tehtäviin, kuten Tanen kokouksen valmisteluun. Osallistuin myös Tanen tekemän neuvola-aiheisen oppaan laatimiseen. Kirjoitin myös toimintakertomusta. Työtehtävät olivat siis monipuolisia ja oli hienoa, että harjoittelijaa myös kannustettiin käymään erilaisissa tilaisuuksissa, kuten seminaareissa, joissa pääsi kartuttamaan omaa tietämystä tasa-arvoasioista. Olen myöhemmin urallani toiminut itsekin harjoittelijoiden ohjaajana ja pyrkinyt samalla tavalla kannustamaan heitä osallistumaan ahkerasti tilaisuuksiin ja tekemään laajasti eri tehtäviä. Harjoittelu on tilaisuus oppia uutta.

Mikä oli harjoittelussa parasta?

Parasta oli se, että sain tehdä töitä ihmisten kanssa, jotka olivat tehneet töitä tasa-arvon edistämiseksi jopa vuosikymmeniä. Sain valtavasti tietoa siitä, minkälaisia muutoksia yhteiskunnassa on tapahtunut ja toisaalta niistä tasa-arvo-ongelmista, jotka ovat edelleenkin ajankohtaisia. Oli myös hienoa, että harjoittelijoiden näkemyksiä todella arvostettiin ja sain harjoittelijana vastuuta ja tukea. Oli kiva huomata, että tasa-arvotyön parissa tasa-arvo näkyy läpileikkaavana asiana myös työyhteisössä ja siinä, miten työtä tehdään.

Yllättikö jokin asia sinut harjoittelun aikana?

Sosiaalisessa mediassa käyty keskustelu tasa-arvon ympärillä yllätti. Keskustelu somessa ei ole usein dialogista eikä vie tasa-arvokeskustelua eteenpäin.

Minkälainen työyhteisö sinulla oli?

Sosiaali- ja terveysministeriön sisällä on iso skaala ihmisten hyvinvointiin liittyviä aloja sekä useita eri neuvottelukuntia ja pääsin tutustumaan myös täysin eri aihepiirien parissa työskenteleviin ihmisiin. Neuvottelukunnan porukassa oli hyvä henki ja työyhteisö oli demokraattinen. Pääsin osallistumaan laajemminkin tasa-arvoyksikön työhön ja osallistuin ministeriön yhteisiin koulutuksiin. Kivana muistona on jäänyt mieleen myös, että täyttäessäni 25 vuotta harjoittelun aikana sain lahjaksi Tanen logolla varustetun esiliinan ja myöhemmin myös Maailman ihanin tyttö –valokuvateoksen, jonne työkaverini olivat lisänneet kuvia syntymäpäiväkahveiltani.

Mitä opit Tanessa? Minkälaista osaamista sait?

Harjoittelun yksi tehtävä on oppia, miten töitä tehdään ja minkälaista työnteko käytännössä ministe-riössä on. Tasa-arvo-osaamiseni syventyi paljon ja sain kokemusta ministeriössä työskentelystä. Olen tarvinnut tasa-arvo-osaamista myöhemmissä tehtävissäni. 

Minkälainen ura sinulla on ollut harjoittelun jälkeen?

Nykyisin työskentelen Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:ssä nuorten osallisuuden asiantuntijana vaikuttamis- ja viestintätiimissä. Työssäni vaikutan nuorten hyvinvoinnin puolesta ja johdan nuorten osallisuutta tukevia hankkeita. Tanen harjoittelun päätyttyä menin Turun ylioppilaskuntaan järjestöasiantuntijaksi ja kirjoitin sen jälkeen gradun valmiiksi. Graduni käsitteli perheenyhdistämisen politiikkaa. Lähdin töihin Suomen Lontoon tiede- ja kulttuuri-instituuttiin puoleksi vuodeksi ja vastasin kahden Suomi100-hankkeen koordinoinnista kansainvälisessä ympäristössä. Kun tulin takaisin Suomeen, sain ensin määräaikaisen projektikoordinaattorin tehtävän Allianssista ja sen jälkeen vakituisen asiantuntijapestin.

