Miten tasa-arvo ja demokratia toteutuvat Euroopan parlamentissa? – Tätä tarkastelee EUGenDem-tutkimushanke
EUGenDem on viisivuotinen tutkimushanke, joka toimii Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen yksikön yhteydessä. Hankkeessa työskentelee kuusi tutkijaa: Johanna Kantola, Anna Elomäki, Petra Ahrens, Cherry Miller, Barbara Gaweda ja Valentine Berthet. Hanke keskittyy tarkastelemaan sukupuolta, puoluepolitiikkaa ja demokratiaa Euroopassa ja EU:ssa. Tutkimushanketta luotsaa sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.
EUGenDem-hanke on edustettuna TANEn Sukupuoli, valta ja talous -jaostossa. Esittelemme TANEn toimijoita sarjassamme #MeOlemmeTane (Twitter)
Mistä tutkimushankkeessanne on kyse?
Tarkastelemme hankkeessa Euroopan parlamentin puolueryhmiä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Olemme erityisen kiinnostuneita tietyistä politiikkalohkoista kuten taloudesta, sukupuolistuneen väkivallan teemasta ja sosiaalisten oikeuksien pilarista.
Sosiaalisten oikeuksien pilari on 20 perusperiaatetta sisältävä kokonaisuus, jonka tarkoituksena on antaa uusia ja entistä tehokkaampia oikeuksia kansalaisille. Pilari koostuu kolmesta osa-alueesta, jotka ovat:
- yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille,
- oikeudenmukaiset työolot sekä
- sosiaalinen suojelu ja osallisuus.
Näkökulmanamme on tarkastella eri puolueiden politiikkaa suhteessa näihin politiikkalohkoihin.
Hankkeen toinen ulottuvuus on tarkastella parlamentin puolueryhmien konkreettisista käytäntöjä ja toimintatapoja ja sitä, miten ne ovat sukupuolittuneita. Ne saattavat esimerkiksi haastaa eri ihmisten mahdollisuuksia toimia parlamentissa.
Lisäksi olemme kiinnostuneita oikeistopopulismin noususta parlamentissa ja sen vaikutuksista tasa-arvoon.
Tutkimushankkeessa kysymysten kirjo on laaja, mutta niitä yhdistävät tasa-arvon sekä demokratian näkökulmat.
Mikä hankkeen tavoite on?
Hankkeen yksi keskeinen tavoite on tarkastella demokratiaa ja sen toimivuutta Euroopan parlamentissa. Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi parlamentin käytäntöjen tarkastelemista kriittisesti.
Usein epäviralliset käytännöt ovat niitä, jotka haastavat virallisia ja tasa-arvoisia käytäntöjä ja siten vaikeuttavat demokraattisen ja tasa-arvoisen politiikkaprosessin toteutumista parlamentissa.
Minkälaisia haasteita olette kohdanneet työssänne?
Pääsääntöisesti kaikki on sujunut hyvin. Hankkeen taustalla on tutkimussuunnitelma ja hankkeen rahoitusmuoto tukee selkeää ja yhtenäistä työskentelyä. Olemme tähän mennessä tehneet noin 130 haastattelua parlamentin eri puolueryhmissä.
Yksi haaste on ollut tasa-arvotutkijoina haastattelujen saaminen parlamentin äärioikeistoon kuuluvalta ryhmältä (Identity and Democracy). Haastattelukutsuihin ei ole tuosta ryhmästä vastattu ja niihin on saatettu reagoida torjuvasti ja tutkimuksen merkityksellisyyttä mitätöiden. On kuitenkin hienoa, että olemme saaneet joitakin haastatteluja myös tuosta ryhmästä.
Toinen varmasti kaikkia toimijoita tässä ajassa yhdistänyt haaste on ollut korona. Pandemia keskeytti etnografian Brysselissä juuri sellaisella hetkellä, kun olimme saamassa pääsyn monenlaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Tällä hetkellä Suomesta ei voi matkustaa ja parlamentti on suljettu ”ulkopuolisilta”. Tutkimusryhmä ei voi myöskään matkustaa tapaamaan toisiaan ja keskustelut on hoidettava virtuaalisesti.
Teksti jatkuu kuvan alla.
Professori Johanna Kantola
Millaisia EU-erityisiä tasa-arvokysymyksiä tarkastelette?
Tutkimushankkeessa vanhempi tutkija, dosentti Anna Elomäki tutkii erityisesti talouspolitiikkaa EU:ssa ja sen tasa-arvovaikutuksia. Talouden tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmat ovat EU-tasolla erityisen relevantteja nyt kun koronan aiheuttamia talouspoliittisia linjauksia vasta luodaan. Lisäksi tarkastelemme EU-tasolla esimerkiksi Istanbulin sopimusta ja sen toimeenpanoa sekä laajemmin seksuaalioikeuksien ja lisääntymisoikeuksien toteutumista.
EU on aktiivinen ja merkittävä tasa-arvotoimija, joka tekee moninaista ja monipuolista tasa-arvopolitiikkaa.
Millaisia odotuksia teillä on TANEn sukupuoli, talous ja valta -jaostossa työskentelylle?
Jaosto on kiinnostava näköalapaikka, jossa voi kuulla eri päättäjien ja asiantuntijoiden puhuvan sukupuolesta ja vallasta. Niissä keskusteluissa on mahdollista päästä ikään kuin sisäpuolelle niihin kamppailuihin, joita tasa-arvosta käydään.
Mihin tasa-arvokysymykseen olisi syytä vaikuttaa TANEssa?
On oleellista vaikuttaa siihen, että kokonaisvaltaista sukupuolivaikutusten arviointia tehdään jatkuvasti. Erityisesti suuria elvyttäviä tai leikkaavia talouspoliittisia linjauksia tehtäessä sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arvioiminen on ehdottoman tärkeää jo valmisteluvaiheessa. TANE on merkittävä päättäjät ja asiantuntijat yhdistävä taho, jonka on mahdollista pitää näitä kysymyksiä esillä.
Vastaukset antoi Sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.
Lisätietoja
