Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä nostaa esiin vakavan ihmisoikeusongelman

Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi vakavimmista ihmisoikeusongelmista Suomessa ja maailmalla. Kyseessä on rakenteellinen ilmiö, joka kytkeytyy sukupuolten epätasa-arvoon ja vallankäyttöön.

Naiset kokevat Suomessa erittäin paljon väkivaltaa

Euroopan laajuisten tutkimusten mukaan naiset kohtaavat erittäin paljon väkivaltaa Suomessa. Joka toinen Suomessa asuva nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä väkivaltaa, uhkailua ja/tai seksuaaliväkivaltaa. Fyysistä väkivaltaa tai seksuaaliväkivaltaa kumppaninsa toimesta on kokenut noin joka kolmas nainen. Kun mukaan lasketaan psykologinen väkivalta, osuus nousee yli puoleen. 

Jopa 16 % naisista on joutunut raiskauksen uhriksi elämänsä aikana Suomessa. Viimeisen vuoden aikana 12 % naisista Suomessa on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Vammaisiin ja toimintarajoitteisiin henkilöihin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on yleisempää kuin muulla väestöllä.  

Sukupuolistunut ja naisiin kohdistuva väkivalta koskettaa myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Vuonna 2024 julkaistun Euroopan laajuisen tutkimuksen mukaan Suomessa asuvista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvista henkilöistä lähes puolet oli kokenut häirintää viimeisen vuoden aikana. Etenkin sukupuolivähemmistöihin kuuluvat trans- ja intersukupuoliset henkilöt kohtaavat Euroopassa väkivaltaa ja häirintää. Erittäin huolestuttavaa on myös se, että seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvat viharikosepäilyt ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina. 

Digitaalinen sukupuolistunut väkivalta vaatii toimia

Naisiin kohdistuva väkivalta ei rajoitu fyysiseen maailmaan. Väkivalta muuttaa muotoaan maailman muuttuessa ja yhä useammin väkivallan tekijät hyödyntävät myös digitaalisia sovelluksia. Tutkimuksissa naiset raportoivat kokeneensa ja todistaneensa digitaalista väkivaltaa tai häirintää jonkin verran useammin kuin miehet. Hälyttävää on, että digitaalisen verkkoväkivallan ja -häirinnän kokemukset paikantuvat erityisesti nuoriin.

Digitaalinen väkivalta voi tarkoittaa esimerkiksi häirintää sosiaalisessa mediassa, uhkailua viestein, yksityisten tietojen tai kuvien levittämistä ilman lupaa tai teknologian käyttöä kontrollin välineenä lähi- ja parisuhteessa. Digitalisaation myötä väkivalta, vaino ja uhkailu voivat jatkua ympäri vuorokauden ja ulottua uhrin henkilökohtaiseen tilaan ilman fyysistä läsnäoloa. Myös tekoälyn nopea kehittyminen voi osaltaan vaikuttaa siihen, minkälaisia muotoja väkivalta ottaa tulevaisuudessa. 

Digitaalisvälitteiseen sukupuolistuneeseen väkivaltaan on kiinnitetty yhä enemmän huomiota niin viranomaisten kuin väkivallan ehkäisyyn keskittyneiden järjestöjen työssä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että esimerkiksi lähisuhdeväkivallan digitaalisen ulottuvuuden tunnistamisessa ja siihen puutumisessa on vielä merkittäviä puutteita. 

EU:n uudessa NKV-direktiivissä (Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annettu direktiivi) on myös kiinnitetty ilmiöön huomiota. Direktiivin tarkoituksena on luoda kattava kehys naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehokkaasti kaikkialla Euroopan unionissa. Laki kriminalisoi muun muassa intiimien kuvien suostumuksettoman jakamisen, verkkovainoamisen, verkkohäirinnän ja verkon kautta väkivaltaan tai vihaan yllyttämisen. Direktiivin täytäntöönpano Suomessa on käynnissä. 

Väkivallan hinta yhteiskunnalle

Naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja lähisuhdeväkivallasta yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat mittavia. THL on arvioinut, että naisiin kohdistuva fyysinen lähisuhdeväkivalta aiheuttaa vuosittain noin 150 miljoonaa euroa suoria julkisen terveydenhuollon kustannuksia. Lisäksi väkivallasta aiheutuu merkittäviä kustannuksia sosiaalipalveluissa ja oikeuspalveluissa, joita lähisuhdeväkivallan uhrit käyttävät moninkertaisesti muuhun väestöön nähden.