Tasa-arvo-osaamisesta on ollut paljon hyötyä niin gradun kirjoittamisessa, eri työtehtävissä kuin vapaaehtoistehtävissä. Nykyiseen työhöni liittyy monia tasa-arvoon liittyviä teemoja, kuten osallisuuden eriarvoistuminen, poikien heikko vaaliosallistuminen, maahanmuuttajien asema ja koulutuksen segregaatio. On olennaista osata tunnistaa erilaisia tasa-arvo-ongelmia.

Minkälaisia terveisiä lähettäisit opiskelijoille, jotka pohtivat harjoittelua Tanessa?

Tane on näköalapaikka tasa-arvopolitiikan toteuttamiseen – harjoittelussa pääsee näkemään neuvottelukunnan työskentelyä. Tane on tosi kiva harjoittelupaikka, jossa harjoittelijoita oikeasti arvostetaan. 

Virva Viljasen haastattelu on tehty vuonna 2020.

---

Katariina Hyvärinen, Tanen korkeakouluharjoittelija 2014

Mitä opiskelit ja miksi hait harjoitteluun TANEen?

Opiskelin sukupuolentutkimusta Helsingin yliopistossa. Hain harjoittelijaksi Taneen, sillä se oli tämän alan harjoittelupaikka ja olin kiinnostunut muun muassa tasa-arvopolitiikasta. Perehdyin Tanen nettisivuihin ja lukemalla sieltä muun muassa lausuntoja sain kuvan Tanesta ja siitä, miten tasa-arvopolitiikka ja vaikuttaminen yhdistyvät neuvottelukunnan työssä.

Minkälaisia tehtäviä teit harjoittelussa?

Osallistuin kuntavaalipaneelin valmisteluun. Suunnittelimme ja ideoimme paneelia yhdessä Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n kanssa. Myös uusi perusopetuksen opetussuunnitelma tuli kommenteille ja pääsin arvioimaan sitä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Valmistelin silloisen Miesjaoston sihteerin Arto Jokisen kanssa Miehen työ –tilaisuutta ja kirjoitin myös Tanen puheenjohtajan puhetta tilaisuuteen.

Minkälaista osaamista sait?

Sain kokemusta tapahtumajärjestämisestä ja lausuntojen kirjoittamisesta. Lausuntojen kirjoittamisessa ja selvitysten tekemisessä on tärkeää hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja poimia nopeasti olennaiset asiat. Vaalipaneelin järjestäminen oli aivan oma taiteenlajinsa ja nautin teemojen ja kysymysten ideoinnista. Tutustuin myös ministeriön muihin harjoittelijoihin ja sitä kautta myös muuhun ministeriön työhön laajemminkin.  

Mikä oli harjoittelussa parasta?

Parasta oli se, että harjoittelija otettiin heti osaksi tiimiä. Työkaverit kannustivat suunnittelemaan uraa tasa-arvotyön parissa ja he olivat kiinnostuneita näkemyksistäni. Harjoittelu antoi hyvän pohjan tasa-työhön ja siitä oli hyvä lähteä eteenpäin. Tane tekee laajasti yhteistyötä tasa-arvokentällä ja pääsin harjoittelussa luomaan verkostoja muihin tasa-arvotoimijoihin sekä politiikan kentälle. Työympäristö oli kannustava ja turvallinen – sain rauhassa oppia ja ymmärsin, että tämä on minun alani.

Yllättikö jokin asia sinut harjoittelun aikana?

Se yllätti positiivisesti, että pääsin tekemään vastuullisia töitä. Sain myös oma-aloitteisuudella ja aktiivisuudella tosi kiinnostavia työtehtäviä. Hieno muisto on, että olimme Tanen kokouksessa eduskunnassa, kun tasa-arvoinen avioliittolaki meni läpi. Muistan myös, että Arto Jokinen oli tosi hieno ihminen ja oikea alansa rokkistara. Hän oli kannustava ja aidosti kiinnostunut myös minun mielipiteistäni.

