Tane lausui hallituksen esityksestä eräiden etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistusten jäädyttämisestä

Julkaisuajankohta 8.11.2023 14.01
Uutinen

Tane oli 8.11.2023 kuultavana eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa.

Tane lausui hallituksen esityksestä, jonka mukaan eräitä etuuksia ja rahamääriä, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin, ei tarkistettaisi siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään tai elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuosina 2024–2027. Indeksien jäädyttäminen koskisi useita etuuksia ja rahamääriä. Hallitus esittää myös lapsilisälain 7 §:n muuttamista.

Hallituksen esityksen sukupuolivaikutukset

Lausunnossaan Tane kiitti hallitusta siitä, että esityksessä on huomioitu esityksen vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon, mutta huomautti, ettei sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvia vaikutuksia ole arvioitu riittävästi, huomioiden niin välittömät kuin myös välilliset vaikutuksen sukupuolten tasa-arvoon.

Tane esitti huolensa hallituksen esityksen vaikutuksista erityisesti naisten taloudelliseen asemaan ja tosiasialliseen tasa-arvon toteutumiseen. Suurin osa niistä etuuksista ja rahamääristä, joiden indeksitarkistusta ehdotetaan jäädytettäväksi, on sellaisia, joissa tuensaajien enemmistö on naisia.

  • Lapsiperheisiin ja lasten hoitoon kytkeytyvät tuet ovat erityisen sukupuolittuneita. Naiset käyttävät tukia selvästi enemmän ja pidempään kuin miehet.

  • Eläkkeensaajan asumistuen saajista yli 60 % on naisia (joulukuu 2022).

  • Aikuiskoulutustuen saajista jopa 76 % oli naisia vuonna 2022.

Lisäksi on huomionarvoista, että jopa 33 % aikuiskoulutustuen tuen saajista opiskeli sosiaali-, terveys- ja liikunta-alaa eli naisenemmistöisiä aloja, joilla on viime vuosina kärsitty mittavasta henkilöstöpulasta. Vaikutusten arvioinnissa olisi siis myös syytä selvittää, millaisia välillisiä vaikutuksia muutoksilla aikuiskoulutustukeen on näihin yhteiskunnan kannalta kriittisiin aloihin, kuten sote- ja varhaiskasvatusalaan, niin alan vaihtamisen kuin osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

Tane myös totesi, ettei hallituksen esityksessä arvioida niitä vaikutuksia, joita esitetyillä indeksijäädytyksillä mahdollisesti on syrjäytyneisiin tai syrjäytymisvaarassa oleviin miehiin. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajista miehiä on hieman enemmän kuin naisia.

Useiden uudistusten kokonaisvaikutukset

Hallitus valmistelee rinnakkain useita sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan liittyviä rakenteellisia muutoksia melko nopealla aikataululla. Tane korosti lausunnossaan, että yksittäisten päätösten rinnalla on kyettävä arvioimaan politiikkatoimien yhteisvaikutuksia suhteessa sukupuolten tasa-arvoon.

Ihmisen asema muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksista ja sukupuolen kanssa risteävät monet muutkin tekijät, kuten sosioekonominen asema, ikä, vammaisuus, alkuperä ja seksuaalinen suuntautuminen. Arvioinnissa tulee siis tunnistaa myös erot sukupuolten sisällä ja sukupuolen moninaisuus ja kiinnittää erityistä huomiota esitysten mahdollisiin kumuloituviin vaikutuksiin.

Lausunnossa nostettiin esiin myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, etenkin ihmiskaupan uhrit.

Hallitus esittää korotuksia lapsilisiin

Lapsiperheiden tukemiseksi hallitus esittää muutettavaksi lapsilisälakia korottamalla neljännen ja viidennen sekä sitä useamman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmevuotiaiden lasten lapsilisää.

Tane totesi lausunnossaan, että esitetyt korotukset lapsilisiin – jotka sinänsä ovat kannatettavia – eivät riitä kompensoimaan muutoksia lapsiperheiden etuuksissa. Ja kuten esityksessäkin todetaan, lapsilisä on tarkoitettu lapsen elatuksesta aiheutuvien menojen kattamiseen, ei vanhemman omaan toimeentuloon.

Lue lisää

Tanen lausunto: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024–2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

Ajankohtaista