#TasaArvoVaalit: Mitä tasa-arvokysymyksiä sosiaaliturvaan liittyy?
Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää ollaan uudistamassa. Uudistuksen ääneen lausuttuna tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.
Nopeasti tapahtuvasta reformista sosiaaliturvauudistuksessa ei ole kyse, sillä sitä luotsaavan parlamentaarisen komitean toimikausi kestää vuodesta 2020 aina vuoteen 2027. Työ jakautuu siis kahdelle eduskuntakaudelle (2019–2023 ja 2023–2027). Sosiaaliturvauudistus käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea ja niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden nykyistä parempaa yhteensovittamista etuuksiin.
Sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vastasi kysymyksiimme sosiaaliturvauudistuksesta ja sukupuolten tasa-arvosta.
Mitä tasa-arvokysymyksiä sosiaaliturvaan liittyy? Onko jotain tiettyjä näkökulmia, joissa sukupuoli nousee erityisen selkeästi esiin?
Yksi tällainen on ainakin lapsilisäjärjestelmän uudistaminen, jota komitea ehdottaa välimietinnössään seuraavalle hallitukselle.
Toinen liittyy lapsiköyhyyden selvittämiseen, joka sisältää myös elatusvastuiden jakautumisen sekä elatusavun järjestelmän toimivuutta. Tulevaisuudessa tämä ja sosiaaliturvan yksilöllistäminen muutenkin avaa uutta pohdittavaa, kuten esimerkiksi uudistusten mahdolliset vaikutukset yksinhuoltajakorotuksiin. Yksinhuoltajista selkeä enemmistö on naisia.
Kolmas liittyy lastenhoidon tukiin, jossa isona kysymyksenä kotihoidon tuki. Kotihoidon tuki on tullut sosiaaliturvakomitean työssä esiin kannustinloukkoja pohdittaessa. Se eroaa monista muista olemassa olevista kannustinloukoista siinä, että siihen katsotaan voitavan halutessa vaikuttaa etuuksia leikkaamalla.
Tässä mielessä kotihoidon tuki on kannustinloukko-ongelmana poliittisesti hyvä; tutkimusten mukaan kotihoidon tuen lyhentäminen tai leikkaaminen lisää työllisyyttä. Käytännössä rahan avulla voidaan halutessa kannustaa nuoria äitejä, jotka pääasiassa nostavat kotihoidontukea, palaamaan työelämään nopeammin. Poliittisesti kysymys voi olla hankalampi.
Seuraavalle komiteakaudelle jäi selvitettäväksi myös perhekäsite, joka osaltaan liittyy asumistukeen ja toimeentulotukeen.
Tasa-arvo-ongelmiin tullaan törmäämään toimeenpanossa.
Kaikissa uudistuksissa on tärkeää huomioida ja edistää sukupuolten tasa-arvoa. Miten tämä tulisi ymmärtää sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä?
Tässä vaiheessa sosiaaliturvakomitean poliittisessa dialogissa on käyty enemmän keskustelua aiheista, joissa erilaiset poliittiset arvot ja painopisteet konkretisoituvat. Keskustelua on käyty järjestelmän monimutkaisuuden lisäksi erityisesti sosiaaliturvaetuuksien velvoittavuudesta sekä kannustinloukoista.
Nähdäkseni on kaksi syytä sille, etteivät käytännön tasa-arvokysymykset ole vielä tulleet komitean työssä vastaan.
Ensinnäkään tasa-arvo ei ole herättänyt suuremmin erimielisyyttä komiteassa eli poliittisena tavoitteena sukupuolten tasa-arvosta on vallinnut yksimielisyys.
Toisekseen kansanedustajat halusivat tässä vaiheessa pysyä tavoitteiden ja määrittelyjen tasolla, jolloin käytännön tasa-arvokysymykset etuusjärjestelmässä eivät tulleet vielä vastaan.
Tasa-arvo-ongelmiin tullaan törmäämään toimeenpanossa. Esimerkiksi asumistuen yksilöllistämisellä olisi sukupuolivaikutuksia, mutta tästä ei ole ehdotettu komitean tai sen jaostojen toimesta vielä mitään konkreettista. Tähän ei riittänyt aika eikä ehkä halu.
Sosiaaliturvakomitean ensimmäinen vaihe on takana ja komitean välimietintö on valmistunut. Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Tässä vaiheessa komitean työtä on kenties hylätty ajatus vallankumouksesta – siitä, että koko järjestelmä tulisi räjäyttää kerralla. Meillä on monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä, josta moni on riippuvainen, jolloin ainut tapa uudistamiselle on vaiheittainen.
Tulevalla hallituskaudella hallituksen pitäisi lähteä yhdenmukaistamaan komitean esittämään perusturvaetuuteen sisällytettävien viiden etuuden ehtoja. Komitean esitys perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä ja yhdistämisestä koskee työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, sairauspäivärahaa, Kelan kuntoutusrahaa ja vanhempainpäivärahoja.
Komitea taas miettinee sosiaaliturvan kokonaisrakenteen uudistamisen seuraavia vaiheita, jotka liittyvät muun muassa toimeentulotuen rakenteelliseen asemaan, tukien perhe- ja kotitalouskohtaisuuteen ja ”väärällä” etuudella olemiseen. Monen asiantuntijatahon ja puolueen arvio on, että nykyisellään työmarkkinatuesta on tullut eräänlainen viimeinen pysäkki, jolle sitten jäädään.
Sosiaaliturvakomitean välimietintö julkaistaan 16.3.2023. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on seurannut työn etenemistä toukokuussa 2020 perustamansa työryhmän tukemana.
Lisätietoja
Sosiaaliturvakomitea - Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi)
Lue lisää
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027
#TasaArvoVaalit: Sosiaaliturvauudistus
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä ja haastatteluja sivuillaan. Nämä eivät edusta Tanen virallista kantaa.
