#TasaArvoVaalit: Naisten ja miesten eläke-eron takana ovat erot ansiotasoissa ja perhevapaiden jakautumisessa
Naisten keskimääräinen eläke on Suomessa viidenneksen matalampi kuin miesten. Vaikka ero on kansainvälisesti keskimääräistä pienempi, se on huomattava. Ero on sitkeä ja kaventunut vuosien varrella varsin hitaasti. Keskeiset tekijät, juurisyyt, naisten ja miesten eläke-erolle löytyvät sukupuolittuneesta ansio- ja hoivatyöstä.
Naiset ovat jo pitkään osallistuneet työmarkkinoille Suomessa ja heidän koulutustasonsa on ollut useamman vuosikymmenien ajan miehiä korkeampi. Näistä huolimatta naisten keskimääräinen eläke on noin 400 euroa kuukaudessa pienempi kuin miesten eläke.
Työeläke kertyy työuran aikaisista työansioista, siksi eläkkeet heijastelevatkin eroja ansiotasoissa ja tehtyjen työvuosien ja tuntien määrässä. Koska naisten ansiot ovat miesten ansiotuloja pienemmät ja työurat miehiä hieman lyhyemmät, naisten eläkkeet jäävät keskimääräistä pienemmiksi.
Keskeinen syy naisten ja miesten eläke-eroon on sukupuolten ansioero
Sukupuolten palkkaero on tällä hetkellä noin 16 prosenttia, kun eroa verrataan naisten ja miesten säännöllisen työajan keskikuukausiansioilla. Palkkaeron taustalla on työmarkkinoiden eriytyminen sukupuolen mukaan eli se, että naiset ja miehet työskentelevät Suomessa eri ammateissa ja eri aloilla. Valtaosa työskentelee omalle sukupuolelleen tyypillisessä ammatissa ja vain noin joka kymmenes niin sanotuissa tasa-ammateissa, joissa miehiä ja naisia on suurin piirtein yhtä paljon. Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen eriytyminen näkyy myös siten, että samalla alalla työskennellessäänkin miehet toimivat naisia useammin johtotehtävissä.
Naisten ja miesten palkkaeron ytimessä on naisille tyypillisten ammattien ja alojen keskimääräistä matalampi palkkataso. Sukupuolten palkkaero syntyy siten ammattien palkkaeroista. Samasta työstä naisille ja miehille maksetaan suurin piirtein samaa palkkaa.
Koska naisvaltaisissa ammateissa palkkataso on matalampi ja koska näissä on tapahtunut suhteellisen vähän muutosta, sukupuolten välillä on edelleen sitkeä ansioero, mikä näkyy myös eläke-eroina.
Perhevapaiden epätasainen jakautuminen kasvattaa ansio- ja eläke-eroja
Perhevapaiden epätasainen jakautuminen on keskeinen syy naisten keskimäärin noin vuoden miehiä lyhyempään työuraan. Vaikka perhevapaiden jakaminen äitien ja isien kesken on ollut Suomessa jo suhteellisen pitkään mahdollista, naiset ovat pitäneet valtaosan kaikista perhevapaapäivistä.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa, jossa seurattiin vuonna 1980 syntyneitä ikävuosina 25–36 havaittiin, että äitien perhevapaista johtuvat työurakatkot olivat 13 kertaa pidemmät kuin isien. Naisille oli kertynyt keskimäärin 1 408 perhevapaapäivää, kun miehille päiviä on kertynyt 111.
Perheellistymiseen liittyvät työurakatkot lisäävät entisestään naisten ja miesten ansio- ja sitä myötä eläke-eroja. Vanhempainvapailta eläkettä karttuu jopa hieman enemmän kuin jos olisi työssä. Eläkkeen kertyminen laskee kuitenkin merkittävästi siirryttäessä kotihoidon tuelle. Mitä pidempi kotihoidonjakso, sitä suurempi lovi eläkekarttumaan muodostuu. Pitkät perhevapaajaksot heikentävät lisäksi työmarkkinoille kiinnittymistä ja hidastavat naisten myöhempää palkka- ja urakehitystä. Niin sanottu äitisakko, lapsen saannin aiheuttama palkkalovi, on Suomessa kansainvälisestikin iso.
Eläke-eron poistaminen edellyttää erojen poistamista siellä, missä erot ensi sijassa syntyvät
Ero miesten ja naisten ansioissa on niin huomattava, että sitä on vaikea kuroa umpeen ainoastaan eläkepoliittisin toimenpitein. Eläke-eron kaventaminen edellyttää juurisyihin puuttumista ja tasa-arvon toteutumista ennen eläkepäiviä. Keskeisessä asemassa ovat työmarkkinoiden segregaation vähentäminen ja palkkatasa-arvon parantaminen sekä perhevapaiden tasaisempi jakautuminen äitien ja isien kesken.
Eläketurvan keinoin sukupuolten ero kuukausieläkkeessä kaventuu. Esimerkiksi ilman kansaneläkettä naisten keskimääräinen eläke olisi noin 9 prosenttia pienempi. Vuodesta 2005 äitiys-, isyys- ja vanhempainvapailta eläkettä on kertynyt yhdenmukaisin säännöin ja hieman enemmän kuin etuuden perusteena olevasta työstä. Myös kotihoidontuelta on kertynyt eläkettä vuodesta 2005.
Lue lisää
Kuitto, K. & Salonen, J. & Helmdag, J. (2019) Perhevapaat työurariskinä? Trajektorianalyysi nuorten aikuisten työurapoluista. Yhteiskuntapolitiikka 2:2019, 197–205.
Kuivalainen, Susan; Järnefelt, Noora; Kuitto, Kati; Ritola, Suvi (2019) Naisten ja miesten eläke-erot: Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin. Raportteja ja muistioita 2019:66. Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4122-9
Andersson, Jenny (2023) Gender-equal pensions in the Nordics. What can the Nordic countries learn from each other in order to close the gender pension gap? TemaNord 2023: 506. Nordic Council of Ministers. https://pub.norden.org/temanord2023-506/#
Kirjoittaja
Susan Kuivalainen toimii osastopäällikkönä Eläketurvakeskuksessa. Hänen tutkimusaiheensa kattaa eläkeläisten toimeentulot, eläketurvan riittävyyden, sukupuolen eläke-erot ja kansalaisten näkemykset eläketurvasta ja luottamuksesta eläketurvaan.
Jatka lukemista
Palkka-avoimuus voidaan toteuttaa yrityksissä – Teknologiayritys Vincit näyttää mallia
Sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus opettajien ammattitaidon osana
Tasa-arvon toteutuminen varhaiskasvatuksessa vaatii tietoa ja työkaluja
