TANEn varapuheenjohtaja Bella Forsgrén haluaa herätellä ihmisiä - ”Meillä on yhä tehtävää perusasioissa”

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Bella Forsgrén muistuttaa, että saavutetutkin ihmisoikeudet vaativat puolustamista.

Kuka olet? Mitä teet työksesi?

Olen kuntatason poliitikko Jyväskylästä ja vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja. Opiskelen yhteiskuntapolitiikka Jyväskylän yliopistossa, joskaan opiskelutahti ei ole aivan sellainen kuin yleensä.

Näkyvin puoli kansanedustajan työssä on täysistunnot, mutta suurin osa ei näy ulospäin. Työn keskiössä on kokoustaminen. Sanoisin valiokuntatyöskentelyn olevan peruskivi. Lisäksi kierrän maakuntia ja kohtaan erilaisia organisaatioita ja taustatahoja. Pyrin erityisesti näkemään kansalaisjärjestöjä ja nuoria.

Mikä on mielestäsi tärkein tasa-arvokysymys, joka pitäisi ratkaista?

Yksi ihmisoikeusloukkaus, joka pitää korjata on Suomen translaki. Kaikille on tiedossa, kuinka nykyinen laki loukkaa itsemääräämisoikeutta. On hienoa, että lain uudistaminen on hallitusohjelmassa ja nyt pitää seurata, että se menee kunnianhimoisesti läpi.

Lisäksi olisi tärkeää herätellä ihmisiä yleisesti, sillä saavutetutkin ihmisoikeudet vaativat puolustamista.

Olen esimerkiksi käymissäni keskusteluissa kuullut, että tänä päivänä emme voisi enää avata monia sellaisia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä asioita, joita on käsitelty yli 20 vuotta sitten osana YK:n Pekingin julistusta ja toimintaohjelmaa. Pelko on, että yhteisymmärrystä ei enää löydettäisi edes sillä tasolla, jolla nyt olemme ja asiat menisivät taaksepäin. Taaksepäin!

Naisten työeläke on keskimäärin jopa 30 % matalampi kuin miehillä. Tähän vaikuttavat todella monet asiat, kuten sukupuolittuneet opintopolut, palkkatasa-arvo ja naisten hoitovastuu niin lapsista kuin iäkkäistä ihmisistä.

Onko tässä ajassa jokin erityinen ongelma, joka on herättänyt sinussa huolta tasa-arvon kannalta?

Olen miettinyt paljon naisten systemaattista palkkaeroa, eläke-eroa ja urakehitystä. Tilastot ovat karua luettavaa. Naisten työeläke on keskimäärin jopa 30 % matalampi kuin miehillä. Tähän vaikuttavat todella monet asiat, kuten sukupuolittuneet opintopolut, palkkatasa-arvo ja naisten hoitovastuu niin lapsista kuin iäkkäistä ihmisistä.

Meillä on yhä tehtävää perusasioissa. Rakenteellisen tason uudistukset, kuten perhevapaauudistus, ovat todella tärkeitä. Olisi hienoa, jos meillä tämän vaalikauden jälkeen systemaattisesti tehtäisiin sukupuolitietoista budjetointia ja toisaalta sukupuolivaikutusten arviointia lainvalmistelussa. Tällaiset rakenteelliset välineet auttaisivat pitämään tiettyä tasoa yllä vaikka hallitukset vaihtuvat.

Vihapuheen takia tekee joskus mieli olla sanomatta mielipidettään tietyistä asioista, koska tietää minkälainen reaktio siitä voi syntyä.

Minkälaisiin tasa-arvo-ongelmiin tai haasteisiin olet törmännyt omassa elämänpiirissäsi? Miten ongelman voisi ratkaista?

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat siihen, että osaamista ei välttämättä tunnisteta. Nuorena naisena joutuu usein perustelemaan omaa osaamistaan enemmän kuin mitä saman verran poliittista kokemusta omaava, kenties hieman vanhempi mies joutuu.

Rodullistettuna naisena koen lisäksi aika paljon rakenteellista rasismia. Monet eivät välttämättä itsekään tiedosta osallistuvansa siihen, mutta kansanedustajan työssä minuun kohdistuu myös tarkoituksellista vihapuhetta tietyiltä tahoilta. Tämä tietysti kuormittaa omaa jaksamistani.

Vihapuheen takia tekee joskus mieli olla sanomatta mielipidettään tietyistä asioista, koska tietää minkälainen reaktio siitä voi syntyä. Toisaalta tällaisessa tilanteessa on ehkä vieläkin tärkeämpää sanoa asiansa ääneen. Sen sijaan, että lopettaisi puhumisen kokonaan, voi pyytää ja ehkä myös vaatia saman henkisten tukea viestikentällä. Uhri ei ole se, jonka pitäisi itse pystyä puolustautumaan. Hiljaisuuden ilmapiiri on kuitenkin vahva. Ei välttämättä uskalleta sanoa, vaikka huomataan, että jotakin väärää tapahtua.

Haastattelu jatkuu kuvan jälkeen. 

KUVA: Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Bella Forsgrén.

Mitä odotat nykyiseltä TANElta?

Yhdessä tekemisessä on voimaa vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja myös eduskunnan keskusteluun. TANEssa on mahtavaa se, että se tuo eri puolueita yhteen ja yhdistää tämän asiaosaamiseen tutkijoiden ja kansalaistoimijoiden avulla. Tätä kautta ollaan kenties saavutettu joissain tilanteissa kunnianhimoisempia tavoitteita kuin mitä yksittäisillä puolueilla on.

Millaisena haluaisit maailman näyttäytyvän 10 vuoden päästä? Mikä on muuttunut tasa-arvon osalta?

Toivoisin, että raaka rakenteellinen syrjintä olisi poissa. Yhteiskunnissa eri maissa on todella paljon kahtia jakautuneisuutta ja tuntuu, että esimerkiksi Euroopassa naisten oikeudet ja aborttioikeudet ovat saattaneet mennä taakse päin. Joudumme tappelemaan yhä uudestaan siitä, onko naisilla itsemääräämisoikeus omasta kehostaan tai siitä, onko tummaihoisten elämä arvokasta ollenkaan.

Toivon meidän kymmenessä vuodessa pääsevän sellaiseen tilaan, jossa ajatus ihmisoikeuksista ja kaikkien yhtäläisestä arvosta olisi stabiili.

Esittelemme TANEn toimijoita sarjassamme #MeOlemmeTANE.