Neuvolat isien tukena perhevapaauudistuksessa

9.12.2021 8.55
Uutinen

Suomalainen neuvola täyttää 100 vuotta vuonna 2022, ja samaan aikaan tulee voimaan perhevapaauudistus, jossa vanhempainvapaa jaetaan lähtökohtaisesti tasan synnyttäjän ja toisen vanhemman välillä. Neuvolatyöllä ja perhevapauudistuksella on yhteisiä tavoitteita: molemmilla halutaan edistää lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointia sekä tukea äitien ja isien vanhemmuutta.

Tuovi Hakulisella on pitkät vaaleat hiukset. Hän nojaa käteensä ja katsoo kaukaisuuteen. Kasvoillaan hänellä on aurinkolasit.Johanna Lammi-Taskula katsoo kameraan, kasvoillaan hänellä on silmälasit.     

Keskeistä on pitää huolta siitä, että hyvinvointialueilla neuvolapalvelut eivät ajaudu kauaksi perheiden arjesta, eli palvelut tulee tarjota edelleen lähipalveluina, kirjoittavat Tuovi Hakulinen (vas.) ja Johanna Lammi-Taskula.

Terveyttä edistävät ja sairauksia ehkäisevät kaikille perheille tarjotut neuvolapalvelut ovat kansanterveytemme perusta. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat puolisoineen sekä 0–6 -vuotiaat lapset vanhempineen. Neuvola on aitiopaikalla tukemassa perheiden terveyttä ja hyvinvointia, varhain tunnistamassa häiriöitä ja riskitekijöitä sekä tarjoamassa apua ja muuta tukea sitä tarvitseville. Investointi lapsen varhaisiin elinvuosiin on kustannusvaikuttavaa. Lapsen mielenterveyttä tuetaan parhaiten edistämällä vanhempien terveellisiä elintapoja ja pärjäävyyttä sekä vähentämällä stressiä.

Neuvolapalvelut ovat vuosikymmenten varrella kyenneet uudistumaan väestön tuen tarpeiden mukaan. 1970-luvulla raskauden ja lapsen fyysisen terveydentilan seurannasta painopiste laajeni perhekeskeisyyteen. Isien asiointi neuvolapalveluissa kasvoi 80- ja 90-luvuilla. Isät osallistuivat erityisesti äitiysneuvolan ensikäynneille ja perhevalmennukseen, mutta lastenneuvolassa he asioivat harvemmin. Neuvolat alkoivat tarjota iltavastaanottoja, jotta isien osallistuminen neuvolakäynneille mahdollistui. Neuvolat kuitenkin miellettiin nimensä mukaisesti edelleen äitien ja lasten asiointipaikoiksi. 

Isille tukea koko perheen laajoissa terveystarkastuksissa 

2000-luvulla painopiste siirtyi koko perheen hyvinvoinnin tukemiseen, ja neuvoloissa alettiin tarjota koko perheen laajoja terveystarkastuksia. Aktiivisen vanhemmuuden ja vanhempien hyvinvoinnin merkityksestä lapsen kehitykselle oli yhä enemmän vahvaa tutkimusnäyttöä. Vanhemmat ottivat laajat terveystarkastukset hyvin vastaan, ja isät alkoivat asioida äitiys- ja lastenneuvolassa aiempaa enemmän. Lapsen molemmat vanhemmat kutsuttiin entistä aktiivisemmin neuvolaan. 

Vanhempien osallistuminen terveystarkastukseen mahdollistaa tasa-arvoisen tiedon- ja tuensaannin sekä äidille että isälle. Lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen, kasvun ja kehityksen tukeminen sekä aktiivinen vanhemmuus ovat keskeisiä keskusteluaiheita vanhempien kanssa. Paras mahdollinen tutkimustieto välittyy lapsen molemmille vanhemmille, ja he saavat yhtäläisen mahdollisuuden kertoa voinnistaan – kysyä ja kommentoida – sekä tarvelähtöistä tukea. Vuorovaikutukseen liittyvissä kysymyksissä vanhempien kanssa terveysneuvonnassa ja tuen tarjoamisessa on kuitenkin edelleen kehitettävää kohti sukupuolisensitiivisyyttä. 

