#TasaArvoVaalit: Toteutuuko syrjimättömyys, jos toistuvaa parisuhdeväkivaltaa ohjataan sovitteluun?

Suomessa lähi- tai parisuhdeväkivaltarikoksissa – tai seksuaalirikoksissa – sovitellaan paljon. Sovittelualoitteen voi virallisesti tehdä vain poliisi tai syyttäjä. Suurin osa sovitteluun ohjatusta lähisuhdeväkivallasta on parisuhdeväkivaltaa, joka on dynamiikaltaan toistuvaa. Yli 80 prosentissa väkivallan uhri on nainen. Tyypillisin sovittelusopimus on anteeksipyyntö.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi 2019 selvityksen lähisuhdeväkivallan sovittelun nykytilasta. Raportti kertoo väkivallan toisteisuuden olevan poliisin tiedossa: Yli neljäsosassa kotihälytyksistä samassa osoitteessa oli käyty vähintään kerran aikaisemmin puolen vuoden sisällä. 

Suomessa apulaisoikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota sovittelun sopimattomuuteen lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Arvioidessaan poliisin ohjeistusta 2019 apulaisoikeuskansleri totesi, että Poliisihallituksen ohjeissa olisi selkeästi todettava, että toistuvaa parisuhdeväkivaltaa ei tule sovitella. Tämän lisäksi suojelutarpeen arvioinnissa olisi huomioitava muut parisuhdeväkivaltaan liittyvät, erityisesti uhrin suojelutarvetta korostavat riskitekijät.

Kansainvälinen yhteisö asettaa painetta Suomelle 

Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnasta, eli Istanbulin sopimuksen. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova asiantuntijaryhmä GREVIO on antanut Suomelle selkeän suosituksen: Suomen viranomaisten on otettava käyttöön selvät säännöstöt, joista käy ilmi, että lähisuhdeväkivallan sovittelu on kielletty, jos väkivalta on ollut toistuvaa. GREVIO myös painottaa, että sovittelutarjous ei saa johtaa rikostutkinnan ja syytetoimien lopettamiseen naisiin kohdistuneissa väkivaltatapauksissa.

YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta valvova CEDAW-komitea julkisti loppupäätelmänsä Suomea koskien 31.10.2022. Komitean näkemys on, että lähisuhdeväkivallan sovittelun ei tule katkaista rikosoikeudellista prosessia, ja että syytemenettelyn tulee olla ensisijaista.

Suomessa sovitellaan toistuvaa väkivaltaa

Suomessa pari- ja lähisuhdeväkivallan sovittelua on tutkittu väkivaltaa kokeneiden näkökulmasta. Vertailen kahta tutkimusta, joissa molemmissa on haastateltu sovitteluprosessiin osallistuneita. 

Professori Päivi Honkatukia on tutkinut parisuhdeväkivallan uhrien kokemuksia sovittelusta (2015). Hän haastatteli kymmentä henkilöä, jotka olivat kokeneet parisuhdeväkivaltaa. Kokijoista yhdeksän oli naisia, yksi mies. Honkatukian aineistossa oli mukana väkivallan kokijoita, joilla väkivalta on toistuvaa ja parisuhdeterrori jatkuvasti läsnä arjessa. Toisilla väkivallan kierre oli vasta alkanut, vaikka puolison kontrolloiva käytös oli saattanut alkaa jo suhteen alussa. Kolmanteen ryhmään Honkatukia luokitteli ne haastateltavat, jotka kuvasivat väkivaltaa molemminpuoliseksi ja ei-traumatisoivaksi. 

Sekä parisuhdeterrorin että alkavan väkivaltakierteen kokijoilla kyse oli toistuvasta väkivallasta. Viranomaiset, esimerkiksi lastensuojelu, eivät olleet tietoisia väkivallasta, saati sen toistuvuudesta, koska uhri oli kokenut tilanteestaan häpeää ja pelännyt väkivallan esilletuomista.

