Tasa-arvopolitiikassa tarvitaan tutkittua tietoa

Sukupuolentutkimuksen seura (SUNS) toimii asiantuntijajäsenenä Tanen sukupuoli, talous ja valta -jaostossa.

Esittelemme Tanen toimijoita juttusarjassamme #MeOlemmeTane. Haastattelimme SUNS:in toiminnasta Paula Koskinen Sandbergiä, joka edustaa seuraa jaostossamme.

Mitä Sukupuolentutkimuksen seura eli SUNS tekee?

SUNS on tieteellinen seura, jonka tehtävänä on parantaa sukupuolentutkimuksen toimintaedellytyksiä suomalaisessa yliopistomaailmassa ja tiedottaa alan tutkimuksesta. Keskeisimpiä seuran tehtäviä on julkaista neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Sukupuolentutkimus-lehteä ja järjestää vuosittain Sukupuolentutkimuksen päivät. Lisäksi seura ylläpitää verkostoja aihepiiriin liittyen. SUNS on perustettu 1988, eli seura on ollut toiminnassa aika lailla siitä asti, kun sukupuolentutkimusta on tieteenalana ollut Suomessa ylipäätään olemassa.

Mikä on keskeisin tavoitteenne, ja mitä teette tämän saavuttamiseksi?

Sanoisin, että tieteenalana sukupuolentutkimus on edelleen ehkä hieman marginaalissa moniin suurempiin tieteenaloihin verrattuna. Näin ollen seuran keskeisin tehtävä on ylipäätään edistää alan toimintaedellytyksiä; käytännössä edesauttaa sitä, että sukupuolentutkimuksellista tutkimusta tehdään yliopistoissa ja alan opetusta on myös useimmissa yliopistoissa tarjolla. Tavoitteena on se, että tieteenalan tutkimus- ja opetustoiminta pysyy yllä ja kehittyy. Tähän oikeastaan kaikki meidän toimintamme tähtää. Sukupuolentutkimus-lehden ja päivien lisäksi SUNS esimerkiksi palkitsee sukupuolentutkimuksellisista teoista, ansiokkaista aihepiirin graduista ja vuoden parhaista artikkeleista.

Millaisena näet Sukupuolentutkimuksen seuran roolin Tanen sukupuoli talous ja valta -jaostossa?

Paikkamme Tanessa on ilman muuta tärkeä ja arvokas yhteiskunnallisen vaikuttamisen keino. Ajattelisin niin, että kriittinen tieto sukupuolinäkökulmasta on todella arvokasta liittyen yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja politiikan eri alueisiin, kuten tasa-arvo- tai työmarkkinapolitiikkaan. SUNS:in ja ylipäätään tutkimuksen rooli yhteiskunnallisesti on ennen kaikkea tiedontuotannossa ja tietynlaisessa yhteiskuntakritiikissä. Itse en ainakaan ole varsinaisesti mitään lobbari-tyyppiä, vaan mahdollinen vaikuttamiseni tapahtuu ensisijaisesti tiedon kautta.

Millaisista tasa-arvokysymyksistä teet tutkimusta?

Omat tutkimuskohteeni liittyvät pitkälti työelämäkysymyksiin ja erityisesti palkkakysymyksiin, ja tietyltä osin myös talouteen liittyviin seikkoihin. Yksi tutkimusteemoistani liittyy kolmikantaisen politiikan teon perinteeseen, eli työmarkkinapolitiikkaan ja työmarkkinajärjestöjen rooliin politiikan muotoilussa. Olen tutkinut esimerkiksi perhevapaauudistuksen ja tasa-arvolain neuvotteluja kolmikannassa. Työmarkkinajärjestöillä on esimerkiksi samapalkkaisuusohjelmassa hyvin vahva rooli.

Miltä sukupuolentutkimuksen tai tasa-arvon tila Suomessa näyttää 30 vuoden päästä?

Arvioisin, että 30 vuoden päästä sukupuolentutkimuksen tila näyttää Suomessa vahvalta. Alan tutkimus saattaa olla nykyistä kansainvälisempää ja etenevässä määrin integroitunutta muiden tieteenalojen kanssa. Uskon kuitenkin, että aihepiirille on jatkossakin kysyntää. Sukupuolentutkimuksen vankka asema Suomessa on meidän vahvuusalueitamme, enkä usko, että sitä mikään sinänsä täällä uhkaa. 

Tasa-arvon suhteen taas odotan hidasta edistymistä – kauhean suuria harppauksia ei tasa-arvopolitiikassa yleensä tapahdu. Seurasin tiiviisti kuntasektorin neuvottelukierrosta, jossa on pitkästä aikaa oli nähtävissä jotain positiivista muutosta. Vielä kymmenisen vuotta sitten kuuli paljon sen tyyppistä argumenttia, että ”naiset nyt vaan ovat hakeutuneet matalapalkka-aloille – minkäs teet”. Nyt on viimein hyvinkin laajalti tunnustettu se, että naisenemmistöisten alojen palkkatasossa on jotain vikaa. Jotain positiivista liikehdintää on siis tällä hetkellä tasa-arvon suhteen havaittavissa.

Koskinen Sandbergia haastatteli Tanen harjoittelija Tiina Helojärvi

Lisätietoja

Sukupuolentutkimuksen seura – Sällskapet för genusforskning ry (SUNS)