Blogi: Syrjivätkö työehtosopimukset etävanhempia ja monimuotoisia perheitä?

Etävanhemman syrjintä työehtosopimuksissa on tasa-arvohaaste, kirjoittaa Monimuotoiset perheet -verkoston työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto. Tane julkaisee sivuillaan blogikirjoituksia.

Vuoden 1976 tupoon eli työmarkkinoita koskevaan tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun neuvoteltiin uusi perheystävällinen parannus: äidit saivat palkallista hoitovapaata lapsen sairastuessa. Sama oikeus tilapäisestä hoitovapaasta neuvoteltiin isille vasta 1980-luvulla. (Kaunisto 2021.) 

Perheiden monimuotoisuuden yleistyminen haastaa työehtosopimuksia samalla tavalla kuin naisten työssäkäynti ja isyyden vahvistuminen menneinä vuosikymmeninä. Nyt työehtosopimusten haasteina ovat muun muassa merkittävästi yleistynyt vuoroasuminen ja tilanteet, joissa lapsella on enemmän kuin kaksi vanhempaa tai yksi koti, tekemäni selvitys osoittaa. Toukokuussa julkaistu Miten työehtosopimukset huomioivat perheet? – Selvitys suurimpien alojen sopimuksista 2024 kartoittaa työehtosopimusten perheystävällisiä kirjauksia ja niiden läheiskäsitystä. 

Etävanhemmuus ei kerro aina hoivavastuun määrästä

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva rakenteellinen syrjintä näkyy selvimmillään sairaan lapsen hoitovapaassa. Useimmat työehtosopimukset eivät anna etävanhemman puolisolle oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, vaikka lähivanhemman puolisolla tämä oikeus voi olla. Näillä määritelmillä osa esimerkiksi uusperheiden, kumppanuusvanhemmuusperheiden, sateenkaariperheiden ja vuoroasuvan lapsen vanhemmista saattaa jäädä oikeuden ulkopuolelle. 

Etävanhemmuus ei kerro aina hoivavastuun määrästä, kirjoitin jo vuonna 2022 Tanen Vieraskynässä (Tane.fi 2022). Lainsäädäntömme mukaan lapsella voi olla vain yksi virallinen kotiosoite, jossa asuva vanhempi katsotaan lähivanhemmaksi ja muussa kodissa asuva juridinen vanhempi etävanhemmaksi. Näin on myös vuoroasumistilanteessa, jossa lapsi asuu yhtä paljon, tai lähes yhtä paljon, kahdessa kodissa. 

Etävanhemmuuteen kohdistuu rakenteellista syrjintää, joka koskee erityisesti miehiä 

Palkallinen sairaan lapsen hoitovapaa on perheystävällisyystoimena loistava tuki lapsiperheille. Valitettavasti se on kuitenkin käytössä vain niissä työyhteisöissä, joissa on vapaan myöntävä työehtosopimus tai joissa asiasta on sovittu paikallisesti. 

Ei ole tasapuolista, että osa vanhemmista jää oikeuden ulkopuolelle. Oikeuden puuttuminen etävanhemman puolisolta on erityisen epäreilua vuoroasuvan lapsen tilanteessa. Vuoroasuminen yleistyy, sillä Kelan tutkimuksen mukaan melkein joka kolmas erillään asuvien vanhempien lapsista vuoroasuu (Miettinen et al. 2020) kahdessa kodissa yhtä paljon tai lähes yhtä paljon.  

Etävanhempaan saattaa kohdistua myös muuta rakenteellista syrjintää. Monimuotoiset perheet -verkoston ja Miessakit ry:n yhteisestä kyselystä selviää, että etävanhemman arkea voi haastaa esimerkiksi koulukyydin puuttuminen etävanhemman kodista ja tiedonsaanti lapsen asioista (Miessakit ry ja Monimuotoiset perheet -verkosto 2022). Syrjintä on tasa-arvohaaste, sillä valtaosa etävanhemmista on miehiä.  

Työehtosopimusten läheiskäsitys monimuotoisemmaksi  

Monimuotoiset perheet -verkoston julkaisema selvitys työehtosopimusten perheystävällisyydestä osoittaa, että sopimuksissa olisi tilaa laajentaa kirjausten läheiskäsitystä. Esimerkiksi kuolemaan liittyvien vapaiden kohdalla läheismääritelmistä unohtuvat usein uusperhesuhteet ja muut perheessä eläneet lapset. Näiden tilanteiden huomioiminen voi varmistaa oikeudet kaikille vanhemmille ja huoltajille, joilla ei ole juridista vanhemmuutta. 

Selvitys antaa myös esimerkkejä siitä, miten sopimusten perheystävällisiä kirjauksia voidaan kehittää nykyistä yhdenvertaisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Vinkit sopivat kaikille, jotka kehittävät työehtosopimuksia tai oman työyhteisön käytäntöjä. 

Kirjoittaja

Tiina-Emilia Kaunisto on varsinainen jäsen tasa-arvoasioiden neuvottelukunnan miesjaostossa. Hän on myös työelämän erityisasiantuntija Monimuotoiset perheet -verkostossa, tietokirjailija ja työyhteisösovittelija. 

Kirjallisuus

Kaunisto, Tiina-Emilia (2024): Miten työehtosopimukset huomioivat perheet?  –  Selvitys suurimpien alojen sopimuksista 2024. Monimuotoiset perheet -verkosto, julkaistu 30.5.2024. Linkki.

Kaunisto, Tiina-Emilia (2024): Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä. Kirjoitus STTK:n verkkosivuilla julkaistu 24.5.2024. Linkki.

Kaunisto, Tiina-Emilia (2021): Se ei johdu sinusta – Vähättelyn historia työelämässä. Avain kustannus. 

Miessakit ry:n ja Monimuotoiset perheet -verkoston kysely: Etävanhemmalle: ”Eikö lapsi voi mennä sairastamaan oikeaan kotiinsa?” Julkaistu 8.11.2022. Linkki.

Miettinen, Anneli et al. (2020): Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva: Vuoroasumisen nykytila ja merkitys etuus- ja palvelujärjestelmän kannalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:51. Linkki.

Moring, Anna & Kaunisto, Tiina-Emilia (2021): Miten työelämän perheystävällisyydessä huomioidaan perhetilanteiden monimuotoisuus? Työelämän tutkimus Vol 19 Nro 4. Linkki.

Tane.fi 2022: Myös etävanhemmat tarvitsevat perheystävällisiä joustoja – 6 vinkkiä perheystävällisyyteen työelämässä. Linkki.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee sivuillaan blogikirjoituksia. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Tanen kantaa.