Laajojen terveystarkastusten kaikkea potentiaalia ei ole vielä saatu käyttöön. Tähän on syynä muun muassa neuvoloiden suosituksia vähäisemmät henkilöstöresurssit. Korona-aikana henkilöstöä on siirretty rokotus- ja muihin koronatehtäviin, jolloin kiire on lisääntynyt, ja osa terveystarkastuksista on joko siirretty toteutettavaksi myöhemmin tai jätetty kokonaan tekemättä. Kiire ja säännöllisten terveystarkastusten vähentäminen eivät ole edistäneet sukupuolisensitiivistä kohtaamista ja tasa-arvon tukemista. Kaikkien lasta odottavien perheiden ja pikkulapsiperheiden yhdenvertainen mahdollisuus palvelujen saantiin on turvattava. Jokainen äiti ja isä tarvitsee tietoa ja useimmat jossain vaiheessa tukea tai apua. Neuvolassa on mahdollista tunnistaa vanhempien tarpeita varhain avoimen keskustelun avulla, jolloin tukea on mahdollista tarjota viiveettä. 

Tuen tehostaminen tasa-arvoiselle vanhemmuudelle edellyttää neuvoloiden resurssien turvaamista 

Perhevapaauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus haastavat myös äitiys- ja lastenneuvolat kehittämään palvelujaan. Neuvoloiden on tarjottava ajantasaista tietoa perhevapaauudistuksesta vanhemmille tarkoitettujen jakomateriaalien (mm. Meille tulee vauva -opas) sekä vastaanotoilla ja kotikäynneillä toteutuvien keskustelujen välityksellä.

Perhevapaauudistus edistää vanhempien tasa-arvoa. Uudistuksen myötä isien aktiivinen vanhemmuus kasvaa ja myös asiointi neuvolassa todennäköisesti lisääntyy. Nyt olisi aika järjestää isille omia neuvolakäyntejä ja myös tarvittavia lisäkäyntejä isien vanhemmuuden tukemiseksi. Näillä käynneillä keskityttäisiin isien voimavaroihin (terveys, elintavat, hyvinvointi) ja näkemyksiin isyydestä sekä perheestä kuten myös mahdollisiin huolenaiheisiin. Myös parisuhteen tuen vahvistaminen hyödyttäisi koko perhettä. Isien vertaisryhmätoiminnan järjestäminen tulee ottaa vakiintuneeksi käytännöksi neuvoloissa perhevalmennuksen ohella. Aktiivisen vanhemmuuden ja vertaistuen hyödyistä koko perheelle on vankkaa tutkimusnäyttöä. 

Valtakunnallisten neuvolapäivien vuoden 2022 ohjelmaan tulee sisällyttää esitykset perhevapaauudistuksesta, sukupuolisensitiivisestä kohtaamisesta ja tukemisesta. Isyyden tutkimusta on viime vuosina tehty yhä enemmän – ja tätä tulee jatkaa. Saadun tutkimustiedon ja asiakaspalautteiden varassa on mahdollista tukea isiä nykyistä tarvelähtöisemmin, ja myös kehittää palveluja vastaamaan isien tuen tarpeita ja toiveita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvät hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyö terveyden edistämisessä on tärkeää. Keskeistä on pitää huolta siitä, että hyvinvointialueilla neuvolapalvelut eivät ajaudu kauaksi perheiden arjesta, eli palvelut tulee tarjota edelleen lähipalveluina. Neuvolatyössä lähtökohtana on perheiden yksilöllinen kohtaaminen, ohjaaminen ja tukeminen. Tämä perustuu asiakassuhteen jatkuvuudelle, henkilökohtaiselle tuttuudelle sekä molemminpuoliselle luottamukselle. Tasa-arvon edistäminen edellyttää aitoa kohtaamista ja sukupuolisensitiivisyyttä. Neuvolapalvelut on tarkoitettu koko perheelle: vanhemmille yhdessä ja erikseen, lastensa kanssa sekä laajennettuna isovanhemmille ja muille läheisille. 

Kirjoittajat

Tuovi Hakulinen
Tutkimuspäällikkö 
TtT, dosentti (terveyden edistäminen) 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 
Tiedolla johtaminen ja vertaiskehittäminen -yksikkö 

Johanna Lammi-Taskula 
Tutkimuspäällikkö 
YTT 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 
Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksikkö

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä sivuillaan. Vieraskynät eivät edusta Tanen virallista kantaa. 

#TasaarvoVaalit Ajankohtaista