Tane lausui translain uudistuksesta transihmisten näkyvyyden juhlapäivänä
Transihmisten näkyvyyden juhlapäivää (Transgender Day of Visibility, TDoV) vietetään 31.3.2022. Päivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota transihmisten saavutuksiin, arkeen ja ihmisoikeustilanteeseen. Transihmisten oikeudet ovat osa tasa-arvopolitiikkaa.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on tänään jättänyt sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa hallituksen esityksestä uudeksi translaiksi. Lailla on tarkoitus säädellä sukupuolen oikeudellista vahvistamista.
Vaatimukset täysi-ikäisyydestä tulee poistaa
Tane kiittää hallitusta pyrkimyksestä vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja kannattaa useita esityksen ehdotuksia. Näistä merkittävimpinä ovat sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen erottaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista sekä ihmisoikeuksia rikkovan lisääntymisvaatimuksen poistaminen lainsäädännöstä.
Erityisen huolissaan neuvottelukunta on kuitenkin lasten ja nuorten asemasta. Hallituksen esityksessä ei esitetä muutettavaksi nykylainsäädäntöön sisältyvää vaatimusta täysi-ikäisyydestä edellytyksenä sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle.
Tane esittää, että vaatimukset täysi-ikäisyydestä tulee poistaa.
Päätös jättää erilaisten mallien arviointi lasten ja nuorten osalta uudistuksen ulkopuolelle näyttäytyy erityisen ongelmallisena esityksessäkin esiin tuotujen asiantuntija- ja viranomaistahojen lausuntojen valossa.
Mikäli uusi translaki iän osalta hyväksytään hallituksen esityksessä ehdotetussa muodossa, tulee samalla edellyttää, että esityksessäkin mainitut selvitykset erilaisista sääntelymalleista lasten ja nuorten osalta tehdään pikimmiten ja lain täysi-ikäisyyden vaatimusta korjataan näiden selvitysten pohjalta.
Uudistus edellyttää viranomaisilta osaamista ja riittäviä resursseja
Sukupuolen vahvistamista varten ollaan luomassa hakemusmenettely, jonka yhteydessä henkilön tulee esittää selvitys (perustelut) siitä, että hän kokee pysyvästi kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Hakemukset osoitetaan ja niitä käsittelisi jatkossa Digi- ja väestövirasto.
Tane kannattaa mahdollisimman kevyttä prosessia oikeudellisen sukupuolen vahvistamiseksi.
Esitetty hakumenettely sukupuolen oikeudelliseksi vahvistamiseksi edellyttää hakemusta käsittelevältä viranomaiselta syvällistä perehtyneisyyttä ja osaamista sukupuolen moninaisuudesta, jotta harkintavaltaa käyttävä viranomainen ei syyllisty syrjintään perusteluja arvioidessaan. Viraston käytettävissä olevista resursseista on myös huolehdittava, jotta hakemusten käsittelyaika ei veny kohtuuttomaksi.
Tane kiinnittää erityistä huomioita siihen, ettei ehdotetun hakumenettelyn tarkempia käytäntöjä tai vastuuviranomaisen harkintavaltaa ole juurikaan käsitelty esityksessä. Esityksessä tulisi avata muun muassa sitä, kuinka pitkä käsittelyaika saa enintään olla.
Tane myös kysyy, missä määrin hakemuksen selvitys ohjaa mukautumaan vallitseviin sukupuolittuneisiin normeihin ja stereotyyppisiin sukupuolirooleihin.
Suomi on saanut suosituksen YK:n CEDAW-sopimuksen toimeenpanoa valvovalta asiantuntijakomitealta muuttaa pikaisesti nykyistä translakia niin, ettei transihmisiltä vaadita mukautumista stereotyyppisiin käsityksiin maskuliinisesta tai feminiinisestä ulkonäöstä tai käyttäytymisestä. Ehdotetun selvityksen mahdollisena riskinä kuitenkin on se, että hakija kokee velvollisuudekseen tuottaa perusteluissaan sellaista kuvaa omasta sukupuolestaan, jonka hän olettaa viranomaisen hyväksyvän riittäväksi todisteeksi kuulumisesta vahvistettavaan sukupuoleen. Tällaiset kenties tahattomat vaikutukset tulisi arvioida tarkemmin.
Translain uudistuksen vaikutuksia seurattava
Uudistuksen vaikutuksia on tärkeää seurata. Erityisesti Tane nostaa esiin transtutkimuksiin ja hoitoihin pääsyn sekä lasten ja nuorten aseman.
Kuten esityksessä todetaan, ovat hoitoja järjestävät yliopistolliset sairaalat jo nyt ylikuormittuneita. Riittävistä resursseista on huolehdittava ja tarvittaessa on ryhdyttävä toimiin, mikäli osoittautuu, että translain uudistus on heikentänyt pääsyä laadukkaaseen hoitoon.
Uudistus tuo myös esiin tarpeen päivittää muuta lainsäädäntöä huomioimaan paremmin sukupuolen moninaisuuden ja perheiden moninaisuuden.
Translain uudistamisen taustaa
Vuonna 2003 voimaan astuneen translain uudistamista on vaadittu lähes 15 vuoden ajan erityisesti kansalaistoimijoiden edistämänä. Kotimaisen keskustelun ja kansainvälisten esimerkkien lisääntymisen myötä tieto sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen nykyistä paremmista toimintamalleista on lisääntynyt.
Suomi on saanut lukuisia huomautuksia ja suosituksia liittyen nykyiseen translakiinsa ja sen uudistamiseen.
Tanen tavoitteena on translain kokonaisuudistus niin, että sukupuolen korjaushoidot erotetaan sukupuolen juridisesta vahvistamisesta. Tanen kanta on se, että vaatimukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja täysi-ikäisyydestä tulee poistaa.
Lisätietoja
Järviö, Nina, 2018, Polkuja suomalaiseen tasa-arvoon? : Kansalaistoiminta, Tahdon2013 ja translaki (Väitöskirja, Helsingin yliopisto)
