Myös etävanhemmat tarvitsevat perheystävällisiä joustoja – 6 vinkkiä perheystävällisyyteen työelämässä

Monimuotoiset perheet -verkoston erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto kirjoittaa etävanhemmuuden tukemisesta työelämässä vieraskynässään Tanen sivuilla.

Etävanhemmat jäävät yleensä vaille huomiota työelämän perheystävällisyyteen liittyvissä keskusteluissa. Mielikuva on, että etävanhemman hoivavastuu on niin pieni, ettei se vaadi joustoja. Ehkä silläkin on merkitystä, että etävanhemmista suurin osa miehiä, eikä perheen ajatella vaikuttavan samalla tapaa miesten kuin naisten työn ja perheen yhteensovittamiseen.

Mielikuvalle naisten suuremmasta hoivavastuusta on hyvä syy. Tutkimukset kertovat, että hoivavastuu jakautuu tilastollisesti jonkin verran enemmän naisille kuin miehille (esim. Tilastokeskus). Samalla toiset tutkimukset osoittavat, että isyys on muutoksessa ja miehet toteuttavat isyyttään monin tavoin: jotkut isät jättävät suuren osan hoivasta äidille, kun taas toiset isät osallistuvat hoivaan tasa-arvoisesti, lähes yhtä paljon tai jopa äitejä enemmän (esim. Kangas ym. 2017; Kangas 2021).

Samat tutkimustulokset hoivavastuun jakautumisesta kahden sukupuolen välillä näkyvät myös monimuotoisissa perhetilanteissa. Lähivanhemmista valtaosa on naisia ja etävanhemmista miehiä, mutta samalla osa isistä ottaa vahvasti vastuuta lasten hoivasta. 

Miesten osuus lähivanhempina on noussut ja myös lasten vuoroasuminen on yleistynyt. Miltei joka kolmas erillään asuvien vanhempien lapsista asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (Kela 2020). Näissä tilanteissa hoivavastuu jakautuu tasan tai lähes tasan lähi- ja etävanhemman kesken.

Lähivanhemmuus voi siis tarkoittaa etävanhempaa suurempaa hoivavastuuta monissa perhetilanteissa, mutta näin ei ole aina. Koska lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa, joutuvat vanhemmat valitsemaan myös vuoroasumistilanteessa, kumpi on etä- ja kumpi lähivanhempi. Se, jonka luona lapsi ei ole kirjoilla, tulee nimetyksi etävanhemmaksi, vaikka käytännössä hänen roolinsa olisi toinen.

Siitä, kuinka paljon etävanhemmilla on työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita, on vaikea löytää tutkittua tietoa. Ongelmia on kuitenkin olemassa, kertoo Monimuotoiset perheet -verkoston ja kolmen ammattiliiton tekemä kysely luottamushenkilöille. Haasteina ovat olleet esimerkiksi vuorotöiden tekeminen, työtehtävien järjesteleminen vuoroasumisen mukaan ja sairaan lapsen hoitaminen. (Moring & Kaunisto 2021.)

Vuorotyöt ovat usein yhden vanhemman perheiden huoltajille vaikeita (esim. Moilanen 2019), ja ennakoimattomat työvuorot saattavat myös estää vuoroasumisjärjestelyt. Vuoroasumisen tukeminen sekä etävanhempien työn ja perheen yhteensovittamisen haasteiden ratkominen on kuitenkin hyvin tärkeää. Jos etävanhemman arki ei onnistu, voivat hankaluudet heijastua lähivanhempien työllisyyteen, joka on jo nyt matalampi kuin muilla vanhemmilla (Kaunisto & Zad 2021). 

Etävanhempien työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmien ratkominen on tärkeää myös etävanhempien jaksamisen tukemiseksi. Uusi tutkimus osoittaa, että uupumusta kokevilla isillä on usein työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita, joihin he myös kaipaavat enemmän tukea (Sorkkila & Aunola 2021). Vaikka tutkimuksessa ei ole mukana yhden vanhemman perheiden isiä, osoittaa se syitä, joiden vuoksi myös etäisien uupumusta on ehkäistävä.

