Sukupuolineutraali asevelvollisuus – lue kansanedustajien näkemykset

Tane julkaisi toukokuussa Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo – kohti sukupuolineutraalia asevelvollisuutta? -selvityksen. Julkistustilaisuudessa Musiikkitalolla kuultiin sekä puolueiden edustajien että asiantuntijoiden näkemyksiä mahdollisesta siirtymästä kohti sukupuolineutraalia asevelvollisuutta. Etkö päässyt paikalle? Lue puolueiden näkemykset mm. mahdollisen siirtymän aikataulusta, asevelvollisten valintakriteereistä ja kansalaispalveluksesta! Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo – kohti sukupuolineutraalia asevelvollisuutta? -selvityksen on Tanen toimeksiannosta laatinut sotilassosiologian professori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Asevelvollisuuden suorittaa vuosittain noin 20 000 henkilöä, joista vapaaehtoisia naisia on tällä hetkellä noin 1 500.

Selvityksen mukaan nykyinen malli, jossa vain miehet ovat asevelvollisia, on saanut osakseen yhä enemmän kritiikkiä. Paine muokata asevelvollisuutta tasa-arvoisemmaksi nousee muun muassa jatkuvasti pienenevistä ikäluokista.

Julkistustilaisuuden asiantuntijapaneelissa keskustelivat puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Rami Saari, Sadankomitean varapuheenjohtaja Simo Hellsten, Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry:n pääsihteeri Silla Kakkola sekä Varusmiesliiton puheenjohtaja Mats Uotila.

"Meillä ei pian enää riitä miesikäluokat, jos haluamme kouluttaa 20 000 henkeä vuodessa. Koska haluan pitää reservin koon ja puolustuksen kunnossa, mennään sitä [tasa-arvoista asevelvollisuutta] kohti," sanoi Varusmiesliiton puheenjohtaja Mats Uotila julkistustilaisuuden keskustelussa.

Tasa-arvoisen asevelvollisuuden suosio on erityisen korkea nuorten keskuudessa. NYTKISin pääsihteeri Silla Kakkola painotti, että nuoria ei saa toiseuttaa heitä koskevasta päätöksenteosta ja järjestelmien pitää pystyä elämään ja muuttumaan ajassa.

Puoluepaneelissa keskustelivat vihreiden Hanna Holopainen, vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, RKP:n Christoffer Ingo, keskustan Hilkka Kemppi, SDP:n Niina Malm, kokoomuksen Karoliina Partanen sekä perussuomalaisten Sara Seppänen.

Nykyinen asevelvollisuus luo epätasa-arvoa – onko sille hyväksyttäviä syitä?

Nykyinen asevelvollisuus koskee vain miehiä, mikä selvityksen mukaan syrjii miehiä ja luo epätasa-arvoa. Julkaisutilaisuudessa poliitikkopaneelilta kysyttiin, onko tälle epätasa-arvoiselle asetelmalle hyväksyttäviä syitä.

Panelistien vastauksissa oli hajontaa. RKP:n Christoffer Ingon ja vihreiden Hanna Holopaisen mielestä hyväksyttäviä syitä ei ole. Sekä kokoomuksen Karoliina Partanen että perussuomalaisten Sara Seppänen painottivat sotilaallisen puolustuksen turvaamista ja kannattivat koko ikäluokkaa koskevia kutsuntoja. 

Keskustan Hilkka Kemppi kannattaa tasa-arvoisuutta, mutta nosti keskusteluun myös sukupuoliin kohdistuvat, erilaiset odotukset ja huolen perheiden perustamisen lykkääntymisestä mahdollisen palvelusajan vuoksi.

"Tasa-arvo ja reservin ylläpito eivät ole vastakohtia. Miten voidaan tehdä näistä toisiaan tukevia asioita?", kysyi SDP:n Niina Malm.

Vasemmistoliiton linja on toistaiseksi työn alla.

Asiantuntijapaneelissa Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Rami Saari kertoi yhtyvänsä selvityksen johtopäätöksiin ja jatkotoimenpidesuosituksiin. Hän muistutti, että Puolustusvoimat toteuttaa sen, mitä poliittiset päättäjät päättävät ja että puolustusvoimat osallistuvat mielellään mahdollista muutosta koskeviin keskusteluihin.

Kansalaispalvelus kaikkien velvollisuudeksi?

Selvitys ei tarjoa suoria vastauksia siihen, miten sukupuolineutraali asevelvollisuus toteutettaisiin. Siinä esitetään kuitenkin, että asevelvollisuutta voitaisiin täydentää myös muilla suoritustavoilla niin kutsutun kansalaispalvelun avulla ja näin osallistaa kansalaisia kokonaisturvallisuuden luomiseen. Kansalaispalveluksen mahdollisia sisältöjä, muotoa tai kriteereitä ei ole kuitenkaan määritelty, mikä vaikeuttaa aiheesta käytävää keskustelua.