Väkivallan kokemukset vaikuttavat usein läpi elämän. Lapsuudessa koettu väkivalta näkyy aikuisuudessa 50 % korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina. 

Väkivallan ehkäisy edellyttää sitoutumista, toimia ja resursseja

Suomi on vuosien saatossa saanut lukuisia suosituksia ja kehotuksia ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista valvovilta sopimuselimiltä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Meillä on edelleen pitkä tie kuljettavana.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen vaatii laaja-alaisia ja pitkäjänteisiä toimia, jotka ulottuvat yksilöistä yhteiskunnan rakenteisiin. Tässä työssä on tärkeää huomioida myös naisten moninaiset taustat.

Tasa-arvon edistyminen ei ole itsestäänselvyys, kuten olemme viime vuosina joutuneet toistuvasti todistamaan. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on noustu vastustamaan ja aiempia saavutuksia on jopa menetetty, vaikka myös uusia askeleita on onneksi otettu eteenpäin. 

On yhä tärkeämpää, että puolueet Suomessa edistävät yhdessä rintamassa sukupuolten tasa-arvoa ja tekevät aktiivisesti työtä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Väkivaltaa ehkäistään myös puuttumalla sukupuolta, sukupuolen ilmaisua ja sukupuoli-identiteettiä halventavaan puheeseen ja asenteisiin, haastamalla haitallisia stereotypioita sekä lisäämällä ymmärrystä kaikille kuuluvista perus- ja ihmisoikeuksista. 

Tänään julkaistaan Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2033. Suomi on ratifioinut Istanbulin sopimuksena tunnetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta jo vuonna 2015. Istanbulin sopimus on merkittävin kansainvälinen ja oikeudellisesti sitova sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi. Toimeenpanosuunnitelmalla varmistetaan väkivallan vastaisen työn jatkuvuus. 

Suomi on Istanbulin sopimuksen osapuolena velvoitettu varmistamaan riittävät resurssit naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Seuraavaksi Suomen tulee myös toimeenpanna kunnianhimoisesti EU:n uusi NKV-direktiivi. 

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11.2025

Karoliina Partanen, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja

Pia Sundell, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Attila, Henna; Keski-Petäjä, Miina; Pietiläinen, Marjut; Lipasti, Laura; Saari, Juhani; Haapakangas, Kimmo (2023) Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 : Loppuraportti. Tilastokeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-244-717-3
Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut Joka neljäs kokenut digitaalista väkivaltaa verkossa – yleistyvällä ilmiöllä vakavia seurauksia (19.12.2023). Tilastokeskus. 

FRA, EIGE, Eurostat (2024), EU gender-based violence survey – Key results. Experiences of women in the EU-27, Publications Office of the European Union, Luxembourg  

FRA EU LGBTIQ survey III. LGBTIQ Equality at a Crossroads: Progress and Challenges.

FRA EU LGBTIQ survey III. LGBTIQ Equality at a Crossroads: Progress and Challenges. Country Data – Finland

Husso, Marita; Piippo, Sisko; Houtsonen, Jarmo; Mela, Marianne; Tihveräinen, Sonja; Haapanen, Jasmina (2024) Naisiin kohdistuvaan digitaaliseen väkivaltaan puuttumisen haasteet poliisin työssä, rikosprosessissa ja tukipalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:65.

Istanbulin sopimuksen osapuolten komitean suositukset 2025 (Euroopan neuvoston verkkosivut)  

Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanon Suomea koskevat verkkosivut (Euroopan neuvoston verkkosivut)

Luoma, Minna-Liisa; Valtokari, Maria; Väre, Anna; Holm, Marja; Sainio, Päivi; Ervasti, Eetu (2022) Vammaisten henkilöiden kokeman lähisuhdeväkivallan yleisyys ja palvelujen saatavuus : Määrällinen ja laadullinen tarkastelu. Valtioneuvostonselvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:24  

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseminen ja torjuminen (EUR-Lex)

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta annetun direktiivin (NKV-direktiivi) täytäntöönpano (Valtioneuvosto.fi)

POLAMK: Viharikosepäilyjä jälleen ennätysmäärä (10.11.2025)

Siltala, Heli; Hisasue, Tomomi; Hietamäki, Johanna; Saari, Juhani; Laajasalo, Taina; October, Martta (2022) Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset : Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee sivuillaan blogikirjoituksia. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Tanen kantaa.