Näillä vinkeillä tuet etävanhempia työyhteisössäsi

Vaikka vähintään joka kolmas perhe on monimuotoinen, työelämän perheystävällisyysoppaat antavat työn ja perheen yhteensovittamisen tukemiseen hyvin yleispäteviä ohjeita. Yleiset vinkit, kuten työaikajoustot ja etätyömahdollisuudet, ovat erinomaisia, mutta samalla työyhteisöjen tulisi saada tarkempia ohjeita myös perhetilanteisiin, jotka voivat poiketa odotetuista perhenormeista.

Etävanhempia tukevat monet sellaiset käytännöt, jotka tukevat kaikkia yhden vanhemman perheitä tai uusperheellisiä.

1. Jousta etävanhemman tarpeiden mukaan. Vuoroasuvan lapsen vanhempi pystyy tekemään pitkiä päiviä joinakin päivinä tai viikkoina, mutta vastaavasti tarvitsee lyhyemmät työpäivät toisina päivinä tai viikkoina.
2. Jousta myös silloin, kun etävanhemman on haettava lapsi toiselta vanhemmalta, esimerkiksi eri paikkakunnalta. 
3. Kunnioita työntekijän omaa perhemääritelmää ja jousta sen mukaan, vaikka se poikkeaisi lain tai työehtosopimuksen perhemäärittelystä. Jousta tarvittaessa esimerkiksi sairaan lapsen äkillisen hoitovapaan ja läheisen menettämiseen liittyvien vapaiden kohdalla.
4. Muista tukea puolisostaan eroavaa työyhteisön jäsentä esimerkiksi työaikajoustoin, palkattomin tai palkallisin vapain sekä etätyömahdollisuuksilla.
5. Luo työyhteisöön avoin ilmapiiri perheistä, lapsista, perheellistymistoiveista, kriisitilanteista ja muista perhetilanteista puhumiselle. Pitäkää esimerkiksi kerran kuukaudessa kuulumiskierros. 
6. Joskus jonkin perhetilanteen kohdalla on oltava joustavampi kuin muiden. Huolehdi, etteivät muut kuormitu joustoista, jotta ilmapiiri säilyy hyvänä.

Lisää vinkkejä erilaisissa perhemuodoissa elävien työyhteisön jäsenten tukemiseen löydät Monimuotoiset perheet -verkoston perheystävällisyysoppaasta. Oppaassa on vinkkejä myös esimerkiksi puolisostaan eroavan tukemiseen.

Monimuotoiset perheet -verkoston perheystävällisyysopas

Kirjoittaja

Tiina-Emilia Kaunisto työskentelee työelämän erityisasiantuntijana Monimuotoiset perheet -verkostossa. Hän on myös Tanen miesjaoston varajäsen.

Monimuotoiset perheet -verkostoon kuuluu kymmenen perhejärjestöä, joiden edustamat perheet poikkeavat jollain tavalla oletetusta.

Lisätietoja

Monimuotoiset perheet -verkosto  https://monimuotoisetperheet.fi/  

Monimuotoiset perheet työelämässä – Opas perheystävällisyyteen johtajille, henkilöstöhallinnolle ja luottamushenkilöille. https://monimuotoisetperheet.fi/tyo-ja-perhe/vinkkeja-perheystavallisyyteen/

Kangas, Emilia & Lämsä, Anna-Maija & Heikkinen, Suvi (2016): Miesjohtajien isyysdiskurssit. Työelämän tutkimus, 14 (3), 257-275. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201711144244
Kangas, Emilia (2021): Miesten työ ja perhesuhteen johtaminen organisaatioissa. Työelämän tutkimus, 19 (4), 660-666. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/112505/66160

Kaunisto, Tiina-Emilia & Zad, Youssef: Yksinhuoltajien työllisyys paranisi joustavamman lastenhoidon avulla. Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 15.1.2021.  https://www.hs.fi/mielipide/art-2000007740003.html

Moring, Anna & Kaunisto, Tiina-Emilia (2021): Miten työelämän perheystävällisyydessä huomioidaan perhetilanteiden monimuotoisuus? Työelämän tutkimus, 19 (4). https://doi.org/10.37455/tt.112504

Sorkkila, M., & Aunola, K. (2021). Burned-out Fathers and Untold Stories: Mixed Methods Investigation of the Demands and Resources of Finnish Fathers. The Family Journal. In press. https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2021/11/uupuneet-isat-ovat-tyytymattomia-yhteiskuntaan

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö. Helsinki: Tilastokeskus. https://www.stat.fi/til/akay/index.html  
 

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä sivuillaan. Vieraskynät eivät edusta Tanen virallista kantaa.