Hyvinvointitalous ja tasa-arvo – mistä puhutaan?

5.10.2021 9.46
Uutinen

Julkaisemme syksyllä asiantuntijoiden kirjoituksia työstä, taloudesta ja sosiaaliturvasta. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n pääekonimisti Jussi Ahokas avaa vieraskynässään hyvinvointitalouden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen eteen tehdyn työn läheistä suhdetta. Aiheeseen pääsee tutustumaan lisää Hyvinvointitalous ja tasa-arvon edistäminen -webinaarissa 18.10.2021

Suomessa hyvinvointitalous on noussut viime vuosina yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hyvinvointitaloudella voidaan viitata moneenkin asiaan, mutta yksi usein käytetyistä määritelmistä on seuraava: hyvinvointitalous on toimintaa, jonka ensisijaisena lähtökohtana on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja turvaaminen. Hyvinvoinnilla tarkoitetaan tässä yleensä yksilöllistä tilannetta, joka rakentuu ainakin riittävästä terveydestä, sosiaalisesta hyvinvoinnista, koetusta hyvinvoinnista, toimeentulosta, osallisuudesta ja merkityksen kokemuksesta.

Kun tarkastelemme suomalaista yhteiskuntaa, huomaamme heti, että edellä kuvattua toimintaa löytyy täältä paljonkin. Hyvinvointitalous on siis jo olemassa. Päivittäin Suomessa tehdään tekoja, joiden motiivina ovat edellä kuvattujen hyvinvoinnin tekijöiden vahvistaminen. Hyvinvointivaltion järjestämät palvelut, järjestöjen tekemä työ, kansalaisten vapaampi toiminta kuin myös monien yrityksien toiminta tapahtuu ensisijaisesti hyvinvoinnin lisäämisen vuoksi.

Hyvinvointitalous ja tasa-arvotyö

Kun pohditaan sitä, miten sukupuolten tasa-arvo ja tasa-arvotyö liittyvät hyvinvointitalouteen, montakin kiinnostavaa ajatusta herää. Ensinäkin voidaan ajatella, että tasa-arvon lisääntyminen yhteiskunnassa heijastuu melko suoraan edellä mainittuihin hyvinvoinnin tekijöihin. Ehkä jopa niin, että tasa-arvo on syytä nostaa itsenäisesti mukaan hyvinvoinnin tekijöihin! Tässä mielessä tasa-arvotyö on sinällään osa hyvinvointitaloutta. 

Selvältä näyttää myös, että moniin hyvinvointitalouden toimintoihin, esimerkiksi hyvinvointia luoviin palveluihin, kuten kasvatus-, koulutus- ja hoivapalveluihin, liittyy vahvasti tasa-arvonäkökulma. Tiedämme hyvin, että vastuu hoivatyöstä ei jakaudu suomalaisessakaan yhteiskunnassa tasan sukupuolten välillä. Edelleen voidaan kysyä, arvotammeko hyvinvoinnin tuottamista oikein ja saavatko hoivan sekä hyvinvoinnin tuottajat työstään sellaisen kompensaation, mikä vastaisi todella heidän tuotoksensa yhteiskunnallista arvoa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Jussi Ahokas katsoo kameraan.

Kuva: Jussi Ahokas toimii pääekonomistona SOSTE ry:ssä. 

Toisiaan tukevat näkökulmat

Kun Suomi toimi EU:n puheenjohtajana vuoden 2019 syksyllä, hyvinvointitalous sekä sukupuolten tasa-arvo olivat Suomen pääteemoja. Näiden teemojen kohtaamisessa ja yhteen linkittämisessä on kuitenkin vielä runsaasti työtä tehtävänä, sillä molemmilla on paljon annettavaa toisilleen. Kun hyvinvointitaloutta pohditaan tasa-arvon linssien läpi, paljastuu hyvinvointiin liittyviä rakenteita ja prosesseja, jotka ilman tätä tarkastelua jäisivät piiloon. Toisaalta hyvinvointitalous voi tarjota vastaavalla tavalla uusia näkökulmia tasa-arvotyölle.

Yksi hyvinvointitalouden tärkeimmistä politiikkaviesteistä on, että hyvinvointiin investoiminen kannattaa. Jos ja kun tasa-arvo nähdään yhtenä keskeisenä hyvinvoinnin tekijänä, viesti kääntyy sujuvasti muotoon: ”tasa-arvoon kannattaa panostaa”. Kun tasa-arvon ja muiden hyvinvoinnin tekijöiden positiiviset ristikkäisvaikutukset vielä ymmärretään, tulee tasa-arvoon investoimisesta entistä houkuttelevampaa. Tasa-arvotyön pitkät perinteet ja tietopohja voivat puolestaan auttaa saamaan eteenpäin aiemmin tasa-arvonäkökulman sivuuttaneita hyvinvointi-investointeja, kun yhteistyölle löydetään oikeanlaiset puitteet.

Yhdessä eteenpäin

Onkin enemmän kuin toivottavaa, että jatkossa tasa-arvonäkökulma vahvistuu hyvinvointitaloudessa ja hyvinvointinäkökulma tasa-arvotyössä. Tämän myötä hyvinvoinnin edellytykset suomalaisessa yhteiskunnassa parantuvat ja hyvinvointitalous laajenee sekä ideoiltaan että käytännöiltään. Myös arvostukset yhteiskunnassa voivat silloin muuttua niin, että hoivavastuu alkaa jakautua entistä tasaisemmin ja hyvinvoinnin perustekijöiden vahvistamista arvostetaan nykyistä enemmän. 

Kirjoittaja

Jussi Ahokas, Pääekonomisti
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Aiheesta lisää

Hyvinvointitalous ja tasa-arvon edistäminen 18.10.2021, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) yhteistyössä Demos Helsingin ja SOSTE ry:n kanssa. Verkkotapahtuma.

Ohjelma ja lisätietoja ilmoittautumisesta

Hyvinvointitalous ja tasa-arvon edistäminen -tilaisuuden mainos järjestäjien logoilla.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä sivuillaan. Vieraskynät eivät edusta Tanen virallista kantaa.