Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan toimintasuunnitelman 2019-2023

(eduskunnan toimikausi)                                                                                               

TANE edistää sukupuolten tasa-arvoa

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) tavoite on edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa. TANE tunnistaa tasa-arvoa edistävät tekijät ja työskentelee sukupuoleen perustuvan syrjinnän poistamiseksi ja stereotyyppisten sukupuolinormien purkamiseksi. TANE nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitäviä rakenteita ja toimii aktiivisesti niiden poistamiseksi.  

TANE tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja tasa-arvoon vaikuttavan lainsäädännön ja muiden tasa-arvoon vaikuttavien toimenpiteiden kehittämiseksi. Yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa on keskeistä. TANE edistää tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä. Neuvottelukunta osallistuu aktiivisesti kansainväliseen tasa-arvotyöhön.

TANE nostaa esiin tasa-arvotyön vakiintuneita merkkipäiviä, kansainvälinen naistenpäivä 8.3., tasa-arvon päivä 19.3. ja kansainvälinen miestenpäivä 19.11.

Valtioneuvosto asettaa tasa-arvoasian neuvottelukunnan eduskunnan toimikaudeksi. Nykyinen TANE asetettiin 19.9.2019. TANE:lla on neuvoa-antava rooli valtionhallinnossa. Puolueet nimittävät neuvottelukunnan jäsenet. Kokoonpano vastaa eduskunnan voimasuhteita. Lisäksi seuraavat kattojärjestöt nimeävät neuvottelukuntaan pysyvät asiantuntijajäsenet: Miesjärjestöjen keskusliitto ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto ry, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry ja Seta ry. Neuvottelukunnalla on pääsihteeri, asiantuntija ja osa-aikainen hallinnollinen avustaja. Neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä.

TANE on asettanut Sukupuoli, talous ja valta –jaoston sekä Miesjaoston. Jaostot laativat omat toimintasuunnitelmansa. Neuvottelukunnan jaostot valmistelevat alaansa kuuluvia asioita TANE:lle.

TANE:n hallitusohjelmatavoitteiden toteutuminen Antti Rinteen/Sanna Marinin hallitusohjelmassa ja tasa-arvo-ohjelmassa

Valtaosa TANE:n asettamista hallitusohjelmatavoitteista on kirjattu Antti Rinteen/Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. TANE seuraa aktiivisesti ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin tavoitteiden saavuttamiseksi.

TANE:n hallitusohjelmatavoitteissa esitettiin uuden tasa-arvoselonteon laatimista. Edellinen, ensimmäinen, tasa-arvoselonteko käsittelee vuosia 2010-2020. Vaikka hallitusohjelmaan ei ole kirjattu tasa-arvoselonteon laatimista, on päätetty laatia uusi tasa-arvoselonteko vuoden 2021 loppuun mennessä. TANE edistää strategisen tasa-arvoselonteon laatimista.

Viime hallituskaudella tuotettiin erinomaista tutkimustietoa sukupuolitietoisen budjetoinnin toteuttamiseksi. Tutkimuksissa esitettiin myös konkreettisia toimia. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toimii sukupuolitietoisen budjetoinnin toteutumiseksi tällä hallituskaudella. Viimeistään hallituskauden lopussa ministeriöille annettavissa budjetin laatimisohjeissa tulee olla selkeät ohjeet sukupuolivaikutusten kirjaamiseksi. Budjetoinnin rakenteisiin tulee vaikuttaa.

TANE on pitkään ajanut samapalkkaisuuden edistämistä ja palkka-avoimuuden edistämistä lainsäädännössä yhtenä keskeisenä keinona tosiasiallisen tasa-arvon saavuttamiseksi. TANE edistää samapalkkaisuuden toteutumista.

Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa kiinnitetään useassa kohdassa huomio segregaation lieventämiseen sekä opetuksessa että työelämässä. Luonnoksessa ei kuitenkaan esitetä riittäviä toimia, jotta segregaation lieventäminen toteutuisi. TANE edistää segregaation purkamista mm. kehittämällä Tasa-arvo kasvatuksessa –nettisivuja ja tekemällä esityksiä, jotka edistävät segregaation purkamista.