Minkälainen ura sinulla on ollut harjoittelun jälkeen?

Menin melko pian toiseen harjoitteluun, kun pääsin YK:n kehitysohjelman UNDP:n maatoimiston gender-yksikköön Istanbuliin. Tämän jälkeen tein Suomessa gradun ja valmistuin filosofian maisteriksi. Harjoittelusta Tanessa on ollut hyötyä urallani. Toimin tällä hetkellä järjestökoordinaattorina NYTKIS ry:ssä, jonka kanssa järjestimme vaalipaneelia ollessani harjoitteliana Tanessa. Harjoittelun aikana ymmärsin, että olen todella löytänyt oikean alani ja varmistuin siitä, että sukupuolentutkimuksen opinnoista on paljon hyötyä.

Minkälaisia terveisiä lähettäisit opiskelijoille, jotka pohtivat harjoittelua TANE:ssa?

Suosittelen ehdottomasti hakemaan harjoittelijaksi Taneen. Tane on ihan ykköspaikka tasa-arvotyön kentällä ja entiset harjoittelijat ovat päässeet hyvin alan töihin. Kannattaa olla oma-aloitteinen ja aktiivinen, ja vaikka tasa-arvotiedon määrä on valtava, harjoittelun aikana on mahdollista oppia paljon uutta. 

Harjoittelijat kertovat -sarjassa kuullaan tasa-arvoasiain neuvottelukunnan entisten harjoittelijoiden harjoittelukokemuksia ja seurataan, minne he ovat päätyneet.

Katariina Hyvärisen haastattelu on tehty vuonna 2020.

---

Nea Alasaari, Tanen korkeakouluharjoittelija 2013

Millainen opiskelutaustasi on ja miten päädyit harjoitteluun Taneen?

Tein kandidaatin tutkinnon kansatieteestä Turun yliopistossa ja sivuaineenani oli naistutkimus, joka on nykyään sukupuolentutkimus. Vaihdoinkin lopulta pääaineeni ja valmistuin sukupuolentutkimuksen maisteriksi. Lisäksi olen opiskellut kasvatustiedettä, joka oli pitkä sivuaineeni. Tein graduni sukupuolisensitiivisestä varhaiskasvatuksesta Naisasialiitto Unionin hankkeeseen. 

Tutustuin Taneen sukupuolentutkimuksen Hilma-verkoston kautta, kun osallistuin työelämäkurssille Tasa-arvon edistäminen työnä. Kurssilla tutustuttiin eri tasa-arvotoimijoihin, ja sen inspiroimana hain Taneen harjoitteluun. Sain kolme eri harjoittelupaikkaa, ja valitsin Tanen, koska minua kiinnosti nähdä tasa-arvotyötä valtakunnalliselta tasolta. Päätös oli helppo ja uskon, että tällä päätöksellä on ollut positiivista vaikutusta työuraani. 

Millaiset eväät sait Tanesta?

Sain Tanesta paljon ja pääsin tekemään konkreettista työtä tasa-arvon eteen. Ennen kaikkea opin hahmottamaan, miten tasa-arvoa edistetään valtion tasolla. Harjoittelun jälkeen ymmärsin tasa-arvokenttää ja eri toimijoiden toimintamahdollisuuksien eroja paremmin.

Järjestimme syksyllä 2013 itsenäisesti ja yhteistyössä runsaasti tapahtumia, kuten Miestutkimuspäivät ja kansainvälisen romaninaisten konferenssin. Nämä olivat isoja rutistuksia, joissa pääsin samalla verkostoitumaan kattavasti. Harjoitteluni ytimessä oli myös lausuntotyöhön ja kuulemistilaisuuksiin osallistuminen. Tanen harjoittelussa sain keskittyä itseä kiinnostaviin asioihin, mikä oli arvokasta. Halusin perehtyä nettisivujen rakentamiseen ja päivittämiseen ja muihin viestinnällisiin tehtäviin.

