EU-vaaleissa suomalaiset valitsivat Euroopan parlamenttiin sukupuolijakautumaltaan tasaisen joukon
EU-vaaleissa suomalaiset valitsivat Euroopan parlamenttiin sukupuolijakautumaltaan tasaisen joukon: seitsemän naista ja kuusi miestä. Naiset pärjäsivät EU-vaaleissa jo toisen kerran peräkkäin paremmin kuin suomalaisissa vaaleissa yleensä. Kotimaan politiikassa, eli eduskunta- ja kunnallisvaaleissa, enemmistö valituista on kautta historian aina ollut miehiä.
Eduskuntapuolueiden asettamista ehdokkaista naisia oli 46 prosenttia ja kaikkien puolueiden ehdokkaista 40 prosenttia. Lisäksi naiset ovat EU-vaaleissa perinteisesti äänestäneet miehiä ahkerammin, mikä saattaa osaltaan selittää naisten hyvää menestystä.
Valtakunnan ääniharavien joukkoon naiset eivät EU-vaaleissa kuitenkaan yltäneet. Vaalien selvä äänikuningas oli kokoomuksen Alexander Stubb. Naisista niukasti eniten ääniä keräsi parlamentin ulkopuolelle jäänyt kristillisten Sari Essayah, joka sijoittui kaikkien ehdokkaiden äänitilastossa kuitenkin vasta viidenneksi. Hyvin lähelle Essayahin äänimäärää ylsivät Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ja Merja Kyllönen (vas.). Kymmenen parhaiten ääniä keränneen ehdokkaan joukossa on kuitenkin kuusi naista, joista neljä valittiin mepeiksi.
Tasa-arvon etenemisen kannalta naisten osuus valituista on vain kolikon yksi puoli. Tärkeää on varmistaa sukupuolten tasainen edustus myös parlamentin puhemiehistöä, valiokuntien puheenjohtajia ja Euroopan komissiota valittaessa. Kaikkien suurin vaikutus on kuitenkin sillä, miten valitut nais- ja miesedustajat edistävät parlamenttityössään tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista kaikkialla Euroopassa.