Sukupuolitietoisen opetuksen vakiinnuttaminen varhaiskasvatuksesta alkaen kaikille koulutusasteille on keino purkaa sukupuolistereotypioita. Jotta kaikilla koulutusasteilla voidaan toteuttaa sukupuolitietoista opetusta, tulee opettajankoulutuksiin sisältyä pakollisia sukupuolten tasa-arvoa käsitteleviä kursseja. TANE esittää hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan lisättäväksi opettajankoulutuksiin pakolliset sukupuolten tasa-arvoa käsittelevät kurssit ja kaikilla koulutusasteilla annettavan sukupuolitietoisen opetuksen. TANE vahvistaa käytettävissä olevin keinoin sukupuolitietoisen opetuksen juurruttamista Suomen kouluihin.

TANE:n asettamista hallitusohjelmatavoitteista seurataan tasa-arvokehityksen kannalta keskeistä perhevapaauudistusta. TANE:n tavoitteena on lisätä merkittävästi isälle korvamerkittyä vapaata. Sekä pohjoismaiset että suomalaiset tutkimukset osoittavat, että isät käyttävät perhevapaita silloin kun ne on korvamerkitty heille. TANE on esittänyt jo neljään hallitusohjelmaan 6 + 6 + 6 –mallia. TANE ajaa molemmille vanhemmalle kuutta kuukautta, jota ei voi vaihtaa.

Neuvottelukunta osallistuu aktiivisesti hallituksen tasa-arvo-ohjelman muotoilemiseen ja toteuttamiseen. TANE osallistui hallituksen tasa-arvo-ohjelman kuulemistilaisuuteen 12.2.2020 ja antoi lausuntonsa hallituksen tasa-arvo-ohjelmasta. Jatkossa seurataan aktiivisesti ohjelman toteuttamista ja reagoidaan tarvittaessa.

Jotta hallitusohjelmaan ja hallituksen tasa-arvo-ohjelmaan kirjatut asiat voivat toteutua, tarvitaan toimeenpanemiseen riittävät resurssit. TANE toimii riittävien henkilö- ja taloudellisten resurssien saamiseksi tasa-arvohankkeille ja –toimille sekä tasa-arvoviranomaisille.

Keskeisiä teemoja

  • COVID-19 ja sukupuoli

sukupuolivaikutukset, hoivan jakaantuminen, talousvaikutukset tasa-arvon kannalta, miesten korkeampi kuolleisuus, sukupuolistunut väkivalta, kriisin jälkihoito, kestävä kehitys

  • Talous ja työelämä

työn murroksen sukupuolivaikutukset, työaikojen muutokset, työn joustot, eläke-erot, digitalisaatio, robotisaatio, keinoäly, alustatalous, sukupuolittunut hoivatyö, hyvinvointitalous, ilmastonmuutokseen liittyvät tasa-arvokysymykset

  • Koulutus ja tutkimus

sukupuolten välisten oppimiserojen kaventaminen, segregaation lieventäminen, tasa-arvo ammatillisissa opinnoissa, sukupuolentutkimuksen ja miestutkimuksen vahvistaminen, suhde- ja seksuaalikasvatus, oppimateriaalit

  • Sukupuolistunut väkivalta

seksuaalirikoslain uudistaminen, Istanbulin sopimuksen toimeenpano, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien auttamis- ja palvelujärjestelmät, ihmiskaupan vastainen työ, seksuaalinen häirintä ja ahdistelu, #metoo-kampanjan vaikutukset, lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta

  • Intersektionaalisuus, moniperusteinen syrjintä

riittävän tutkimustiedon edistäminen koskien moniperusteista syrjintää

  • Miesnäkökulma tasa-arvotyössä
  • Kestävä kehitys

Agenda 2030 tasa-arvonäkökulmasta

  • Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen hallituskauden keskeisiin reformeihin

mm. sosiaaliturvauudistuksen valmistelu, sote-uudistus

Tasa-arvokehityksen kannalta keskeisiä ohjelmia, joihin tulee valtavirtaistaa sukupuolinäkökulma

Hallitus ei saavuta asettamiaan tavoitteita, ellei se valtavirtaista sukupuolinäkökulmaa tavoitteittensa toimeenpanoon prosessien kaikissa vaiheissa. Esimerkiksi hallituksen työllisyys- tai aluetavoitteita ei saavuteta, ellei koko prosessin ajan tarkastella päätösten sukupuolivaikutuksia.

