Kannanotto: Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan kannanotto tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun yhdistämiseen liittyen

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) päätti kokouksessaan 8.12.2024 lausua liittyen oikeusministeriön asettamaan työryhmään, joka selvittää yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien kehittämistä sekä valtuutettujen yhdistämistä.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu erityisvaltuutettujen tehtävien, mahdollisten päällekkäisyyksien ja säästömahdollisuuksien selvittäminen. Oikeusministeriö on 24.10.2024 tekemällään päätöksellä asettanut työryhmän ajalle 30.10.2024–31.3.2025. Asettamispäätöksessä työryhmän tavoitteet kuvataan seuraavasti:

”Työryhmän tavoitteena on selvittää yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien kehittämistä ja tehostamista sekä yhdistämistä. Valtuutettujen yhdistämisen tavoitteena on resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, vaikuttavuuden lisääminen sekä eri syrjintäperusteiden käsittelyn yhdenmukaistaminen siten, että matalan kynnyksen oikeussuojaa saa kaikilla syrjintäperusteilla yhdeltä viranomaiselta.”

Työryhmän tehtäväksi on asettamispäätöksessä kirjattu muun muassa: ”Tehdä ehdotus siitä, miten valtuutettujen yhdistäminen voisi tapahtua. Ehdotus voi sisältää pykäläehdotuksia.”

Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja on oikeusministeriön asettaman työryhmän 1. kokouksessa tuonut esiin näkemyksensä siitä, että asettamispäätökseen kirjattu työryhmän toimeksianto sekä OM:n asiasta antama tiedote menevät yli hallitusohjelmakirjauksen. Tane yhtyy tähän STM:n kantaan ja katsoo, ettei työryhmän asettamispäätöksessä kuvattu tavoite ja tehtävät vastaa hallitusohjelmakirjausta.

Tane pitää ongelmallisena, että työryhmälle on annettu tehtäväksi laatia ehdotus yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun yhdistämisestä ilman, että ensin on arvioitu valtuutettujen tehtäviä. Erityisvaltuutetut edistävät oman erityisalansa osalta keskeisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Valtuutettuihin liittyvien merkittävien muutosesitysten tulisi pohjata huolelliseen ja tarkoin harkittuun valmistelutyöhön. Selvityksen laatiminen hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti mahdollistaisi laajemmin useiden eri näkökulmien huomioimista, joten voidaan syystä kysyä, miksi työryhmä laatii esityksen nimenomaan tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun yhdistämiseksi ennen laajemman selvityksen laatimista. Tane kysyy, mihin tällainen päätös pohjaa.

Tane ei kannata valtuutettujen yhdistämistä

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen yhdistämistä on selvitetty aiemminkin, viimeksi vuonna 2016, jolloin yhdistämisestä luovuttiin. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vastusti tuolloin jyrkästi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen toimien yhdistämistä (Lausuntopyynnön diaarinumero: OM 1/012/2016).

Oikeusministeriön työryhmän asettamispäätöksessä todetaan: ”Valtuutettujen yhdistämisen tavoitteena on resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, vaikuttavuuden lisääminen sekä eri syrjintäperusteiden käsittelyn yhdenmukaistaminen siten, että matalan kynnyksen oikeussuojaa saa kaikilla syrjintäperusteilla yhdeltä viranomaiselta.”

Tane kuuli tasa-arvovaltuutettua ja yhdenvertaisuusvaltuutettua kokouksessaan 8.12.2024. Valtuutetut esittelivät nykytilaa ja arvioitaan työnsä kehittämiseksi. Valtuutetut korostivat tekevänsä toimivaa keskinäistä yhteistyötä jo nykyisin. Tätä yhteistyötä sekä työn hallinnollista tehostamista, eli resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä, lisää vuonna 2025 aloittanut Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto, joka tarjoaa hallinnollisia tukipalveluita keskitetysti usealle erityisviranomaiselle.

Tane huomauttaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen lakisääteiset tehtävät sekä syrjintäyhteydenotot ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Tehtävien kasvu on aiheuttanut painetta erityisvaltuutettujen resurssien lisäämiseen. Tämä on huomioitava, kun arvioidaan valtuutettujen vaikuttavuutta ja kansalaisten oikeussuojan varmistamista.

Valtuutettujen työn taustalla ovat Suomea velvoittavat kansainväliset velvoitteet ja EU-direktiivit. Eri maissa vastaavat viranomaiset on hallinnollisesti järjestetty eri tavoin. Suomessa tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki on säädetty eri aikoina, valtuutettujen tehtävissä ja toimivaltuuksissa on keskinäisiä eroja, ja tehtävien hoitaminen vaatii erikoistunutta osaamista. Lainsäädäntöä on kehitetty ja sitä tulee kehittää ennestään yhdenmukaisuuden lisäämiseksi, mutta tämä ei edellytä valtuutettujen yhdistämistä.

Edellä mainitut huomioiden Tane ei näe perusteita yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun yhdistämiselle.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutettujen työn kehittäminen

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta pitää kannatettavana, että erityisvaltuutettujen tehtäviä tarkastellaan ajoittain. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevien poliittisten päätösten tavoitteena tulee lähtökohtaisesti olla perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen ja vahvistaminen. Kehittämistyötä tulee tehdä yhdessä valtuutettujen kanssa.

Tane korostaa, että kehittämistoimenpiteet ja resurssit tulisi suunnata oikeussuojan varmistamiseen. Tämä tarkoittaa mm. lainsäädännön toimivuuden ja riittävän kattavuuden varmistamista, valtuutettujen riittävää resursointia sekä esimerkiksi sen varmistamista, että valtuutetuilla on käytössään tarvitsemaansa tutkimustietoa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tane pitää tärkeänä yhteistyön lisäämistä valtuutettujen välillä. Yhteistyö voi parantaa tiedonvaihtoa ja resurssien tehokasta käyttöä sekä vahvistaa valtuutettujen kykyä puuttua moniperusteiseen ja risteävään syrjintään. Lisäksi on tärkeää, että apua tarvitsevat tuntevat oikeutensa ja osaavat tarvittaessa kääntyä erityisvaltuutettujen puoleen epäillessään syrjintää. Tämä edellyttää tehokasta viestintää ja valistusta, jotta kaikki ovat tietoisia oikeuksistaan ja valtuutettujen tarjoamista palveluista. Myös lähitulevaisuuden murrokset, kuten tekoälyn vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen, tulee huomioida valtuutettujen tehtävien kehittämisessä. Teknologinen kehitys voi tuoda uusia haasteita ja mahdollisuuksia, jotka vaativat valtuutettujen erityisosaamista ja valmiutta vastata muuttuviin olosuhteisiin.

Karoliina Partanen                                                       
puheenjohtaja                                                                
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta                

Taina Riski
pääsihteeri
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta