Sukupuolten tasa-arvo ja samapalkkaisuus hyvinvointialueilla

2.12.2021 8.00
Uutinen

Sote-uudistuksen täytäntöönpanossa tulee sitoutua selkeästi samapalkkaisuusperiaatteen noudattamiseen. Palkkojen harmonisaation tarve perustuu työnantajan velvoitteeseen kohdella työntekijöitään syrjimättömästi, kirjoittaa sosiaali- ja terveysministeriön projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen. Tane julkaisee osana #TasaArvoVaalit-kampanjaansa kirjoituksia, jotka käsittelevät tulevia aluevaaleja ja hyvinvointialueita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Outi Viitamaa-Tervonen katsoo suoraan kameraan.

Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen painottaa, että sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulmat on otettava huomioon hyvinvointialueiden päätöksenteossa.

Sukupuolten tasa-arvo ja samapalkkaisuus hyvinvointialueilla

Suomen työmarkkinoilla tapahtuu kaikkien aikojen suurin liikkeen luovutus, kun sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen henkilöstö ja osa kuntien tukihenkilöstöstä siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen vuoden 2023 alussa. Kuntien opetustoimesta siirtyvät opiskeluhuollon kuraattorit ja psykologit. Muutos kytkeytyy suureen hallinnolliseen muutokseen, jossa sosiaali - ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 21 hyvinvointialueelle. Muutos vaikuttaa suuresti myös kuntiin, kun niiden tehtävät kaventuvat ja henkilöstömäärä puolittuu. 

Hyvinvointialueille siirtyy noin 215 000 työntekijää ja viranhaltijaa. Näistä naisia on 84 prosenttia, joten muutos kohdistuu erityisesti naisiin. Sosiaali- ja terveysala ja pelastusala ovat voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan. Tällä on vaikutusta muutoksen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. 

Viranomaisilla on tasa-arvolain mukaan velvollisuus edistää kaikessa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.

Tasa-arvon edistämisen velvoite koskee koko uudistuksen ja hyvinvointialueiden strategian ja toiminnan valmistelua ja täytäntöönpanoa, palveluja sekä henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöä koskevat päätökset tulee tehdä sukupuolitietoisesti ja niiden mahdolliset vaikutukset tasa-arvoon pitää selvittää etukäteen. Hyvinvointialueiden toimielinten kokoonpanossa tulee huomioida naisten ja miesten yhtäläiset osallistumismahdollisuudet tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukaisesti. 

Henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevaan palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Uudistuksen valmistelussa ja täytäntöönpanossa tulee ottaa huomioon tasa-arvolain työelämän syrjintäkiellot ja se, että hyvinvointialueiden työnantajia koskee tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen tekemisvelvoite. Hyvinvointialueilla on tehtävä ponnisteluja sukupuolten perinteisen työnjaon, segregaation purkamiseksi. 

Samapalkkaisuusperiaate ja palkkojen harmonisointi

Hyvinvointialueita sitoo samapalkkaisuusperiaate eli samasta ja samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. Periaate tarkoittaa sitä, että sukupuoleen perustuva syrjintä tulee poistaa kaikista niistä tekijöistä tai ehdoista, jotka vaikuttavat samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavaan korvaukseen. Kun palkka määritellään työtehtävien luokittelun mukaan, tämän tulee perustua samoihin arviointitekijöihin miehillä ja naisilla. Luokitteluun ei saa sisältyä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Tasa-arvovaltuutetulle tulleissa palkkasyrjintäepäilyjä koskevissa yhteydenotoissa sote-ala on korostunut. 

Hyvinvointialueille siirtyy henkilöstöä yli sadasta kunnasta ja kuntayhtymästä. Tällöin siirtyvän henkilöstön samasta ja saman vaativuustason tehtävistä maksettavan palkan taso vaihtelee. Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oma tehtävien vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmänsä ja palkkapolitikkansa. Palkkojen yhteensovittamisen eli harmonisaation tarve perustuu työnantajan velvoitteeseen kohdella työntekijöitään syrjimättömästi. Liikkeen luovutuksen jälkeen palkat on harmonisoitava eli saatettava samoissa ja yhtä vaativissa töissä työskentelevien palkat samalle tasolle kohtuullisessa ajassa. Palkkojen harmonisointiin vaikuttavat vahvasti myös hyvinvointialueilla sovellettavat työ- ja virkaehtosopimukset. Hyvinvointialueilla tulee sitoutua selkeästi samapalkkaisuusperiaatteen noudattamiseen. 

Uudistuksen edellyttämät järjestelyt valmistellaan vuosina 2021 ja 2022 yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Ennen liikkeen luovutusta tehtävä työehtovertailu on tärkeää sekä hyvinvointialueiden että kuntien kannalta. Tämä on olennainen osa hyvinvointialueiden henkilöstösuunnittelua ja rekrytointeihin varautumista sekä kustannusarviointia. 

Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen

Työoloihin liittyvä kuormitus on kasvanut koronan vuoksi erityisesti terveys- ja sosiaalialan töissä. Sote-alan kuormitus on ollut jo pitkään tunnistettu ongelma. Koronakriisin pitkittyminen ja työvoiman riittävyys ja saantiongelmat ovat isoja haasteita siirtyvän henkilöstön tasa-arvon ja työhyvinvoinnin kannalta. Lyhyellä aikavälillä organisaatiomuutos epävarmuuksineen heikentää henkilöstön työhyvinvointia. Mitä enemmän haasteisiin löydetään konkreettisia ratkaisuja ja henkilöstölle annetaaan muutostukea, sitä paremmin muutos onnistuu. 

Nykyistä suuremmat ja vahvemmat työnantajaorganisaatiot voivat pitkällä aikavälillä edistää henkilöstön työpaikkojen pysyvyyttä, ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia ja työn ja perheen yhteensovittamista sekä henkilöstön jaksamista tukevia järjestelyjä. Esimerkiksi urakehityksen tuki ja vastuiden laajentaminen voisivat vaikuttaa myönteisesti palkkaukseen. Positiiviset vaikutukset edellyttävät sitä, että sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulma on otettu hyvinvointialueiden päätöksenteossa huomioon.  

 

Kirjoittaja Outi Viitamaa-Tervonen toimii projektipäällikkönä sosiaali -ja terveysministeriön 
työ- ja tasa-arvo-osaston tasa-arvoyksikössä.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä sivuillaan. Vieraskynät eivät edusta Tanen virallista kantaa. 

#TasaarvoVaalit Ajankohtaista