Työyhteisömme oli todella kiva, ja minut otettiin mukaan myös osaksi tasa-arvoyksikön porukkaa. Tuolloin Tane istui samalla käytävällä monien muiden mielenkiintoisten toimijoiden kanssa, mikä osaltaan mahdollisti hyvän synergian muun muassa eri neuvottelukuntien välillä. Tanessa oppimistani asioista on ollut hyötyä myöhemmässä työelämässä.

Millainen ura sinulla on ollut harjoittelun jälkeen?

Tanen harjoittelun jälkeen ja vastavalmistuneena olin tutkijana THL:lla lyhyessä tasa-arvoprojektissa. Minua vinkattiin Tanesta tuohon työhön nopealla varoitusajalla, eli sain työn Tanen harjoittelun ansiosta. Sen jälkeen olen työskennellyt paljon järjestöissä. Olen ollut Turun seudun Setan järjestösihteerinä ja useampaan otteeseen Naisasialiitto Unionin Tasa-arvoinen varhaiskasvatus -hankkeessa, jossa työskentelen tällä hetkellä projektipäällikkönä. Työnkuvani keskittyy kouluttamiseen ja koulutussuunnitteluun. Päädyin suorittamaan opettajan pedagogisen pätevyyden viime vuonna yliopistossa, sillä työni on keskittynyt viime vuodet niin vahvasti koulutukseen.

Millaisena näet harjoittelun roolin osana työelämään astumista?

Harjoittelun rooli on tosi tärkeä. Minulle oli aikoinaan melko epäselvää, mitä kaikkea voi tehdä valmistuttuaan sukupuolentutkimuksesta. Tanen harjoittelu yhdessä Hilma-kurssin kanssa olikin erinomainen paketti selkeyttämään erilaisia mahdollisuuksia. Tanessa sain valmiuksia työelämään ja minulle kirkastui se, mikä juuri minua kiinnostaa. 

Millaisia terveisiä lähettäisit opiskelijoille, jotka miettivät harjoittelua Tanessa?

Kannustan ehdottomasti hakemaan Taneen harjoitteluun! Tane on hyödyllinen harjoittelupaikka, jossa pääsee mukaan tekemään konkreettisia hommia sekä verkostoitumaan ja luomaan kontakteja. Minulle on tullut vielä myöhemmin vastaan työelämäkohtaamisia, joissa ihmiset muistavat minun olleen Tanen harjoittelijana. Tanen harjoittelu on hyvä meriitti ansioluettelossa ja pidinkin sitä mukana pitkään. 

Nea Alasaaren haastattelu on tehty vuonna 2020.

---

Anniina Vainio, Tanen korkeakouluharjoittelija 2012

Mitä opiskelit ja miksi hait harjoitteluun Taneen?

Opiskelin pääaineena poliittista historiaa ja sivuaineina sukupuolentutkimusta ja sosiologiaa. Olin opiskellut Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa jo jonkin aikaa, mutten löytänyt sitä omaa juttua, mitä olisin halunnut tulevaisuudessa työkseni tehdä. Olin osallistunut erilaisiin tasa-arvotyöryhmiin sekä tehnyt sukupuolentutkimuksen opintoja, mitä kautta sain kipinän, että tasa-arvon edistäminen voisi olla itselle merkityksellinen ala. Taisin tällaisella kärjellä hakea harjoittelijaksi Taneen. Näin mahdollisuuden, että nyt voin päästä tekemään jotain, jonka koen merkitykselliseksi itselleni ja tärkeäksi suomalaiselle yhteiskunnalle.

Minkälaisia työtehtäviä teit ja minkälaista osaamista sait?

Keskeisimmät tehtäväni liittyivät Tanen 40-vuotisjuhlavuoteen. Teimme Tanen aiheet ja vaiheet –juhlajulkaisun, johon kirjoitin muun muassa miesjaoston Man-sähköpostilistasta ja juttelin aiheesta paljon silloisen Miesjaoston sihteerinä toimineen Arto Jokisen kanssa. Osallistuin lisäksi Tanen jokapäiväiseen työhön ja opin sitä kautta konkreettisesti, miten Tane toimii.

