Vaalirauha turvattava eurovaalien alla

Eurovaalien lähestyessä on hyvä muistuttaa, että poliittisen osallistumisen tulee olla turvallista kaikille.

Vihapuhe ja erityisesti verkossa tapahtuva henkilön sukupuoleen kohdistuva häirintä ja seksistinen puhe eivät kuulu moniääniseen poliittiseen keskusteluun. Vaalit ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Ehdokkaiden on voitava käydä vaalikampanjaansa rauhassa ja ilmaista yhteiskunnallista ajatteluaan ilman pelkoa häirinnän, uhkailun tai maalituksen kohteeksi joutumisesta. Vihapuhetta puolustetaan joskus sananvapaudella, mutta sukupuoleen, seksuaalisuuteen, etniseen taustaan ja muihin henkilön ominaisuuksiin kohdistuva loukkaava puhe ei kuulu sananvapauden piiriin.

Häirintä ja vihapuhe ovat sukupuolittuneita ilmiöitä, jotka kohdistuvat usein naisiin ja eri vähemmistöihin. Jo vuonna 2017 toteutetun tasa-arvobarometrin mukaan naiset kokevat seksuaalista häirintää ja sukupuolistunutta vihapuhetta selvästi miehiä useammin. Vähemmistöön kuuluvilla naisilla taas on yli kaksinkertainen riski joutua vihapuheen kohteeksi verrattuna niihin naisiin, jotka eivät kuulu vähemmistöön. Naiset kohtaavat verkkohäirintää tyypillisesti yksityisviestein, miehet julkisin kommentein. Naisiin kohdistuva häiritsevä ja epäasiallinen kommentointi on usein ulkonäkökeskeistä ja seksuaalissävytteistä. 

Vihapuhe vaikuttaa koko yhteiskuntaamme, koska se vähentää merkittävästi halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Tilastokeskuksen 2023 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin puolet naisista ja reilu neljäsosa miehistä kertoo välttäneensä osallistumista keskusteluihin verkossa tai sosiaalisessa mediassa koetun häirinnän vuoksi. Vuonna 2019 toteutetussa kyselyssä, lähes kolmannes kuntapäättäjistä arvioi halunsa osallistua päätöksentekoon vähentyneen vihapuheen seurauksena.

Sukupuolistuneeseen vihapuheeseen puuttuminen ei ole mielipideasia, vaan sen torjumiseen velvoittavat myös kansainväliset sopimukset. Suomi onkin saanut YK:n alaiselta komitealta suosituksen puuttua tehokkaammin sukupuolistuneeseen vihapuheeseen, ja tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida tulevana syksynä. Lisäksi EU on vastikään hyväksynyt naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen direktiivin, joka sisältää toimia verkkohäirinnän ja verkkoahdistelun kitkemiseksi. Digitalisoituvassa maailmassa myös sosiaalisen median alustoilla on vastuu turvallisen keskusteluympäristön luomisessa ja ylläpitämisessä.

Samanaikaisesti tarvitsemme konkreettisia keinoja, joilla auttaa verkossa tapahtuvaa häirintää ja vihapuhetta kokeneita toipumaan kokemuksistaan ja raportoimaan niistä. On tärkeää, että kaikilla puolueilla on selvät ohjeet ja toimintatavat häirintää ja vihapuhetta kohdanneiden ehdokkaiden tukemiseksi. Puolueiden tulee myös aktiivisesti viestiä omille kannattajilleen vihapuheen nollatoleranssista. Kaikenlainen vihamielinen ja henkilöön menevä loukkaava puhe tulisi siivota keskusteluista pois ja siten taata kaikkien mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ilman pelkoa häirinnästä ja uhkailusta. 

Karoliina Partanen, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja

Taina Riski, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomissa 24.5.2024