Väkivallan ehkäiseminen aluevaaliteemaksi

Aluevaalit ovat myös ihmisoikeusvaalit. Lähisuhdeväkivalta on haastava, mutta todella keskeinen ja konkreettinen esimerkki kiperästä, monialaisesta kansanterveysongelmasta, jonka tehokkaampi hoitaminen säästäisi niin ihmishenkiä, terveitä elinvuosia kuin julkista rahaa, kirjoittaa kehittämispäällikkö Martta October (THL). Tane julkaisee osana #TasaArvoVaalit-kampanjaansa kirjoituksia, jotka käsittelevät tulevia aluevaaleja ja hyvinvointialueita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Martta October korostaa, että aluevaalit ovat myös ihmisoikeusvaalit.

Väkivalta lähisuhteessa on monimutkainen häpeää ja salailua aiheuttava ongelma, joka kuormittaa kohtuuttomasti sekä yksilöitä että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Väkivalta aiheuttaa kärsimystä ja laaja-alaisia terveyshaittoja, jotka heijastuvat väkivallan kohteen koko lähipiiriin myös sukupolvien ketjussa. Tutkimuksesta tiedämme, että lähisuhdeväkivallasta kärsivät käyttävät terveydenhuollon palveluita jopa 80 prosenttia muita enemmän.

Tätä tietoa vasten on hälyttävää, miten heikosti lähisuhdeväkivaltaa tunnistetaan ja otetaan puheeksi esimerkiksi terveydenhuollossa. Vaikka tiedossa on, että joka kolmas suomalainen nainen altistuu jossakin elämänsä vaiheessa väkivallalle tai sen uhalle lähisuhteessaan, heidän annetaan kärsiä tilanteestaan ja hoidetaan pelkkiä oireita jopa vuosia, ennen kuin itse ongelmaan tartutaan ammattilaisten toimesta. Jos lähisuhdeväkivalta tunnistettaisiin tehokkaammin, se laskisi tutkitusti terveydenhuollon kustannuksia. 

Vastuu lähisuhdeväkivaltatyöstä rakenteisiin

Aluevaaleissa on muun muassa kyse sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudelleen järjestämisestä. Tulevat aluevaltuustot päättävät, miten heidän alueellaan muodostetaan toimivat yhteistyörakenteet ja strateginen suunnittelu myös lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Lain mukaan hyvinvointialueiden on vastattava hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. 

Julkisen vallan vastuun väkivallan ehkäisystä tulee näkyä hyvinvointialueilla nimettyinä koordinaatiotahoina. Esimerkki keskeisestä koordinaatiorakenteesta on lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä, jonka tehtävänä on seurata väkivallan ehkäisemiseksi asetettujen tavoitteiden toimeenpanoa ja tuottaa väkivaltailmiöiden osalta tietoa alueen hyvinvointisuunnitteluun ja -kertomukseen. Toinen keskeinen taho on lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaattori, jonka tehtävänä on huolehtia poikkihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön toimivuudesta.

Edellä mainitun kaltainen työryhmä ja nimetty koordinaattori ovat konkreettisia ja pysyväluonteisia toimia, joilla lähisuhdeväkivallan ehkäisyn eteen tehty työ voidaan sisällyttää osaksi jokaisen tulevan hyvinvointialueen rakenteita. Lisäksi jo olemassa olevat hyvät palvelut, kuten seksuaaliväkivallan uhrien tukikeskukset (SERI), on säilytettävä, minkä lisäksi väkivallan vastaisen työn resursseja tarvitaan lisää.

Miten palvelut saadaan kohtaamaan paremmin asiakkaiden tarpeet?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta julkisen vallan vastuu tarkoittaa monialaisten palveluketjujen miettimistä lähisuhdeväkivallan uhreille, tekijöille ja sille altistuville lapsille. Järjestöjen kumppanuus palvelujen tuottamisessa on tärkeää, mutta hyvinvointialueen julkisissa palvelurakenteissa tulee olla kaikkien perus- ja erityistason toimijoiden tiedossa palvelupolut, jotta ammattilaiset tietävät, minne väkivaltaa kokeneen asiakkaan voi ohjata.

Keskeistä on, että eri toimialoilla on vastuutettu ja koulutettu riittävä määrä ammattilaisia ns. avainhenkilöiksi, joilla on perustiedot lähisuhdeväkivallasta ilmiönä ja osaamista väkivaltatrauman kokeneen asiakkaan kohtaamiseen, tilanteen kartoittamiseen ja väkivallan riskin arvioimiseen. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee ottamaan hyvinvointialueilla käyttöön systemaattisia työvälineitä ja toimintamalleja väkivallan tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen, riskin arviointiin ja tarpeellisten tukitoimien yhteensovittamiseen. Malleista ja muista hyvistä käytännöistä löytyy lisätietoa THL:n nettisivuilta ja niiden käyttöönottoon on saatavilla maksutonta verkkokoulutusta ja tukea.

Väkivaltakysymykset aluevaalikeskusteluihin

Aluevaalit ovat mitä suurimmassa määrin myös ihmisoikeusvaalit. Sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäessään julkinen valta toimeenpanee samalla kansainvälisiä velvoitteitaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi.

Aluevaalikeskusteluissa tulisi puhua kansalaisten oikeuksista yhdenvertaisempiin palveluihin, rakenteiden kehittämisestä ongelmien varhaisemmaksi tunnistamiseksi ja monialaisesta yhteistyöstä niihin puuttumiseksi. Lähisuhdeväkivalta on haastava, mutta todella keskeinen ja konkreettinen esimerkki kiperästä, monialaisesta kansanterveysongelmasta, jonka tehokkaampi hoitaminen säästäisi niin ihmishenkiä, terveitä elinvuosia kuin julkista rahaa. 

Ehdokkaiden tulisi pohtia, miten omalla alueella varmistetaan, että ammattilaiset osaavat kysyä asiakkailtaan ja potilailtaan lähisuhdeväkivallan kokemuksista ja tietävät, miten ja keiden kanssa toimia, jos väkivaltaa ilmenee. 

Kirjoittaja Martta October toimii kehittämispäällikkönä THL:n Väkivallan vastaisen työn osaamiskeskittymässä.

Lisää aiheesta

SOTE-uudistuksessa levitettävät toimintamallit: Toimintamalleja ja menetelmiä työn tueksi - Sote-uudistus - THL

Malleja HYTE-johtamisen tueksi: Vaikuttavat toimet - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen - THL 

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä sivuillaan. Vieraskynät eivät edusta Tanen virallista kantaa.