Hyvinvointialueet pelastustoimen tasa-arvon edistäjinä

Tasa-arvon näkökulmasta hyvinvointialueille siirtyvät toimialat ovat hyvin erilaisia: on naisvaltainen sosiaali- ja terveystoimi sekä miesvaltainen pelastustoimi. Pelastustoimessa naisia on täysiaikaisista, kokopalkkaisista työntekijöistä 13%, pelastajiksi hakeneista henkilöistä vain alle 1% on naisia ja pelastustoimen johtajatehtävät ovat erityisen segregoituneita. Pelastusala sai marraskuussa 2021 uuden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman, joka sisältää kuusi tavoitetta ja 38 toimenpidettä. Tämän toimintaohjelman toimeenpanon edistämisessä tulevilla hyvinvointialueilla on merkittävä rooli.

Pelastusylitarkastaja Mira Leinonen koordinoi pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä

Pelastusalalla perustettiin vuonna 2020 tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, jonka tehtävänä oli kartoittaa alan nykytila ja määrittää sen pohjalta toimialalle tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitteet. Nykytilan selvittämiseksi tehtiin useita kyselyitä ja tietopyyntöjä ja näiden pohjalta kävi ilmi, että alan tasa-arvosuunnittelussa ja sen edistämisessä on puutteita ja niihin tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi pelastusalalta on uutisoitu viime aikoina seksuaalisen häirinnän ilmiötä esiintuovia uutisia. Seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi pelastusalalla on ryhdytty toimiin ilmoituskanavien, koulutuksen ja seurannan suhteen. Työ on aloitettu ja tehtävää riittää tuleviksi vuosiksi.              

Johdon rooli merkittävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön edistämisessä

On tärkeää, että tulevilla hyvinvointialueilla toimivilla pelastuslaitoksilla on omat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmansa, joiden avulla pelastuslaitoksen niin henkilöstöpoliittista kuin toiminnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan aidosti edistää, kun niissä määritellyt toimenpiteet kohdentuvat juuri kyseisen pelastuslaitoksen omiin havaittuihin erityispiirteisiin. Hyvinvointialueen tehtävien voimakas jakautuminen nais- ja miesvaltaisiin toimialoihin puoltaa myös tätä toimialakohtaisen suunnitelman tekemistä, jotta määritellyt kehittämistoimenpiteet kohdentuisivat oikein ja oikeasuhtaisesti. 
 
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyön juurruttaminen lähtee johdosta. Aluevaltuustojen päätöksenteon alla on pelastuslaitoksien johtajatehtävät; jotta tasa-arvo aidosti on näkökulma, jota edistetään kaikessa toiminnassa, on johdon rekrytoinnissa kiinnitettävä huomiota tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamiseen. Hyvinvointialueen asukkaiden eli pelastuslaitoksen asiakkaiden tarpeet tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten palveluiden järjestämisen suhteen on olennaista huomioida alusta alkaen hyvinvointialueilla ja tässä aluevaltuustoilla on paljolti vartijan rooli, kun ne päättävät pelastustoimen palveluista palvelutasopäätöksen muodossa. 

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus merkittävässä roolissa, kun pelastusala etsii uusia tekijöitä

Pelastusalan kuusi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoitetta linjaavat, että pelastustoimessa on vahvistettava osaamista ja johtamista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhteen ja päätöksentekoa varten on oltava ajantasaista, tutkittua tietoa. Lisäksi pelastusalalla ei häiritä tai syrjitä ketään. Työolojen, palkkauksen ja koulutuksen suhteen on määritelty useita toimenpiteitä sekä viestintään ja palveluiden tuottamisessa käytettyyn kielivalikoimaan pelastusalalla on kiinnitettävä huomiota. Pelastustoimi on harvinainen turvallisuusviranomainen siitä, että toiminta nojaa paljon sopimuspalokuntiin ja vapaaehtoistoimintaan, ja siksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelmassa on oma osionsa myös palokuntanuorisotoiminnalle. Palokuntanuorisotyössä koulutetaan lapsille ja nuorille paitsi elintärkeitä kansalaistaitoja, mutta nuoriso-osastot toimivat lisäksi pelastusalan kannalta merkittävänä rekrytointiväylänä. 

Tasa-arvo ei siis tapahdu odottamalla, se toteutuu tekemällä!

Pelastusalaa uhkaa lähivuosina työvoimapula, kun vuoteen 2030 mennessä alalle tulee palkata työaikaan liittyvien varallaolomuutoksien sekä eläköitymisen myötä yhteensä 2500 pelastajaa lisää. Näin huikean määrän kouluttaminen ja rekrytoiminen eri hyvinvointialueiden palvelukseen on koko pelastusalan voimainponnistus, missä työnantajakuvalla on suuri merkitys. Tässä kontekstissa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmia ei voi väheksyä, vaan niillä on merkittävä rooli myös koko pelastusalan imagon ja työnantajakuvan kannalta. Aluevaltuustot voivat tässä työssä toimia pelastuslaitoksen johdon kirittäjinä, jotta tasa-arvonäkökulma tulee koulutuksen ja rekrytoinninkin osalta huomioitua. Tulevina vuosina perhevapaauudistus tulee varmasti vaikuttamaan pelastustoimeen, sillä hoivan jakautuessa entistä tasaisemmin vanhempien välillä, ovat sen vaikutukset merkittäviä erityisesti miesvaltaisilla aloilla. 
 
Tasa-arvo ei ole asia, jota tarkastella vain juhlapäivinä, vaan yksi olennainen näkökulma kaikessa päätöksenteossa, sillä se vaikuttaa lopulta koko alueen asukkaiden hyvinvointiin. Tasa-arvon toteutumiseen vaikutamme arkipäivän konkreettisilla toimenpiteillä ja tätä varten pelastusalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimintaohjelma on laadittu – tasa-arvo ei siis tapahdu odottamalla, se toteutuu tekemällä!

Kirjoittaja

Kirjoittaja Mira Leinonen toimii pelastusylitarkastajana Etelä-Suomen aluehallintovirastossa, jossa hän koordinoi pelastustoimen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä sivuillaan. Vieraskynät eivät edusta Tanen virallista kantaa.