#TasaArvoVaalit: Perhevapaiden tasaisempi jako isien ja äitien välillä ei etene itsestään
Edellinen hallitus vei maaliin perhevapaauudistuksen, jonka toivotaan edistävän vapaiden tasaisempaa jakamista äitien ja isien kesken. Elokuussa 2022 voimaan tullut uudistus on vielä niin tuore, että sen vaikutuksia isien perhevapaiden käyttöön voidaan vasta arvailla. Isien osallistumista perhevapaiden käyttöön voidaan kuitenkin edistää monin tavoin.
Elokuussa 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus toi mukanaan tärkeän periaatteellisen muutoksen: uudessa mallissa lapsen kumpaakin vanhempaa kohdellaan tasavertaisesti vapaiden käytön suhteen. Vanhempainvapaat jaetaan nyt lähtökohtaisesti puoliksi äidin ja isän tai lapsen toisen vanhemman kesken. Kumpikin vanhempi voi luovuttaa omasta vapaastaan osan toiselle lukuun ottamatta noin neljän kuukauden jaksoa, jota ei voi luovuttaa. Synnyttävälle äidille on lisäksi osoitettu noin 1,5 kuukauden mittainen raskausvapaa.
Uudistus kasvatti käytännössä isälle osoitetun, luovuttamattoman vapaajakson pituutta aiemmasta 2,2 kuukaudesta noin 4 kuukauteen. Kun mukaan lasketaan myös raskausvapaa, vanhempien yhteenlaskettu ansiosidonnainen vapaa piteni 1,7 kuukaudella yhteensä lähes 14,5 kuukauteen.
Mitä aiempien uudistusten pohjalta tiedetään?
Järjestelmän uudistaminen ei vielä takaa sitä, että isät ryhtyisivät käyttämään vanhempainvapaita runsaammin. Koska kumpikin vanhempi voi nyt jaksottaa ja siirtää vapaidensa käyttöä aina siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta, vapaiden jakamisesta isien ja äitien kesken saadaan luotettavasti tietoa vasta vuoden 2024 aikana, jolloin syksyllä 2022 syntyneiden lasten vanhemmat ovat ehtineet käyttää vapaitaan.
Kokemukset aiemmista uudistuksista voivat kuitenkin antaa osviittaa siitä, miten isät ryhtyvät käyttämään perhevapaita. Edellisen, vuonna 2013 voimaan tulleen uudistuksen myötä isälle kiintiöidyn vapaan käyttö kasvoikin merkittävästi. Silti vain noin puolet isistä käyttää vanhempainvapaan jälkeen pidettävää isyysvapaata, ja heistäkin suuri joukko jättää osan päivistä käyttämättä. Vapaan käyttämättä jättäminen on tavallisempaa, jos isä on matalasti koulutettu, työtön tai opiskelemassa, tai jos lapsen äiti on kotona.
Työttömien tai opiskelijoiden kohdalla kyse voi olla byrokratian välttämisestä: työttömyyspäivärahaa tai opintotukea saavan isän kohdalla ’vanhempainvapaa’ merkitsee käytännössä vain siirtymistä etuudelta toiselle. Enemmistö vapaan käyttämättä jättäneistä isistä on kuitenkin työssäkäyviä isiä, joiden kohdalla syyt vapaan käyttämättä jättämiselle ovat todennäköisesti muualla kuin etuusbyrokratiassa.
Työpaikat avainasemassa
Isien työnantajat ovatkin keskeisessä roolissa, kun pohditaan keinoja edistää isien perhevapaiden käyttöä. Monilla aloilla on työehtosopimuksissa sovittu äitien vapaan palkallisuudesta ensimmäisen 1–2 kuukauden ajalta, mutta isien osalta palkallisuus on edennyt hitaasti ja usein palkallinen jakso on vain 1–3 viikon mittainen. Parhaillaan eri aloilla käynnissä olevat TES-neuvottelut voivat tuoda tähän muutoksia.
Valtaosa isistä on tutkimusten mukaan kokenut työpaikallaan pikemminkin myönteistä kuin kielteistä suhtautumista vapaiden käyttöön (mm. Närvi 2018). Kyse voi olla siitä, että isien odotetaankin nykyisin pitävän ainakin se ’muutaman viikon isyysvapaa’. Pidemmälle vapaalle jääminen koetaan hankalaksi mm. sijais- tai työtehtävien järjestelyihin liittyvien haasteiden vuoksi – vaikka äitien työpaikoilla näitä järjestelyjä on tehty jo pitkään. Onkin mielenkiintoista nähdä, missä määrin isälle kiintiöidyn vapaajakson pidennys näkyy vähitellen isien pidempien poissaolojen normalisoitumisena työpaikoilla. Ilman työpaikkojen käytäntöjen kehittämistä tämä tuskin toteutuu kovin nopeasti.
Kelan perhevapaavertailu auttaa vanhempia päätöksenteossa
Vanhemmat itse perustelevat isän vapaiden käyttämättä jättämistä usein taloudellisilla syillä. Ensimmäisen noin kolmen viikon ajalta vanhempainpäivärahan korvaustaso on noin 90 prosenttia edeltävistä tuloista, ja tämän jälkeen korvausaste on korkeimmillaan noin 70 prosenttia. Pienituloisissa perheissä vähäinenkin tulojen lasku voi olla merkittävää, varsinkin jos vapaalle jäävä on perheen ainoa työssäkäyvä.
Kyse voi myös olla ennakkoluuloista, sillä monikaan perhe ei ole laskenut vapaiden jakamisen taloudellisia vaikutuksia omalla kohdallaan. Vaikutusten arvioiminen ei välttämättä olekaan helppoa, sillä vaikka korvausprosentti antaa kuvaa etuuden tasosta, tulojen alenemisen myötä myös verotus muuttuu. Vastikään avattu Kelan perhevapaavertailu antaakin perheille paremmat mahdollisuudet arvioida vapaiden jakamisen vaikutusta toimeentuloon. Sen avulla perhe voi myös arvioida sitä, kannattaisiko isän käyttää ansiosidonnaista vapaata sen sijaan, että äiti jää kotihoidon tuelle.
Kirjoittaja
Anneli Miettinen toimii erikoistutkijana Kelassa.
Lähde
Närvi, Johanna (2018). Isä hoitaa – vai hoitaako? THL Työpaperi 1/2018.
Lue lisää
Miten isien perhevapaiden käyttöä lisätään nykyisestä? Kysyimme työmarkkinajärjestöiltä
Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027 | Tane
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä ja haastatteluja sivuillaan. Nämä eivät edusta Tanen virallista kantaa.