Varusmiesliiton puheenjohtaja Mats Uotilan mielestä nykyisen siviilipalveluksen resurssia heitetään hukkaan. Hänestä uudenlaista kansalaispalvelusta voisi mahdollisesti hyödyntää kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävissä. Myös RKP:n Christoffer Ingo nosti esiin mahdollisuutta osallistaa viranomaisia kansalaispalveluksen järjestäjinä.

Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Rami Saaren mielestä kokonaisturvallisuus on erinomainen kehys maanpuolustuksen kehittämistyölle. Hän toi keskustelussa esiin mahdollisuuden kehittää erilaisia asepalvelusvaihtoehtoja, kuten hyvin lyhyitä kursseja, joita voisi täydentää esimerkiksi väestönsuojelutehtävillä. 

Vastapainona lyhyille palvelusajoille voisi tarjolla olla myös pitkiä, useamman vuoden vapaaehtoisia palveluksia, jotka voisivat sisältää esimerkiksi Naton harjoituksiin osallistumista.

Kokonaisturvallisuuden luomisen taustalla on myös kansalaisten tahto puolustaa maataan. Sadankomitean varapuheenjohtaja Simo Hellsten nosti keskusteluun arvot ja oikeudet:

"Jos nämä eivät ole kunnossa, mitä puolustamme?", Hellsten kysyi.

Millaisella aikataululla mahdollisia muutoksia asevelvollisuuteen tehtäisiin?

Asiantuntijapaneelin mielipide oli melko yhtenevä: muutosta pitää valmistella rauhassa ja siihen liittyviä yhteiskunnallisia keskusteluja käydä laajasti ja ajan kanssa.

Puolustusvoimien Saaren veikkaus muutoksen toteutumiselle oli noin 20 vuotta. Asiantuntijapaneelin muut edustajat toimisivat hieman nopeammin, mutta kaikki korostivat, että tarvitaan perinpohjaista keskustelua ja suunnittelua, eikä muutoksissa voida hötkyillä.

Sadankomitean Hellsten muistutti myös, että mahdollinen siirtymä sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen ja uudistuneeseen kansalaispalvelukseen ei kosketa vain puolustusvoimia. Myös siviilipuolen valmiudet toimeenpanna kokonaisturvallisuutta pitää rahoittaa ja suunnitella huolella.

Puolueet vastaavat: valintaperusteet, kansalaispalvelus ja hallitusvastuu?

Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo -selvityksen julkistuksessa puolueiden kansanedustajat pohtivat muun muassa sitä, miten valikointi asepalvelukseen voisi jatkossa tapahtua, kuinka velvoittava mahdollinen tulevaisuuden kansalaispalvelus olisi ja mitä asepalveluksen kehittämiseltä toivotaan ensi hallituskaudella jos oma puolue on hallitusvastuussa. Näin puolueiden edustajat vastasivat: 

Jos siirrytään sukupuolineutraaliin asepalvelukseen, millä perusteilla ja kriteereillä asepalveluksen suorittavia valittaisiin?

Hanna Holopainen, vihr:  Kaikkein paras valintaperuste olisi motivaatio ja taidot ja kyvykkyydet.

Christoffer Ingo, RKP: Lähdemme siitä, että Puolustusvoimat valikoi Puolustusvoimiin, ja se perustelee [valintaa] omilla kriteereillään. Toinen kysymys on mahdollisen tulevan kansalaispalvelun [kriteerit]. Ei kannata nyt lähteä valikoimaan ihmisiä sellaiseen [palvelukseen], jota meillä ei vielä ole.

Veronika Honkasalo, vas.: Lähdemme siitä, että motivaatio ja osaaminen on se, jonka pohjalta valikoidaan. Esimerkiksi maahanmuuttajat on yksi ryhmä, jonka potentiaalia ei tällä hetkellä hyödynnetä eikä yhdenvertaisuuden näkökulmasta myöskään tunnusteta. Siellä olisi halukkuutta erittäin paljon osallistua.

Sara Seppänen, PS: Maanpuolustustahtoa ei saa heikentää millään tavalla. Sitä tulee välttää kaikin tavoin. Tiedämme valikoivasta mallista esimerkkejä, ja se voi vaarantaa maanpuolustustahdon. Tärkeä näkökulma on se, että perustuslaki määrää, että jokaisella suomen kansalaisella on velvollisuus osallistua isänmaan puolustukseen. Tästä näkökulmasta pitäisi lähteä liikkeelle: voisiko koko ikäluokalla olla jonkinlainen pakollinen palvelus?

Niina Malm, SDP: Meidän kanta valikointiin on se, että sen on lähdettävä Puolustusvoimien tarpeesta. Siihen ei ole poliitikoilla syytä sotkeutua.