Sain yleiskuvan myös siitä, miten valtionhallinto toimii. Sukupuolentutkimuksessa saadun teoreettisen osaamisen päälle sain substanssiosaamista ja käytännön ymmärrystä siitä, miten sukupuoli vaikuttaa vahvasti yhteiskunnassa ja pääsinkin hyödyntämään sukupuolentutkimuksen antia käytännön työssä. Opettavaiset keskustelut Arton kanssa ovat jääneet vahvasti mieleen ja opin sitä kautta paljon kriittisestä miestutkimuksesta.

Mikä oli harjoittelussa parasta?

Harjoittelusta jäi konkreettinen jälki, kun osallistui julkaisun tekemiseen. Parasta kuitenkin oli, kun pääsin osallistumaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen Tanen perspektiivistä ja opin tuntemaan tasa-arvokentällä työskenteleviä ihmisiä. Muistan, etten usein malttanut lähteä töistä ajoissa kotiin, kun uppouduin uuden oppimiseen. Myös tutustuminen muihin sosiaali- ja terveysministeriön harjoittelijoihin oli antoisaa.

Yllättikö jokin asia sinut harjoittelun aikana?

En muista mitään yksittäistä yllättävää asiaa. Koska minulla ei ollut aiempaa kokemusta valtionhallinnossa työskentelystä, kaikki oli uutta ja opin valtavasti siitä, miten nämä koneistot toimivat ja miten TANEssa työskennellään. Tutustuin myös sosiaali- ja terveysministeriöön hallinnonalana ja siellä valmisteltavaan tasa-arvopolitiikkaan. Tästä on ollut myöhemmin työurallani hyötyä.

Minkälainen työyhteisö sinulla oli?

Työ oli itsenäistä ja Tanen tiimi oli pieni. Kanssani työskenteli rautaisia ammattilaisia ja opin heiltä valtavasti. Vaikka toimin vain harjoittelijana, tunsin olevani työyhteisön täysivaltainen jäsen. Tasa-arvoyksikön työyhteisö oli mukana isompana työyhteisönä. Harjoittelijaan luotettiin ja sain tehdä itsenäisesti töitä. Tarvittaessa sain aina myös tukea.

Minkälainen ura sinulla on ollut harjoittelun jälkeen?

Pääsin sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikköön tekemään sijaisuuksia jonkin aikaa valmistumiseni jälkeen. Siirryin ministeriöstä töihin Naisjärjestöjen Keskusliittoon, jossa toimin nykyään järjestöpäällikkönä. Naisjärjestöjen Keskusliitto nimeää TANEn asiantuntijajäsenen, ja niinpä pääsen nykyisen työni kautta toimimaan TANEssa varajäsenenä ja Sukupuoli, talous ja valta -jaoston jäsenenä. Harjoittelu Tanessa vaikutti ratkaisevasti siihen, että työskentelen tasa-arvokentällä. Tanessa löysin kipinän tähän alaan. Muistan harjoittelun aikana ajatelleeni, että olen maailman onnellisin ihminen, jos saan tehdä näitä hommia työkseni jonain päivänä. Pidänkin itseäni valtavan onnekkaana, että pääsen edistämään sukupuolten tasa-arvoa työkseni. Tällä hetkellä laajennan osaamistani suorittamalla sukupuolentutkimuksen maisteriopintoja Helsingin yliopistossa.

Minkälaisia terveisiä lähettäisit opiskelijoille, jotka pohtivat harjoittelua TANE:ssa?

Mikäli sukupuolentutkimuksen opintojen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen yhdistäminen voisi olla se Sinun juttusi, kannattaa hakea harjoitteluun Taneen. Tane on näköalapaikka sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa että valtionhallintoon ja sen toimintaan. Hae harjoitteluun rohkeasti, paikka voi olla Sinun.

Anniina Vainion haastattelu on tehty vuonna 2020.