Koronakriisi kiihdyttää yhteiskunnallista eriarvoistumista ja lisää maahanmuuttajanaisten kuormitusta – Monika-Naiset edistää maahanmuuttajanaisten tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa
Monika-Naiset ry. on 22 vuotta naiserityistä työtä maahanmuuttajanaisten kanssa tehnyt kattojärjestötason toimija.
Vastaukset kysymyksiin antoi Monika-Naiset ry:n puheenjohtaja Bahar Mozaffari. Esittelemme TANEn toimijoita juttusarjassamme #MeOlemmeTANE. Monika-Naiset ry. toimii jäsenenä Suku-puoli, talous ja valta –jaostossa.
Mitä Monika-Naiset ry. tekee?
Monika-Naiset on perustettu 22 vuotta sitten tukemaan maahan muuttaneita naisia. Olemme monikulttuurista naiserityistä työtä tekevien järjestöjen kattojärjestö. Meillä on 15 jäsenjärjestöä, jotka työssään tukevat eri puolilta maailmaa Suomeen muuttaneita naisia. Toimimme asiantuntijoina ja teemme työtä maahanmuuttajanaisten aseman parantamiseksi. Olemme toistaiseksi ainoa toimija Suomessa, joka tarjoaa naiserityisiä palveluita väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville ja kotoutumisen tukea tarvitseville naisille.
Kriisikeskuksissa työntekijämme palvelevat kahdellakymmenellä eri kielellä. Palveluilla tavoitetaan joka vuosi n. 1300 maahan muuttanutta naista ja heidän lastaan. Asiakkaita on vuosittain noin seitsemästäkymmenestä eri maasta. Työllistämme 40-ihmistä, joista suurimmalla osalla on maahanmuuttajatausta itselläänkin.
Mitkä ovat Monika-Naisten keskeisimmät tavoitteet?
Keskeisimmät tavoitteemme ovat maahanmuuttajanaisten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Haluamme ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja erityisen tärkeää tässä työssä on palveluiden saavutettavuus. Toivomme, että mahdollisimman moni nainen saa meiltä tarvitsemansa tuen ja avun. Järjestömme ydintoimintaa on väkivaltaa kohdanneiden naisten auttaminen ja tukeminen. Me haluamme myös varmistaa avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden ja pakkoavioliittojen mitätöinnin.
Mitä teette tai mitä pitäisi tehdä, että tavoitteenne toteutuisivat?
Kuten tiedämme, Suomessa on naisten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisessa rakenteellisia ja asenteellisia esteitä. Tämä koskee erityisesti maahanmuuttajanaisia, jotka kokevat moninkertaista syrjintää ja väkivaltaa verrattuna kantaväestön naisiin.
Maahanmuuttajanaisten ryhmässä esintyy korkeaa työttömyyttä, lapsiperheköyhyyttä on paljon ja naisten osallisuus tai edustus yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on vähäistä.
Tartumme työssämme rakenteellisten ja asenteellisten esteiden purkamiseen. Toimimme kohderyhmämme edunvalvojana ja asiantuntijana kattojärjestön toiminnan kautta. Teemme siis sekä kattotason edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä että ruohonjuuritason neuvonta- ja tukityötä.
Millaisia haasteita olette kohdanneet järjestön työssä?
Naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa on yleistä, joka kolmas suomalainen nainen kokee väkivaltaa kumppanin taholta.
Maahanmuuttajanaisten riski joutua väkivallan kohteeksi on kaksi- tai kolminkertainen suhteessa kantaväestöön. Kynnys maahanmuuttajien keskuudesta hakea apua on kantaväestöä korkeampi ja maahanmuuttajanaisiin kohdistuva väkivalta jää usein peruspalveluissa huomaamatta.
Tästä näemme viitteitä työmme arjessa, moni nainen ei edes tiedä, että perheen sisällä tapahtuva väkivalta on Suomessa rikos. Eriarvoisuus kasautuu helposti kaikista haavoittuvimmissa asemassa oleville ryhmille ja esimerkiksi luku- ja kirjoittamistaidottomat naiset ovat erityisessä vaarassa tulla jätetyksi syrjään yhteiskunnallisesta osallisuudesta.
Onko tässä ajassa jokin tasa-arvokysymys, joka herättää erityistä huolta?
Erityinen huoli tällä hetkellä on koronakriisin taloudelliset seuraukset ja sen merkitys heikossa työmarkkina-asemassa oleville naisille. Näin laaja yhteiskunnallinen kriisi kiihdyttää eriarvoistumista, jonka myötä perheiden ja yhteisöjen terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat. Teimme tänä vuonna seurantakyselyn, jossa selvitettiin asiakkaidemme vointia koronakriisin keskellä. Kyselyssä kävi ilmi, että asiakkaidemme huonovointisuus, psykososiaaliset oireet ja masennus lisääntyvät koronatilanteen pitkittyessä.
Kaikkia koskevat tasa-arvokysymykset koskettavat myös maahanmuuttajanaisia ja esimerkiksi työmarkkinoiden segregaatio on suuri kysymys maahanmuuttajanaisten asemaa tarkasteltaessa. Me pyrimme varmistamaan maahanmuuttajanaisten osallisuuden ja osallistumisen. Lisäksi hoivavastuun kysymykset ovat tärkeitä ja aina ajankohtaisia. Maahanmuuttajaperheissä hoivavastuu ei aina jakaudu tasaisesti puolisoiden välillä ja isät käyttävät harvoin mahdollisuuttaan isyysvapaisiin.
Miksi pidätte osallistumista TANEen tärkeänä?
Pidämme jäsenyyttämme TANEn Sukupuoli, valta ja talous –jaostossa erittäin tärkeänä. Jäsenyys on hieno mahdollisuus kertoa muualta muuttaneiden naisten erityiskysymyksistä muille kentän toimijoille. Suuri kiitos TANElle hyvästä yhteistyöstä ja tuesta monien vuosien aikana!
