Poikien koulumenestys huolestuttaa miesjaoston puheenjohtajaa Matias Mäkystä

Omassa elämässään Matias Mäkynen on kohdannut tasa-arvo-ongelmia erityisesti vanhemmuuteen liitettyjen ristiriitaisten odotusten vuoksi.

Matias Mäkynen on Tanen miesjaoston 9. puheenjohtaja. Ensimmäinen miesjaosto asetettiin vuonna 1988.

Kuka olet ja mitä teet työksesi? Mikä on parasta työssäsi?

Olen kansanedustaja ja Tanen tämän hetkisen miesjaoston puheenjohtaja. Eduskunnassa työskentelen talousvaliokunnassa ja lakivaliokunnassa, joista jälkimmäinen käsittelee paljon Tanellekin hyvin tärkeitä yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvaan liittyviä asioita. Tanessa edustan SDP:tä nyt toista kautta. Edellisellä kaudella toimin sukupuoli, talous ja valta -jaostossa. Olen ollut Tanessa mukana myös sosiaaliturvauudistusta seuraavassa työryhmässä. 

Parasta kansanedustajan työssä on ehdottomasti se, että pääsee aidosti ja konkreettisesti parantamaan ihmisten elämää. Esimerkiksi käy vaikkapa monesta näkökulmasta tärkeä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jota olemme tällä hetkellä saamassa eduskunnassa maaliin. Uudistus on kaiken kaikkiaan historiallinen ja vaikuttaa positiivisesti monen ihmisen elämään.

Mikä on mielestäsi tärkein tasa-arvokysymys, joka pitäisi ratkaista?

Ehdottomasti keskeinen tasa-arvokysymys liittyy sukupuolittuneeseen väkivaltaan. Onneksi jo mainitsemani seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on tosiaan nyt viimein menossa eteenpäin. Toinen tärkeä tasa-arvokysymys liittyy työmarkkinoiden epätasa-arvoon. Se on myös valtavan iso ja moniulotteinen ongelma, jonka poistamisen eteen tehdään Tanessakin jatkuvasti hartiavoimin töitä.
 
Näin miesjaoston näkökulmasta nostaisin myös esiin poikien koulumenestyksen haasteet, jotka liittyvät myös poikien lukutaidon heikentymiseen ja lopulta miesten syrjäytymiseen. Vaikuttaa siltä, että koulut eivät pysty ottamaan yhtäläisesti erilaisia oppijoita huomioon. Huolestuttava kehitys näiden osalta on ollut jo pitkään käynnissä.

Onko tässä ajassa jokin erityinen ongelma, joka on herättänyt huolta tasa-arvon kannalta?

Poikkeuksellisen painava kysymys tasa-arvon näkökulmasta koskee tällä hetkellä sitä, miten Suomeen saapuvat ukrainalaiset – joista valtaosa on naisia ja lapsia –  saadaan autettua osaksi yhteiskuntaa. Meidän tulee edistää mahdollisimman hyvin pakolaisten toipumista ja palaamista normaaliin arkeen ja elämään.

Toinen huomattava aikamme tasa-arvo-ongelma liittyy naisenemmistöisen sosiaali- ja terveysalan houkuttelevuuteen. Alan työntekijöiden jaksaminen on tietysti ollut kortilla jo pitkään, ja tilanteen vakavuus ja haasteellisuus on nyt lopultakin tullut laajemmin esiin koronapandemian aiheuttaman kuormituksen ja hoitajien lakkojen myötä.

Minkälaisiin tasa-arvo-ongelmiin tai haasteisiin olet törmännyt omassa elämänpiirissäsi? Miten ongelman voisi ratkaista?

Keskeisimmät tasa-arvo-ongelmat, joihin olen omassa elämänpiirissäni törmännyt, liittyvät vanhemmuuteen ja siihen liitettyihin ristiriitaisiin yhteiskunnan odotuksiin. 3-vuotiaan lapsen isänä olen huomannut, kuinka eri tavoin äidit ja isät kohdataan vanhempina. Tämä aiheuttaa usein ongelmia molemmille. Isälle ei esimerkiksi usein välity kaikkea lapsen kannalta tärkeää tietoa. Äidiltä sen sijaan odotetaan usein kohtuuttomia ja ristiriitaisiakin asioita: yhtäältä naisen odotetaan olevan kotona lasten kanssa ja toisaalta tekevän myös täysipainoisesti uraa. 

Olemme perheessämme jakaneet vanhempainvapaat tasaisesti keskenämme. Epäsuhta isien ja äitien välillä vanhempainvapaiden pitämisessä on kuitenkin pohjimmiltaan yhteiskunnallinen ongelma, jota ei voida jättää täysin yksilön päätettäväksi. Perhevapaajärjestelmän tulee aidosti kannustaa molempia osapuolia tasaiseen vanhemmuuteen. Tänä vuonna 2022 voimaan astuva perhevapaauudistus on tärkeä askel eteenpäin, mutta tehtävää riittää varmasti vielä senkin jälkeen. Jos onnistuisimme vielä kitkemään työelämässä ilmenevän syrjinnän pois, muuttuisivat hiljalleen syvään juurtuneet asenteetkin, ja isejä ja äitejä alettaisiin yleisemmin kohdata odotusten tasolla samalla tavalla. 

Mitä odotat nykyiseltä Tanelta?

Odotan Tanelta tarttumista rohkeasti ajankohtaisiin kysymyksiin ja keskusteluun. Esimerkiksi koronapandemiaan reagoitiin Tanessa nopeasti, kun pandemian vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon alettiin arvioida. Toisaalta Ukrainan sota on tuonut esiin myös uusia tasa-arvopoliittisia kysymyksiä, joita Tane on kattavasti tuonut esiin lausunnossaan turvallisuusselonteosta. 

On tärkeää, että Tanessa ollaan ajan hermolla ja kiinnitetään huomiota tasa-arvovaikutuksiin kaikissa uudistuksissa ja ilmiöissä, joissa hallitus ja laajemmin yhteiskunta ei osaa niitä itse tunnistaa.

Millaisena haluaisit maailman näyttäytyvän 10 vuoden päästä? Mikä on muuttunut?

Haluaisin nähdä, että vanhempainvapaita käytettäisiin kymmenen vuoden päästä tasaisesti äitien ja isien välillä. Toivoisin, että saavuttaisimme tilanteen, jossa kaikilla on oikeus perheeseen ja vanhempainvapaaseen riippumatta elämäntilanteesta tai perhemuodosta. 

Haluaisin, että vuoteen 2032 mennessä lainsäädännön uudistuksilla ja niiden toimeenpanolla on onnistuttu edistämään työelämän tasa-arvoa. Työelämän syrjintä olisi poistettu eikä kenenkään tarvitsisi pelätä, että jäisi sukupuolensa takia ilman työpaikkaa tai ylennystä.

Haluaisin, että tulevan kymmenen vuoden aikana resurssit ja osaaminen kouluissa riittävät siihen, että pojat pysyisivät oppimistuloksissa mukana. Haluaisin, että korkeakoulutettujen sukupuolijakauma olisi tasaantunut. Jos tällä hetkellä lähes 60 prosenttia korkeakoulutetuista on naisia, niin kymmenen vuoden päästä puolet korkeakoulututkinnon suorittaneista tulisi olla miehiä. Tämä nostaisi samalla koko Suomen osaamistasoa.

Mäkystä haastatteli Tanen harjoittelija Tiina Helojärvi

Lisätietoja

Tanen lausunto valtioneuvoston ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta 

Esittelemme Tanen toimijoita #MeOlemmeTane-juttusarjassa.