Miten kuntatalous ja tasa-arvo liittyvät toisiinsa?

Syksyllä 2020 julkaisemme sarjan asiantuntijatekstejä aiheena talous ja tasa-arvo. Joulukuussa Kuntaliiton erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo kirjoittaa kuntien taloustilanteen ja tasa-arvon yhtymäkohdista. Kuntavaalit käydään keväällä 2021 ja tasa-arvokysymykset liittyvät elimellisesti kuntien toimintaan.

Miten tasa-arvo on yhdistettävissä kuntatalouteen? Näkökulmiahan on niin monia, että valinta voi olla vaikea. Mutta vastaus löytynee kulloinkin voimassa olevasta kuntastrategiasta. Siellä on määritelty kunnan kannalta tärkeimpiä strategisia alueita. Sukupuolten tasa-arvo on luonteva ja tärkeä aihe, joten se olisi syytä nostaa kuntastrategiaan.

Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja konserniohjauksen periaatteista. Kuntastrategian sekä talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden tulee muodostaa yhtenäinen ja johdonmukainen kokonaisuus, joka käsitellään kunnan tulosyksiköiden ja tytäryhtiöiden kanssa.

Kunnanhallitus antaa talousarvion laadintaohjeet, joissa voidaan määritellä myös tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen ja korostaa sukupuolitietoisuutta. Mitä halutaan saavuttaa? Kuntastrategian perusteella on asetettava tavoitteet. Talousarviossa myönnetään määrärahat tehtäville ja investoinneille tavoitteiden pohjalta. Ennen talousarvion hyväksymistä tulisi tehdä vaikutusten ennakkoarviointi, jotta voidaan huomioida toimenpiteiden vaikutus tavoitteisiin. 

Kunnissa tarvitaan mittareita mittaamaan tasa-arvotyötä

Esimerkiksi Espoon kaupungissa sukupuolten tasa-arvon toteutumisen seurantavälineenä on ollut kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, jonka kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2017 alussa. Vantaan kaupungin sitovana tavoitteena vuonna 2018 oli ”Tasa‐arvo‐ ja yhdenvertaisuusnäkökulmaa vahvistetaan”. Mittariksi asetettiin sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti. Sen tuli tuottaa sukupuolitietoisen budjetoinnin malli, joka soveltuu mille tahansa kaupungin palvelulle sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamiseen.

Useissa eri kokoisissa kunnissa on viime vuosina tehty valtuustoaloitteita, joissa esitetään sukupuolitietoisen budjetoinnin aloittamista. Kunnanvaltuusto on tällöin esimerkiksi päättänyt, että ”strategian päivityksessä harkitaan arvojen kirjoittamista näkyviin ja siinä yhteydessä otetaan huomioon myös sukupuolten välinen tasa-arvo”. Toisaalta Helsingissä käynnistettiin valtuustoaloitteen pohjalta sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotti. 

Kuntien vuoden 2020 talousarvioissa on usein mainittu tasa-arvo, mutta sukupuolitietoinen budjetointi on vielä suppeasti käytössä. Esimerkkejä sukupuolitietoisen budjetoinnin toteuttamisesta kuitenkin on suurissa kaupungeissa. Alla on esitelty kolme tapausta.

Espoon kaupungissa on toteutettu sukupuolitietoista budjetointia vuodesta 2019 lähtien

Vuonna 2019 Espoossa aloitettiin neljällä pilotilla, ja sukupuolitietoista budjetointia jatketaan vuosittain neljän uuden palvelukokonaisuuden tutkimisella. Vuoden 2020 talousarviossa kohdealueet olivat:

1.  Konsernihallinto: Tavoitteena on selvittää Espoon asiointipalveluissa, miten palvelujen käyttö jakautuu sukupuolittain.
2. Tekninen ja ympäristötoimi: Tavoitteena on selvittää asemakaavoituksen vaikutuksia 2019 eri ikäisten espoolaisten miesten ja naisten osuuteen kestävien kulkutapojen käyttäjinä.
3. Sivistystoimi: Liikuntatoimen avustuksien ja käyttövuorojen jakautuminen sekä Lukioon pääseminen.
4. Sosiaali- ja terveystoimi: Selvityksen tavoitteena on saada tietoa, miten vieraskieliset naiset saadaan osalliseksi opiskelu- ja työelämää.

Vantaalla valmistellaan sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönottoa

Vantaan kaupunginjohtajan vuoden 2021 talousarvioesityksen mukaan vastuullisuuden strategiateeman osana valmistellaan sukupuolitietoisen budjetoinnin käyttöönottoa. 

1. Kuntademokratia: Kaupunkitasoinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma uudistetaan vuoden 2021 aikana. Kehittämiskohteita ovat muun muassa sukupuolitietoinen budjetointi sekä koulujen ja oppilaitosten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö.
2. Ruotsinkielisen palvelualueen kaikissa toiminnoissa keskeisenä tavoitteena on tuoda sukupuolitietoinen arviointi ja tasa-arvotyö luontevaksi osaksi tavanomaista toimintaa. 
3. Joukkoliikenne: Liikkumistutkimus 2019 -raportista on käynyt ilmi, että vyöhykemalliin siirtyminen on vaikuttanut eri tavalla naisten ja miesten liikkumiseen. Vantaa on esittänyt lausunnossaan HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmasta, että HSL luo mittareita kuvaamaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittymistä.

Helsingin kaupunki edistää sukupuolitietoista budjetointia

Pormestarin vuoden 2021 talousarvioesityksessä todetaan: ”Sukupuolitietoisen budjetoinnin pilotointi Helsingin kaupungilla -tutkimuskatsauksen sekä arvioinnin ja pilotoinnin tulokset ja suositukset huomioitava toiminnan kehittämisessä sekä toimialojen talousarvioesitysten ja käyttösuunnitelmien laadinnassa sukupuolitietoista budjetointia edistettäessä (Khs 13.1.2020 § 13). Kaupunginkanslian tulosbudjettia valmisteltaessa arvioidaan keskeisimpien toimenpiteiden sukupuolivaikutukset.”

Kuntaliitto suosittelee kunnille eurooppalaista paikallishallinnon tasa-arvon peruskirjaa: ”Palvelujen laatu ja tuottavuus paranevat, kun otetaan huomioon eri kuntalaisryhmien su¬kupuoli kaikessa moninaisuudessaan ilman sukupuoleen sidottuja ennakkokäsityksiä. Ta¬sa-arvoon panostaminen lisää kunnan ja maa¬kunnan vetovoimaa niin yritysten kuin työnte¬kijöidenkin kannalta.”

Kirjoittaja

Marja-Liisa Ylitalo, Erityisasiantuntija Suomen kuntaliitto ry, kuntatalous

Lisätietoja

Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle (Suomen Kuntaliitto 2020)  

Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja (Suomen Kuntaliitto 2020) 

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (Suomen Kuntaliitto 2011)