Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Päivän tarkoituksena on nostaa esiin sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä miesten näkökulmasta sekä kiinnittää huomiota poikien ja miesten hyvinvointiin.
Tasa-arvo on kaikkien asia ja sen edistämisestä hyötyvät kaikki. Myös miesten asemaa ja kokemuksia on tarkasteltava sukupuolisilmälaseilla. Mieserityisiä kysymyksiä on käsitelty suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa usean vuosikymmenen ajan. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva tasa-arvoasiain neuvottelukunta perusti ensimmäisen miesjaostonsa jo vuonna 1988 ja miesjaosto jatkaa edelleen tärkeää työtään. Nykyisin myös moni muu viranomainen, järjestö ja poliittiset tahot huomioivat miehet ja pojat tasa-arvotyössään.
On tärkeää, että miehet itse osallistuvat aktiivisesti tasa-arvon edistämiseen, miehiin liittyvien yhteiskunnallisten haasteiden avaamiseen ja stereotyyppisten roolimallien purkamiseen. Vuosittain järjestettävä kansallinen miestenviikko tarjoaa mahdollisuuden osallistua keskusteluun mieheyden moninaisuudesta, miehiin liittyvistä odotuksista ja myönteisistä roolimalleista. Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa sekä hallituksen tulevassa tasa-arvo-ohjelmassa mieserityisiä kysymyksiä käsitellään esimerkiksi koulutuksen ja terveyden näkökulmasta.
Sukupuolen mukainen eriytyminen on näkyvää erityisesti koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Suomessa riittää tehtävää myös sukupuolten välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi. Päihteisiin, tapaturmiin ja itsetuhoisuuteen liittyvät ennenaikaiset kuolemat ovat merkittävästi yleisempiä miehillä kuin naisilla. Globaali muuttunut turvallisuusympäristö herättää enenevissä määrin kysymyksiä myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. On tärkeää, että päätösten sukupuolivaikutukset huomioidaan politiikan kaikilla alueilla, myös miehiin liittyen.
Kysymys siitä, mitä tarkoittaa olla poika tai mies suomalaisessa yhteiskunnassa 2020-luvulla, on siis monesta syystä ajankohtainen. Mahdollisia vastauksia kysymykseen on yhtä monta kuin miehiä, sillä miehet ovat keskenään tietysti erilaisia. Sosiaalinen media ja sen myötä kasvaneet paineet, tulevaisuutta koskevat huolet sekä kokemus irrallisuudesta yhteiskunnasta vaikuttavat yhä useampaan. Uutena ilmiönä kohtaamme suoranaista sukupuolten tasa-arvon vastustamista ja liikehdintää, jolla pyritään vahvistamaan kapeita sukupuolirooleja niiden purkamisen sijaan.
Miesten moninaisuuden, avoimuuden ja myönteisten roolimallien esiin nostaminen ovat tärkeitä työkaluja kohti tasa-arvoisempaa Suomea. Tasa-arvopolitiikalla edistetään kaikkien sukupuolten hyvinvointia ja mukaan tarvitaan kaikkia.
Tuomas Kurttila, miesjaoston puheenjohtaja, tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane)
Ukko Bamberg, miesjaoston varapuheenjohtaja (Tane)
Taina Riski, pääsihteeri (Tane)
Teksti on julkaistu Helsingin Sanomissa 11.19.2024
