Sukupuoli ja talous – 20 vuotta Pekingistä -seminaarissa pohdittiin budjetoinnin sukupuolivaikutuksia

Sukupuoli ja talous – 20 vuotta Pekingistä -seminaarissa keskusteltiin taloudellisten päätösten vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon. Eduskunnan Pikkuparlamentissa 2. joulukuuta 2015 järjestetyssä tilaisuudessa kuultiin monipuolisesti sekä kotimaisia asiantuntijoita että kansainvälisiä puhujia.

Seminaari juhlisti 20 vuotta sitten hyväksyttyä YK:n naisten asemaa käsittelevää Pekingin julistusta ja toimintaohjelmaa, jonka yksi aihe on naiset ja talous. Ohjelman kolme pääperiaatetta ovat naisten aseman ja arvon vahvistaminen, naisten oikeuksien toteuttaminen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla. Ohjelmaa voidaan edelleen pitää edistyksellisenä ja ajankohtaisena.

Lisää naisia avainpaikoille

TANE:n puheenjohtaja Sari Raassina avasi Sukupuoli ja talous -seminaarin eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Raassina, piti seminaarin avauspuheenvuoron yli satapäiselle yleisölle. Puheessaan Raassina kiinnitti huomiota niihin Pekingin ohjelman osa-alueisiin, joita Suomi on edistänyt onnistuneesti viimeisten 20 vuoden aikana. Paljon on silti vielä tehtävää.

Suomen pääasiallisina haasteina tasa-arvon toteutumisessa Raassina listasi naisiin kohdistuvan väkivallan, sukupuolisokeuden ja vähemmistöön kuuluvien naisten heikomman aseman. Suomessa myös naisten taloudellinen asema on miehiä huonompi.

”Edelleen naisten osuutta päätöksenteossa on lisättävä, ja naisia on saatava erilaisille avainpaikoille sekä yrityselämässä että politiikassa”, Raassina toteaa.

Sukupuolisokeus vaivaa budjetointia

Emilia Reyes puhui Meksikon kokemuksista sukupuolitietoisessa budjetoinnissa.

Yksi seminaarin odotetuimmista puhujista oli YK:n Naisten päätoimijaryhmän toinen puheenjohtaja ja sukupuolitietoisen budjetoinnin asiantuntija Emilia Reyes. Reyes luennoi Meksikon kokemuksista sukupuolitietoisessa budjetoinnissa.

Sukupuolitietoisella budjetoinnilla tarkoitetaan talousarvioon sisältyvien tulojen ja menojen vaikutusten arviointia sukupuolinäkökulmasta. Siinä pohditaan, mitä päätös merkitsee miesten ja naisten, tyttöjen ja poikien kannalta.

Jos budjettia suunniteltaessa ei tunnisteta päätösten merkitystä eri sukupuolille, kompastutaan helposti sukupuolisokeuteen.

Reyes käytti esimerkkinä kahta moottoritiehanketta, joihin hän oli osallistunut. Ensisilmäyksellä saattaisi vaikuttaa, ettei moottoriteiden rakentamisella ole erilaisia vaikutuksia sukupuolten välillä. Tarkemmin katsottuna selvisi, että toista tietä tulisivat ensisijaisesti käyttämään miespuoliset rekkakuskit ja toisella tiellä useammin kulkisivat julkista liikennettä käyttävät opiskelijanaiset. Näin budjetoinnissa päädyttiin lisäämään toiselle tielle rekkakuskimiesten pysähdyspaikat ja toiselle tielle naisten turvallisuuden takaavat bussipysäkit.

Reyes’n mukaan onkin tärkeää huomata, ettei sukupuolitietoinen budjetointi tarkoita automaattisesti suurempia resursseja vaan ennen kaikkea erilaisten tarpeiden huomiointia.

Talouskriisi kohdistuu erityisesti naisiin Euroopassa

Kansanedustaja Tarja Filatov korosti, että lakimuutosten vaikutuksia sukupuolten tasa-arvolle pitää tarkastella kokonaisvaltaisesti.

Professori Niklas Bruun luennoi seminaarissa talouskriisin sukupuolivaikutuksista Euroopassa. YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevässä CEDAW-komiteassa istuva Bruun tarkasteli tasa-arvon näkökulmasta talouskriisin ravistelemien maiden, kuten Kreikan, Portugalin ja Espanjan, toimia taloustilanteen korjaamiseksi.

”Yleisesti näyttää siltä, että kriisin vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti naisiin, ja tasa-arvo on selkeästi taantunut kriisimaissa. On tietenkin selvää, että taloudellisen tilanteen ollessa kireä, jokainen taho joutuu säästämään. Kriisin hoitamiseksi tehdyt politiikkatoimet ovat kuitenkin suhteettoman ankarasti kohdistuneet naisiin”, Bruun arvioi.

Bruunin mukaan kriisimaissa yleinen kehityskulku on ollut, että taantuman alkuvaiheessa miesten työttömyys lisääntyy rajusti, kun rakennus- ja teollisuusalat joutuvat vaikeuksiin. Valtion säästötoimet taloustilanteen korjaamiseksi puolestaan kohdistuvat naisvaltaisiin palvelualoihin ja erityisesti julkiseen sektoriin. Tällöin säästöt osuvat naisiin kaksinkertaisina, koska osa palveluista on sellaisia, joita naiset käyttävät enemmän. Myös aktiivisia työllistämistoimia suunnataan enemmän miehille.

Suomen näkökulmasta TANE:n jäsen, kansanedustaja Tarja Filatov, piti tärkeänä, etteivät eduskunnan tekemät leikkauspäätökset kohdistu pelkästään tiettyihin ihmisryhmiin. Filatov arvioi, että eri lakimuutosten vaikutuksia tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti.

”Talouden noususuhdanteessa, on tärkeää nähdä, minne resurssit ohjautuvat. Kun tehdään taloudellisia säästöjä julkisella puolella, on äärimmäisen tärkeää nähdä, miten leikkaukset kasautuvat”, Filatov tiivistää.

Katso seminaari kokonaisuudessaan nettilähetyksenä:

http://videonet.fi/stm/sukupuoli-ja-talous/ (suomi)
http://videonet.fi/stm/gender-and-economy/ (englanti)

Seminaarin materiaalit (ppt, 12.9MB)

Kuvia tilaisuudesta (kuvaaja Atte Kajova)

Lisätietoja

Pääsihteeri Hannele Varsa
hannele.varsa(a)stm.fi
+358 50 545 3435