Viimeisin lähisuhdeväkivallan sovitteluun osallistuneiden kokemuksia koskeva tutkimus julkaistiin 24.2.2023. Valtioneuvoston rahoittaman tutkimuksen toteuttajina olivat Kuntoutussäätiö ja Maria Akatemia. Tutkimuksen aineisto jakautuu tietokannasta kerättyyn määrälliseen ja laadulliseen, haastatteluin ja lomakekyselyllä kerättyyn aineistoon. 

Haastatteluihin osallistui lopulta 11 henkilöä ja sähköisen kyselyn täytti 25 henkilöä. Kyselyn vastaajissa oli sekä asianomaisia että epäiltyjä. Tutkimusraportissa kerrotaan, että kyselyaineiston erittely epäiltyjen ja asianomistajien (uhrien) osalta ei onnistu vastaajien pienen määrän vuoksi. Haastatelluista kuusi oli asianomistajia eli uhreja, kolme epäiltyä sekä kaksi henkilöä, jotka olivat sekä asianomistajia että epäiltyjä. 

Tutkimus osoittaa, että sovitteluun ohjautuu toistuvaa väkivaltaa. Yhteensä 78 % kyselyyn vastanneista kertoi aiemmasta väkivallasta viimeisen 12 kuukauden aikana ennen sovittelua. Kyselylomakkeeseen vastanneista kaksi oli kokenut sekä fyysistä, henkistä, seksuaaliväkivaltaa että taloudellista väkivaltaa. 10 vastaajaa kertoi väkivaltaa olleen aiemmin muutamia kertoja. Kuusi vastaajaa kertoi, että väkivaltaa oli ollut vain kerran. 

Myös haastatteluaineisto kertoo toistuvan väkivallan sovittelusta. Vain neljä haastateltua henkilöä kertoo, että sovitteluun päätyneessä väkivaltarikoksessa kyse oli yksittäisestä tapauksesta. Näin vastanneista kaksi oli epäiltynä ja kaksi väkivallan kokijoita. Neljässä haastattelussa aiemmasta väkivallasta kerrottiin. Jotkut haastatelluista kertoivat myös olleensa aiemmin osapuolena vastaavanlaisessa sovittelussa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on syrjinnän muoto

Sovittelulain valmisteluasiakirjoissa on todettu, että sovitteluun ei tulisi ottaa tapauksia, joihin liittyy toistuvaa väkivaltaa. Molemmat tässä esitellyt tutkimukset kertovat kuitenkin, että toistuvaa väkivaltaa sovitellaan. Tämän havainnon ovat tehneet myös väkivallan uhreille palveluja tuottavat tahot, kuten Nollalinja ja Naisten Linja. 

Vastaus otsikon kysymykseen: naisiin kohdistuva väkivalta on yksi naisten syrjinnän muoto yhteiskunnassa. Ei voi olla niin, että vakavasta, toistuvasta väkivaltarikoksesta voi Suomessa selvitä anteeksipyynnöllä, jos uhri on nainen ja väkivalta tapahtuu parisuhdekontekstissa. 
Tulevassa hallitusohjelmassa on oltava selkeä kirjaus: pari- ja lähisuhdeväkivalta sekä seksuaaliväkivalta on rajattava sovittelumenettelyn ulkopuolelle. 

PS: Amnestyn toimeksiannosta Aula Research toteutti kyselyn, jossa kysyttiin eduskuntavaaliehdokkaiden näkemystä siitä, tulisiko lähisuhdeväkivalta ja seksuaaliväkivalta rajata sovittelun ulkopuolelle: 69% kaikista vastanneista kannatti ehdotusta!

Kirjoittaja 

Pia Puu Oksanen toimii Amnesty International Suomen osaston sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntijana.

Lue lisää aiheesta

Toteutuuko syrjimättömyys, jos toistuvaa parisuhdeväkivaltaa ohjataan sovitteluun? (Amnesty.fi)

Eduskuntavaalit | Tane

Hallitusohjelmatavoitteet 2023-2027 | Tane

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä ja haastatteluja sivuillaan. Nämä eivät edusta Tanen virallista kantaa.