#TasaArvoVaalit: 4 myyttiä palkka-avoimuudesta
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta esittää hallitusohjelmatavoitteissaan, että tuleva hallitus jatkaa työtä palkka-avoimuuden edistämiseksi. Pyysimme sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikön johtaja Tanja Auvista vastaamaan neljään palkka-avoimuutta koskevaan väitteeseen.
Myytti 1: Palkka-avoimuuden myötä työkaverini voi koska vain pyytää palkkatietojani ja levittää niitä eteenpäin.
Vastaus: väärin
Kun puhumme lainsäädännöllä säädetystä palkka-avoimuudesta, puhumme tarkoin määritellystä käytännöstä, jonka tarkoituksena on vähentää palkkasyrjintää ja varmistaa, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan yhtä suurta palkkaa sukupuolesta riippumatta.
Esimerkiksi palkkasyrjintää epäilevän työntekijän olisi mahdollista saada itselleen tieto saman yrityksen tai organisaation samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijän palkasta ja perusteista tälle palkalle.
Palkka-avoimuudesta säädettäessä olisi myös mahdollista huolehtia yksityisyyden suojan toteutumisesta eli ettei palkkasyrjintäepäilyn vuoksi tietoon saatuja palkkatietoja olisi oikeutta jakaa eteenpäin ulkopuolisille.
Toisaalta voi olla hyvä muistaa, että kaikilla on täysi oikeus itse kertoa avoimesti omasta palkastaan kenelle haluaa eli tällaista avoimuutta ei kukaan kiellä.
Myytti 2: Palkka-avoimuus lisää työntekijöiden välistä kyräilyä ja estää työnantajaa palkitsemasta hyvästä työstä.
Vastaus: väärin
Tämä on mielenkiintoinen olettamus. Väittäisin, että työntekijöiden välistä eripuraa syntyy enemmän silloin, jos henkilö epäilee tulevansa syrjityksi – tässä tapauksessa saavansa vähemmän palkkaa esimerkiksi sukupuolensa vuoksi – eikä asialle voi kauheasti tehdä mitään, koska tietoa ei ole saatavilla.
Miksi avoimuus aiheuttaisi kyräilyä, jos kaikille on selkeää, miten palkat muodostuvat? Päinvastoin palkkatietoisuuden parantaminen lisää kaikkien käsitystä siitä, miten palkat muodostuvat ja miten siihen voi vaikuttaa.
Sama koskee palkitsemista. Mikä estää palkitsemasta työntekijöitä hyvästä työstä ja samalla tehdä tämä avoimesti ja tavalla, jossa kaikki työntekijät ymmärtävät, miten työpaikan palkitsemiskäytännöt toimivat? Painottaisin, että palkka-avoimuudessa on kyse nimenomaan perusteettomien palkkaerojen kitkemisestä.
Täytyy myös todeta, että julkisella sektorilla on ollut palkka-avoimuus jo pitkään enkä ole kuullut, että tämä olisi herättänyt kiistaa työpaikoilla.
Palkka-avoimuus on yksi väline sukupuolittuneiden palkkaerojen kitkemiseksi.
Myytti 3: Nykylainsäädäntö mahdollistaa jo palkkatietojen saamisen.
Vastaus: oikein ja väärin
Julkisella sektorilla yksittäisten työntekijöiden palkkatiedot ovat julkisia.
Yksityisillä aloilla ja kolmannella sektorilla tasa-arvolaki mahdollistaa syrjintäepäilyissä asian viemisen eteenpäin, mutta nykyinen käytäntö on todettu liian monimutkaiseksi eikä se anna syrjintää epäilevälle itselleen pääsyä tietoon.
Esimerkiksi tasa-arvovaltuutettu katsoo, että palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä tulisi olla nykyistä parempi mahdollisuus saada verrokin asemassa olevien toisten työntekijöiden palkkatietoja.
Myytti 4: Palkka-avoimuus lisää ymmärrystä palkkauksen muotoutumisesta ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Vastaus: oikein
Palkka-avoimuus on yksi väline sukupuolittuneiden palkkaerojen kitkemiseksi. Palkka-avoimuuden tärkeimpänä tavoitteena on estää sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää ja edistää samapalkkaisuuden toteutumista.
Palkkatietojen parempi saatavuus helpottaisi palkkasyrjinnän havaitsemista ja siihen puuttumista. Todennäköisesti se myös ennaltaehkäisisi palkkasyrjintää ja edistäisi palkkatasa-arvoa työpaikoilla. Lisäksi avoimuus lisäisi työntekijän ymmärrystä siitä, miten palkkausjärjestelmä sekä erilaiset palkitsemisjärjestelmät juuri hänen työpaikallaan toimii.
On hienoa, että neuvosto hyväksyi palkka-avoimuusdirektiivin ennen joulua ja nyt pääsemme sitä EU:n jäsenmaissa implementoimaan.
Väitteisiin vastasi tasa-arvoyksikön johtaja Tanja Auvinen (STM).
Lue lisää
Palkka-avoimuus voidaan toteuttaa yrityksissä – Teknologiayritys Vincit näyttää mallia
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä ja haastatteluja sivuillaan. Nämä eivät edusta Tanen virallista kantaa.
