Tasa-arvokeskustelun tulee muuttua mielipidedebatista yhteiseksi, asiaan keskittyväksi ongelmanratkaisuksi, sanoo Setan puheenjohtaja Sakris Kupila.

15.11.2021 12.45
Uutinen

Esittelemme Tanen toimijoita sarjassamme #MeOlemmeTane. Tällä kertaa kysymyksiin vastaa Seta ry:n puheenjohtaja Sakris Kupila. Seta on vuonna 1974 perustettu ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö. Setalla on kattava edustus Tanessa neuvottelukunnassa, miesjaostossa ja sukupuoli, talous ja valta -jaostossa.

Mitä organisaationne tekee? Miten organisaationne edistää tasa-arvoa?

Seta ry on 1970-luvun alussa perustettu ihmisoikeusjärjestö, joka keskittyy seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ihmisoikeuksien edistämiseen. Olemme kattojärjestö, joka antaa tukea allaan toimiville, noin kolmellekymmenelle sekä valtakunnalliselle että paikalliselle jäsenjärjestölleen.

Seta edistää sukupuolten tasa-arvoa pyrkimällä pitämään huolen siitä, että tasa-arvolaki toteutuisi, eli että ketään ei syrjitä sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun vuoksi. Suuri osa työstämme liittyy yhdenvertaisuuteen, ja lähestymistapamme on intersektionaalinen. Toimimme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden eteen järjestämällä koulutuksia, tekemällä edunvalvontaa ja pyrkimällä vaikuttamaan poliittisesti. Lisäksi Seta ylläpitää Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskusta, joka tarjoaa palveluita ja koulutusta liittyen sukupuolen moninaisuuteen.  

Mikä on Setan keskeisin tavoite? Mihin tasa-arvokysymykseen haluatte erityisesti vaikuttaa?

Setan keskeisin tavoite on, että kaikki ihmiset saisivat elää omina itsenään riippumatta esimerkiksi sukupuolesta, sukupuolen ilmaisusta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Haluamme turvata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden ihmisoikeudet. Olennaisia oikeudellisia kysymyksiä meille ovat oikeus itsemäärittelyyn, keholliseen koskemattomuuteen, yksityisyyteen, perheeseen ja terveyteen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sakris Kupila seisoo muumisarjakuvaa täynnä olevan taustan edessä. Hän katsoo kameraan.

Sakris Kupila toimii Setan puheenjohtajana. Kuva: Eliisa Alatalo. 

Millaisia haasteita tai etuja tässä ajassa on tasa-arvotyön tekemiselle?

Haasteita herättää polarisoitunut ja politisoitunut keskustelu. Ihmisoikeuskentällä tämän huomaa siitä, että ihmisoikeuskysymyksistä puhutaan usein mielipidekysymyksinä, vaikka ne eivät missään nimessä ole sellaisia. Vastaavasti ihmisoikeudet yritetään valjastaa politiikan tekemisen välineeksi. Esimerkiksi translaista ja tasa-arvoisesta avioliittolaista tehtiin poliittisia kysymyksiä, vaikka niissä on kyse ihmisoikeuksista.

Toinen haaste tasa-arvotyön tekemiselle on vihapuhe. Kenen ääni saa kuulua? Ihmiset, varsinkin nuoremmat naiset, jotka puhuvat tasa-arvokysymyksistä saattavat saada vihaa ja häirintää niskaansa. 

Kolmas uhka on tällä hetkellä voimakkaasti esillä oleva kansainvälinen ja järjestäytynyt anti-gender-liike, joka vastustaa tasa-arvoa, tyttöjen, naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia.

Kaikilla näillä ilmiöillä on myös toinen puoli: kun kohtaa avointa tasa-arvon vastustusta tai tulee jopa tasa-arvon takapakkia, se herättää huomiota ja kenties halun ryhtyä puolustamaan ihmisoikeuksia. On ikävää, että asiat nousevat esille sen vuoksi, että ollaan menossa huonompaan suuntaan, mutta näkyvyys tuo ongelmat ihmisten tietoisuuteen ja saattaa inspiroida. Suomessa tuudittaudutaan liian usein siihen, että olemme tasa-arvon mallimaa, vaikka meillä on ratkaisemattomia tasa-arvokysymyksiä. Ihmiset eivät vain tule ajatelleeksi niitä. 

Sosiaalinen media on antanut väylän ihmisille saada ääntään paremmin kuuluviin, oppia ja verkostoitua. Internet mahdollistaa uudenlaisen tavan tehdä tasa-arvotyötä ja järjestäytyä hyvän puolesta. Kun sosiaalisessa mediassa nousee keskusteluun esimerkiksi Texasin aborttilainsäädännön tiukentaminen, se herättää keskustelua abortista Suomessakin.

Millaisena näette organisaationne ja Tanen yhteistyön? Millaisena koette Tanen toimintaan osallistumisen?

Seta on ollut Tanessa pysyvänä asiantuntijatahona pitkään. Tehtävämme on edistää sukupuolten tasa-arvoa Tanen sisällä etenkin pitämällä moninaisuuden näkökulmaa esillä. On tärkeää, että puhumme kaikista sukupuolista, kun teemme päätöksiä. Tämä on ollut asia, josta on vuosien varrella välillä pitänyt muistuttaa. Olen tyytyväinen, että Tanessa ymmärretään tänä päivänä sukupuolen moninaisuus todella laajasti. Vuoropuhelu on ollut onnistunutta. 

Sukupuolesta puhuttaessa on oleellista muistaa erot myös samaa sukupuolta olevien välillä. Esimerkiksi miesjaostossa tuomme esiin mitä kaikkea poikien ja miesten moninaisuuteen liittyy. Vastaamme mielellämme asiantuntijoina tanelaisten kysymyksiin vaikkapa translaista. Emme kuitenkaan keskity Tanessa ainoastaan omaan asiaamme eli seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen, vaan tasa-arvo kiinnostaa meitä kokonaisvaltaisesti.

Millaisen maailman haluaisitte nähdä 30 vuoden päästä? Mikä on muuttunut tasa-arvon osalta?

En usko, että tasa-arvoa on saavutettu. Tuskin pystymme koskaan saavuttamaan täydellistä tasa-arvoa, vaikka toivoisin niin. Sitä kohti täytyy kuitenkin pyrkiä.

Toivon, että 30 vuoden päästä erityisesti keskusteluilmapiiri tasa-arvokysymysten ympärillä olisi muuttunut niin, ettei se olisi enää niinkään debattia vaan yhteistä ongelmanratkaisua. Vastakkainasettelusta ei päästä eteenpäin, ja juuri eteenpäin katsominen on merkityksellistä. Toivoisin myös, että asioista eri mieltä olevat ihmiset ymmärtäisivät, että tasa-arvo on tähdellistä ja että sitä pitää edistää yhdessä. Tulevaisuudessa keskustelun tulee olla intersektionaalisempaa ja asiaan keskittyvää.

Setan puheenjohtajaa haastatteli tasa-arvoasiain neuvottelukunnan korkeakouluharjoittelija Ella Immonen.

#MeOlemmeTane Ajankohtaista