Hyvä lukutaito on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus sukupuolesta ja taustasta riippumatta
Kouluikäisten lasten taitoja ja valmiuksia mittaavissa kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset lapset ovat huipputasoa. Viime vuosina tilanteessa on kuitenkin havaittavissa muutosta ja osaaminen lukutaidossa on heikentynyt niin tytöillä kuin pojilla. Poikien osuus heikosti lukevien joukossa on kasvanut. YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9.2023.
Lukutaito on kansalaistaito, jolla on merkittävä vaikutus yksilön kehitykseen ja kouluttautumiseen ja sitä kautta myös oman tulevaisuuden rakentumiseen ja yhteiskunnan toimintaan osallistumiseen. Lasten ja nuorten lukutaitoa mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa on viime vuosina havaittu selkeä osaamistason lasku.
Toukokuussa 2023 julkistetun PIRLS-tutkimuksen (2021) mukaan suomalaiset neljännen vuosiluokan lapset ovat kansainvälisessä vertailussa edelleen huippulukijoita, mutta heikosti lukevien määrä on kaksinkertaistunut. Samalla erinomaisten lukevien määrä on vähentynyt.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Erot näkyvät sukupuolten välillä ja osaamisen eriytymisessä
Suomessa ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on poikkeuksellisen suuri, mikä on näkynyt lukutaidon arvioinneissa vuosikymmeniä. Vuoden 2018 PISA-tutkimuksen mukaan ero tyttöjen hyväksi oli OECD-maiden suurin.
On tärkeä muistaa, etteivät kaikki pojat suinkaan ole huonoja lukijoita ja kansainvälisessä vertailussa myös suomalaiset pojat suoriutuvat erinomaisesti. Heikosti lukevien nuorten osuus on kuitenkin Suomessa kasvanut ja lukutaito on heikentynyt sukupuolesta riippumatta. Poikien kannalta muutos vaikuttaa tutkimusten valossa tyttöjä suuremmalta.
Osaamisen eriytymisessä on tärkeää huomioida tyttöjen ja poikien välisten erojen rinnalla myös muut lukutaitoon vaikuttavat tekijät. Kansainvälisten lukutaitoselvitysten mukaan perhetaustalla ja lukemiseen liittyvillä asenteilla on merkittävä vaikutus lukutaidon ja oppimisen kehittymiseen. Sukupuoli ei siis yksinään riitä selittämään ilmiötä, mikä käy ilmi myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) vuonna 2021 julkaisemasta sukupuolittuneita oppimiseroja käsittelevästä selvityksestä.
On tärkeää huolehtia siitä, että lasten ja nuorten lukutaidon kuin myös muiden taitojen ja valmiuksien kehittämiseen kiinnitetään huomiota entistä enemmän ja heitä tuetaan yksilöinä sukupuolesta ja muista eroista riippumatta. Oppimiseroja ja eroja lukutaidossa on tärkeää kaventaa nykyistä tehokkaammin. Tämä edellyttää esimerkiksi tasa-arvo-osaamisen edistämistä sekä samalla resursseista huolehtimista kouluissa ja varhaiskasvatuksen parissa. Uskon, että myös jokainen aikuinen voi tehdä osuutensa lukuilon löytämiseksi. Otetaan siis useammin kirja käteen kännykän sijasta ja näytetään esimerkkiä niin toisille aikuisille kuin myös lapsille. Lukeminen tekee hyvää kaikille.
Lyhyesti
PIRLS-tutkimuksesta (2021) käy ilmi:
-
Lukutaidon taso laskenut, mutta kansainvälisesti edelleen erittäin korkea
-
Viime vuosien heikkenevä taso koskee sekä tyttöjä että poikia ja keskimääräinen ero tyttöjen ja poikien osaamisessa on säilynyt vakaana jo useita vuosia.
-
Lukutaidon vaihtelu näyttää lisääntyneen Suomessa yhtä lailla niin poikien kuin myös tyttöjen keskuudessa. Hyvien lukijoiden määrä on vähentynyt ja heikkojen vastaavasti lisääntynyt merkittävästi.
-
Lukutaidon tasoon vaikuttaa niin sosioekonominen asema kuin myös perheiden käytännöt ja asenne lukemiseen. Lukemiseen ja lukutaidon kehittymiseen vaikuttavat siis monet tekijät.
Lue lisää
Puoli tuntia lukemista : kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021)
Lukutaito – Tie tulevaisuuteen: PISA 2018 Suomen pääraportti
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee blogeja, vieraskyniä ja haastatteluja sivuillaan. Nämä eivät edusta Tanen virallista kantaa.