TANE tarkastelee seuraavia hallituksen hankkeita tasa-arvonäkökulmasta:

  • Hallituksen tasa-arvo-ohjelma (ministeri Blomqvist)
  • Strateginen tasa-arvoselonteko, joka annetaan eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä (ministeri Blomqvist)
  • Sote (ministeri Kiuru) ja sosiaaliturvauudistus (ministeri Pekonen)
  • Työllisyyden parantamiseen tähtäävät toimet (ministeri Haatainen)
  • Perhevapaauudistus (ministeri Pekonen)
  • Samapalkkaisuuden edistämistoimet (ministeri Blomqvist)
  • Parlamentaarinen komitea, joka selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä (ministeri Kaikkonen)
  • Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma (ministeri Henriksson)
  • Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma (ministeri Henriksson)
  • Rasismin ja syrjinnän vastainen ohjelma (ministeri Henriksson)

Keskeisiin hallituskauden lakihankkeisiin vaikuttaminen

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, lähtökohtina koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus

Itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta, poistetaan vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja täysi-ikäisyysvaatimus, lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen vahvistamisesta

Intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, luovutaan pienten lasten kosmeettisesta, ei-lääketieteellisestä sukuelinkirurgiasta

Erillislaki, joka parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa palveluiden saajina

Lainsäädäntöuudistuksissa huomioidaan eroperheiden asema ja vahvistetaan vuoroasumisen mahdollisuuksia

Sukupuolivaikutusten arviointi osaksi kaikkien ministeriöiden lainsäädäntövalmistelua ja muuta toimintaa

Tasa-arvokehityksen seuraamiseen luodaan kattava seurantajärjestelmä

Vaalityö, kuntavaalit 2021 ja eduskuntavaalit 2023

TANE käsittelee sukupuolten tasa-arvokysymyksiä vuoden 2021 kuntavaaleissa ja 2023 eduskuntavaaleissa. Vaalityötä valmistelemaan perustetaan vaalityöryhmät. Ryhmä pohtii, jatketaanko lähinnä sosiaalisessa mediassa toteutettua #tasa-arvovaalit kampanjaa, järjestetäänkö puolueiden puheenjohtajien tai esimerkiksi puoluesihteereiden vaalitilaisuus tasa-arvonäkökulmasta jne. Vaikutetaan myös ehdokasasettelun tasa-arvoisuuteen sekä tasa-arvoteemojen ja –kysymysten saamiseksi vaalikoneiden kysymyksiin, median vaaleja käsitteleviin teemoihin ja vaalitentteihin. 

Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hanke 2020-2022

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta jatkaa Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta –hankkeen toteuttajatahona vuosina 2020-2022. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle erillismäärärahan vuosille 2020-2022.

TANE täyttää 50 vuotta 2022

Juhlistetaan TANE:n viisikymmentävuotista historiaa. Käsitellään TANE:n vaikuttavuutta eri vuosikymmenillä. Pohditaan miltä seuraavat 50 vuotta näyttävät tasa-arvon kannalta. Uudistetaan TANE:n visuaalinen ilme juhlavuodeksi. Arkistoidaan TANEn valokuvat.

Kansainvälinen yhteistyö

TANE osallistuu aktiivisesti YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) toimintaan mm. lähettämällä CSW:hen vuosittain edustajansa. Tiivistetään pohjoismaista yhteistyötä. Suomi on Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vuonna 2021.

Esillä on ollut tutustuminen Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGEen Vilnassa Liettuassa, Viron tasa-arvotoimijoihin ja Ruotsin miesliikkeeseen.

Ministeri- ja muut tapaamiset

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist osallistui TANE:n ensimmäiseen kokoukseen 13.11.2019. Ministeri esitti hallitusohjelman tasa-arvokirjauksia ja TANE hallitusohjelmatavoitteitaan. Puheenjohtaja ja pääsihteeri tapasivat ministeri Blomqvistin 14.2.2020. Puheenjohtaja esitti ministerille ja hänen erityisavustajalleen kutsun osallistua TANE:n kokouksiin tiedonkulun varmistamiseksi puolin ja toisin. Tasa-arvoministeri pyrkii osallistumaan TANE:n kokouksiin kerran, kaksi vuodessa ja erityisavustaja mahdollisuuksien mukaan.

Tasa-arvon edistäminen kuuluu kaikille ministeriöille ja ministereille. Laaditaan suunnitelma ministereiden tapaamiseksi. Kutsutaan TANE:n kokouksiin päättäjiä, jotka voivat viedä TANE:n tasa-arvopoliittisia tavoitteita eteenpäin. Esillä olivat mm. työmarkkinajärjestöt ja eläkeyhtiöt.

Ajankohtaisiin tasa-arvopoliittisiin kysymyksiin vastaaminen

TANE pitää tärkeänä mahdollisuutta reagoida parhaaksi katsomallaan tavalla uusiin, ajankohtaisiin tasa-arvopoliittisiin kysymyksiin ja tilanteisiin toimikauden aikana.