Tanen tutkimusjaosto tiedepoliittisena vaikuttajana

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) tehtävänä on edistää tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä. Työssä on vuosien saatossa painotettu tutkimuksen saatavuuden ja tutkimukseen perustuvan päätöksenteon tärkeyttä. Vuonna 1981 Tane perusti tutkimusjaoston.

Tanen tutkimusjaosto keskittyi nais- ja tasa-arvotutkimukseen sekä tiedepolitiikkaan liittyviin kysymyksiin. 1990-luvulla toimenkuva laajeni miestutkimuksen pariin. Miestutkimusta oli tätä ennen käsitelty Tanen miesjaostossa ja sitä edeltäneessä miestutkimusryhmässä. Jaosto toimi vuoteen 2006 saakka.

Tutkimusjaoston vaikuttaminen tiedepoliittiseen päätöksentekoon näkyi esimerkiksi silloisen naistutkimuksen (nyk. sukupuolentutkimus) opetuksen juurruttamisessa suomalaisiin yliopistoihin. 2010-luvulla tieteenalan nimeksi vakiintui sukupuolentutkimus. Tutkimusjaoston ensimmäisenä sihteerinä toiminut senioriprofessori Liisa Husu vastasi kysymyksiin jaoston ja naistutkimuksen alkuajoista.

Liisa Husu, millaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja ilmapiirissä naistutkimus alkoi muotoutua Suomessa? 

1960-luvun jälkipuolen yhteiskunnallinen liikehdintä ja keskustelu loivat monella tavoin pohjaa suomalaisen naistutkimuksen synnylle. Naisten asemaa koskeva yhteiskunnallinen keskustelu ja akateeminen tutkimus sai vaikutteita muista pohjoismaista, erityisesti Ruotsista ja Norjasta, joissa oltiin näissä kysymyksissä varhaisemmin liikkeellä. 

Suomi kansainvälistyi, ja naisliikkeen toisen aallon kansainvälinen keskustelu kantautui myös vähitellen Suomeen. Vuonna 1967 perustettiin sukupuolten tasa-arvoa ajava Yhdistys 9, jossa oli mukana myös paljon tutkijoita. Samana vuonna pääministeri Rafael Paasion laajapohjainen punamultahallitus asetti naisten asemaa tutkivan komitean ja 1960-luvun jälkipuoliskolla Suomessa käytiin vilkasta sukupuoliroolikeskustelua. 

Nais- ja sukupuolikysymyksiä koskevan tutkimuksen kannalta 1970-luku oli 60-lukua hiljaisempaa aikaa aivan vuosikymmenen lopulle. Suomen hallituksen ensimmäisessä tasa-arvo-ohjelmassa vuosiksi 1980–1985, linjattiin muun muassa, että ”on tuettava naisten asemaa koskevaa tutkimusta” ja että ”selvitetään, mitä vaikeuksia opintojen ja tieteellisen työn keskeytyminen lasten synnyttämisen ja hoidon johdosta aiheuttaa naisille”.

Naistutkimus käsitteenä alkoi vakiintua Suomessa vasta 80-luvun alkupuolella. Naistutkimus tuli näkyvästi Suomen tieteelliseen elämään vuonna 1980, kun Tane ja Suomen Akatemia järjestivät Säätytalolla ensimmäisen suuren naistutkimusseminaarin. 

Seminaari kokosi parisataa tutkijaa ympäri maata ja useilta tieteenaloilta. Kiinnostusta kuvaa se, että kaikki halukkaat eivät mahtuneet Säätytalon suureen saliin. Yhtenä seminaarin tuloksena oli kansallisen naistutkimuksen koordinaattorin toimen perustaminen Taneen aluksi kokeiluluontoisesti Akatemian tuella.

Tanen tutkimusjaostosta tuli tärkeä tuki naistutkimuksen kehityksen kannalta. Mistä tämä johtui?

80-luvun alussa naistutkimus oli aluksi harvojen yksittäisten tutkijoiden varassa, naistutkimusta ei voinut opiskella suomalaisissa yliopistoissa ja alalta puutui infrastruktuuri: tiedotus- ja julkaisukanavat, tieteellinen seura, oppiaineen status, yhtenäiset opetuskokonaisuudet, oppituolit ja virat. Suomessa ollut yhtään naistutkimuksen omaa yliopistollista keskusta tai yksikköä. 