Karoliina Partanen, kok.: Pitää lähteä siitä, että meillä on uskottava reservi. Uskottava reservi tarkoittaa sitä, että meillä on niin sanotusti parhaat voimat siellä käytössä. Koko ikäluokkaa koskevat kutsunnat ovat tulossa.

Hilkka Kemppi, kesk.: Puolustusvoimilla on mielettömän hyvää osaamista kutsuntatilaisuuteen. Jos valikoivaan malliin päädytään, Puolustusvoimilla pitäisi olla siinä [valikoinnissa] päärooli.

Miten velvoittava kansalaispalvelus olisi ja mitä se tarkoittaisi?

Christoffer Ingo, RKP: Jos se [kansalaispalvelus] on vain jatkoa nykyisestä siviilipalveluksesta, en näe hyödyllisenä. Jos saisimme mukaan poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin, hyvinvointialueet, pelastuskunnat, viranomaiset, huoltovarmuuskeskuksen, mediat, järjestöt ja kirkon, näin esimerkiksi, se olisi erinomaista. Koen [kansalaispalveluksen] velvoittavana.

Hanna Holopainen, vihr.: ajattelen, että järjestelmän pitäisi tuottaa juuri niitä taitoja ja kykyjä, jota maanpuolustusvelvollisuudenkin täyttäminen mahdollistaisi, ja toisaalta tuottaisi osallisuuden kokemuksia ja vahvistaisi ihmisen turvallisuudentunnetta.

Hilkka Kemppi, kesk.: meillä on valmius viedä eteenpäin kaikille pakollista kansalaispalvelusta, jonka voi suorittaa varusmiespalveluksella tai muilla tavoin.

Karoliina Partanen, kok.: Pohjana pitäisi olla kokonaisturvallisuuden näkökulma ja se, että kansalaisille annetaan taitoja valmistautua ja kohdata erilaisia hybridivaikuttamisoperaatioita ja erilaisia yhteiskunnan häiriötilanteita. 

Niina Malm, SDP: Ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen, kokonaisturvallisuuden timantissa on kaikki lueteltu. Sieltä ne voidaan soveltaa sellaiseksi kokonaisuudeksi kun sopivaksi katsotaan.

Sara Seppänen, PS: Kansalaispalvelus [on] hyvä malli siihen, että jokaisella suomalaisella [olisi] tiedossa se, miten hän voisi hyödyttää tätä yhteiskuntaa ja itsenäisenä pysymistä. Kannatan vahvasti [kansalaispalvelusta].

Veronika Honkasalo, vas.: meillä on vielä työ kesken, en kommentoi tarkemmin. On myös aika epämääräistä, mitä tällä tarkoitetaan ja kuinka velvoittava se [kansalaispalvelus] on ja miten velvoittavuus toteutettaisiin. Mitä seuraisi, jos sitä ei suorittaisi? Näitä asioita pitää pohtia.

Jos olette mukana seuraavassa hallituksessa, miten toivotte, että asevelvollisuuden kehitystyö etenee?

Sara Seppänen, PS: "Perussuomalaiset kannattaa kutsuntojen laajentamista koko ikäluokkaan ja kaikkiin sukupuoliin. Siitä lähdetään rakentamaan Suomen mallia, jossa jokaisella suomalaisella on tehtävä kriisiaikana.

Niina Malm, SDP: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä, joka hallitusneuvotteluihin valmistautuu ja vie eteenpäin.

Karoliina Partanen, kok.: Uskon, että saamme hyviä kokemuksia kaikkia ikäluokkia koskevista kutsunnoista ja sen jälkeen voidaan tehdä hyviä johtopäätöksiä ja edetä tavoitteiden asettelussa sitä kautta.

Hilkka Kemppi, kesk.: Jos Suomen päättämät yhteiset kutsunnat saadaan tällä kaudella kunnolla käyntiin jokaisessa kunnassa Suomessa, meillä alkaa seuraavalla hallituskaudella muodostumaan käsitys, miten se toimii. Keskusta kirjoittaisi seuraavaan hallitusohjelmaan kirjauksen kansalaispalvelusmallista ja sen edistämisestä koko ikäluokan asiana.

Hanna Holopainen, vihr.: Kirjaisin hallitusohjelmaan mielellään samoja kirjauksia kuin keskustan edustaja tästä. Tärkeää on, että [otetaan] konkreettisia steppejä. Tarvittaessa voimme vaikka pilotoida kansalaispalvelusmallia, jos ei uskalleta koko järjestelmää kerralla muuttaa.

Christoffer Ingo, RKP: Kirjaisin tällaisia lauseita hallitusohjelmaan: "Kehitetään asevelvollisuus Puolustusvoimien tarpeen mukaan" ja "selvitetään laajaa kansalaispalvelusta”.

Tutustu tarkemmin

Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo – kohti sukupuolineutraalia asevelvollisuutta? Lue selvitys

Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo -julkistustilaisuus 8.5.2025: Katso tallenne julkaisutilaisuudesta