Tanen tutkimusjaosto perustettiin 1981 Tanen asiantuntijaelimeksi tehtävänään naistutkimuksen edistäminen, yliopistojen ja tutkimuksen tasa-arvokysymysten seuraaminen sekä kansallisen naistutkimuksen koordinaattorin työn tukeminen. 

Tutkimusjaosto oli pitkään ainoa valtakunnallinen säännöllisesti kokoontuva foorumi, jolla saatettiin ideoida strategioita ja keskustella naistutkimuksen kehittämistarpeista, ja myös tiedepolitiikan tasa-arvokysymyksistä ja yliopistojen tasa-arvotyöstä. 

Jaosto suunnitteli muun muassa Tanen suuret tutkimusseminaarit Nainen ja lääketiede vuonna 1982 ja Naiset, tekniikka ja luonnontieteet vuonna 1986, joiden osallistujamäärät liikkuivat useissa sadoissa. 

Yhtenä tärkeänä syynä tutkimusjaoston työn vaikuttavuudelle lienee ollut se, että jaoston tieteellisiksi asiantuntijajäseniksi onnistuttiin alusta alkaen rekrytoimaan ja sitouttamaan monipuolinen joukko ansioituneita aihepiiristä innostuneita tutkijoita eri tieteenaloilta ja yliopistoista. Keskeistä oli myös se, että sekä opetusministeriön että Suomen Akatemian, myöhemmin myös Tilastokeskuksen edustajat olivat aktiivisesti mukana tukemassa työtä. 

Millainen Tanen ja tutkimusjaoston rooli oli naistutkimuksen synnyssä? Miten Tane hyödynsi tutkimusta tai miten tutkimus hyötyi Tanesta? 

Tärkeää oli Tanen ja tutkimusjaoston varhainen tuki ja vetoapu orastaville naistutkimuksen verkostoille ja yhteistyöryhmille, joiden teemat liikkuivat muun muassa työelämän, historian ja alkoholitutkimuksen piirissä. Naistutkimusta tukeva Tanen julkaisutoiminta oli merkityksellistä erityisesti 80-luvulla, ennen internetiä ja Naistutkimus-lehden (nyk. Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehti) perustamista, aikana, jolloin suomeksi julkaistiin vain vähän alan kirjallisuutta. 

Tanen julkaisu- ja tiedotustoiminnasta mainittakoon laajalevikkinen tiedotuslehti Naistutkimustiedote ja Tasa-arvojulkaisujen Naistutkimusraportteja-sarja, jossa julkaistiin temaattisia bibliografioita ja korkeatasoisia opinnäytetöitä eri aloilta, ja jonka vertaisarvioinnin tekivät tutkimusjaoston jäsenet. Moni julkaistujen opinnäytetöiden kirjoittajista eteni sittemmin akateemisella urallaan professoriksi. 

Yhteistyössä Suomen Naistutkimuksen Seuran (nyk. Sukupuolentutkimuksen seura – Sällskapet för genusforskning ry, SUNS) kanssa Tane kokosi 1990-luvun puolivälissä laajan naistutkimuksen kehittämisohjelman Naistutkimus 2000. Siinä vaadittiin naistutkimukselle yliopistovirkoja sekä ehdotettiin naistutkimukselle korvamerkityn Minna Canth -akatemiaprofessuurin perustamista. Aika oli ehdotuksille suotuisa, ja opetusministeriö perusti määräaikaiset professuurit useaan yliopistoon ja yksi akatemiaprofessuureista nimettiin Minna Canthin mukaan alanaan sukupuolten tasa-arvo ja naistutkimus. 

Myös suomalaisten tasa-arvoasenteita luotaavan tasa-arvobarometrin idea syntyi alun perin Tanen tutkimusjaostossa 1990-luvun puolivälissä. Tane vei ideaa eteenpäin ja ensimmäinen tasa-arvobarometri julkaistiin 1998, ja sen jälkeen barometriä on julkaistu viidesti, viimeisin vuonna 2017, myös englanniksi. Barometri on herättänyt paljon myös kansainvälistä kiinnostusta. 

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) tehtävänä on edistää tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä. Vuonna 2022 tuli kuluneeksi viisikymmentä vuotta ensimmäisen tasa-arvoasiain neuvottelukunnan perustamisesta.

Lue lisää

Tutkimusjaoston historia: Feministinen aikamatka - Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkimusjaosto 1981-2006

Tanen historiaa: Tane 50 vuotta

Miestutkimuksen historiaa: Tasa-arvoasiain neuvottelukunta: Miestyön historia 1988-2006