”Jos Tanen tiivistäisi yhteen sanaan, se olisi yhteistyö” – pääsihteeri Hannele Varsa jää eläkkeelle tasa-arvotyön näköalapaikalta
Hannele Varsa on päässyt urallaan monta kertaa luomaan jotakin aivan uutta. Tasa-arvoa pitää sinnikkäästi nostaa esiin myös siellä, missä sukupuolinäkökulmia ei vielä ole tajuttu edes miettiä.
”Onhan tämä ollut melkoinen näköalapaikka”, summaa Hannele Varsa lähes kaksikymmenvuotisen uransa tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä. Hän jää eläkkeelle marraskuun lopussa, hoidettuaan tehtävää vuodesta 2003. Päällimmäinen tunne on kiitollisuus.
”Koen olevani mielettömän etuoikeutettu, kun olen saanut tehdä töitä osaavien ja innostuneiden ihmisten kanssa eri tahoilta yhteiskunnasta”, Varsa sanoo.
Tane tuo yhteen vaikuttajia yli puoluerajojen ja ammattiryhmien. Se on suuri vahvuus, joka tekee toimielimestä kokoaan vaikuttavamman.
”Jos Tanen haluaisi tiivistää yhteen sanaan, se olisi juuri yhteistyö.”
Yhteistä pohjaa päätöksentekoon
Neuvottelukunnan jäsenet nimetään kulloisenkin eduskunnan voimasuhteiden mukaan niin, että mukana on myös oppositio. Se antaa painoarvoa ja helpottaa yli vaalikausien ulottuvaa työtä.
”Tanen antamia lausuntoja käytetään – onhan niissä jo usean puolueen yhteinen näkemys tasa-arvopolitiikasta”, Varsa sanoo.
Moni asia on edennyt päätöksenteossa sujuvammin, kun sitä on Tanessa jo perusteellisesti pohdittu. Esimerkiksi viime hallitusneuvotteluissa tasa-arvolinjaukset syntyivät helposti, kun pohjana olivat muun muassa Tanessa yhteisesti hyväksytyt tavoitteet.
”Tuntui todella hyvältä lukea hallitusohjelmaa, koska siellä olivat kirjattuina melkein kaikki hallitusohjelmatavoitteemme, eivät toki kaikki ihan yhtä pitkälle vietyinä”, Varsa kertoo.
Erityisesti hän haluaa nostaa esiin Tanen valmistelevien jaostojen työtä. Niissä on ollut mukana niin poliitikkoja, viranhaltijoita, tutkijoita kuin kansalaisjärjestöjen edustajia. Monitahoinen joukko on ollut laadun tae: esityksiä on aidosti mietitty eri näkökulmista.
Miesjaostossa lähdettiin hyvin avoimesti keskustelemaan tavoitteista ja etsimään oikeasti, mikä on se suomalainen miespoliittinen näkökulma
Miesnäkökulmaa tasa-arvoon
Varsan Tane-uran kiinnostavin yksittäinen tehtävä liittyy juuri jaostoihin – ja jo aikaan ennen pääsihteeriyttä. Hän toimi Tanen vuonna 1988 perustaman miesjaoston sihteerinä sen ensimmäiset vuodet.
Jaostoon kutsuttiin laajasti vaikuttajia eri aloilta, mutta kellään ei oikein ollut tietoa edustamansa tahon miespoliittisesta agendasta.
”Niinpä miesjaostossa lähdettiin hyvin avoimesti keskustelemaan tavoitteista ja etsimään oikeasti, mikä on se suomalainen miespoliittinen näkökulma”, Varsa muistelee.
Keskeisiksi teemoiksi ovat vuosien varrella nousseet esimerkiksi isyys ja huoltajuusasiat, työelämä ja mieheyden moninaisuus. Ensimmäisissä miesjaostoissa istuneen teologi ja eetikko Martti Lindqvistin ansiosta keskustelu yltyi toisinaan filosofiseksikin, Varsa muistaa.
Miesjaosto on hyvä esimerkki Tanen roolista uusien avauksien tekijänä, sillä se toi miesnäkökulman valtiollisen tasa-arvoelimen työhön maailman mittakaavassakin varhain.
Siitä, ettei ilmiölle ollut edes nimeä, on oikeasti tultu pitkä matka
Ilmiö, jolle ei ollut sanoja
Uraauurtavaa työtä Hannele Varsa teki myös käyttäessään ensimmäisenä Suomessa ilmausta sukupuolinen häirintä ja ahdistelu (nykytermein seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä). 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa hän tutki ilmiötä tasa-arvovaltuutetun toimistolle lainsäädännön taustaksi.
”Ilmiö itsessään oli tietysti vanha – lakkoiltiinhan sen vuoksi jo Voikkaan tehtaalla vuonna 1904”, Varsa huomauttaa.
Viime vuosina #metoo-kampanja on nostanut eri aloilla ilmenevää häirintää esiin. Ilmiö tunnistetaan nyt paljon paremmin, ja valtaosalla työpaikoista on tapausten varalta menettelytavat ja häirintäyhdyshenkilöt.
”Usein tasa-arvon eteneminen tuntuu turhan hitaalta, mutta siitä, ettei ilmiölle ollut edes nimeä, on oikeasti tultu pitkä matka”, Varsa iloitsee.
Liikkeellepaneva voima
1990-luvun alussa Varsa osallistui Suomen Akatemian hankkeeseen Työelämän sukupuolistavat käytännöt, ja 1990-luvun loppupuolella hän työskenteli silloisessa Stakesissa (nykyinen THL) perheen ja työn yhteensovittamisen parissa.
Tutkitun tiedon merkitys päätöksenteossa on asia, jota hän mielellään korostaa.
”Se on esimerkiksi sukupuolivaikutusten arvioinnille ihan välttämättömyys.”
Tanella on ollut tärkeä taustatukijan rooli systemaattisen sukupuolitiedon keräämisessä. Tane maksoi ensimmäisten tasa-arvotilastojen aineistonkeruun sekä ideoi ja toteutti yhdessä Tilastokeskuksen kanssa ensimmäisen Tasa-arvobarometrin, jota Tilastokeskus ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat sittemmin toteuttaneet säännöllisin väliajoin.
Tane auttoi myös juurruttamaan naistutkimuksen (nyttemmin sukupuolentutkimuksen) suomalaisiin yliopistoihin.
”Vuonna 1991 eduskunta myönsi jaettavaksi pienen rahasumman – 300 000 markkaa – jota yliopistot saivat hakea järjestääkseen naistutkimuksen opetusta. Siitä riitti vähän kaikille, ja kun raha tuli ulkopuolelta, yliopistojen hallinnonkin oli se helppo hyväksyä”, Varsa kertoo.
Tasa-arvosta hyötyvät kaikki
”Ilmastonmuutos – onko sukupuolella väliä”, kysyttiin Tanen järjestämän ilmastoseminaarin otsikossa vuonna 2009. Pian puhelin alkoi soida.
”Toimittajat kiinnostuivat ja soittelivat, että miten niin sukupuoli, miten se tähän liittyy”, Varsa muistelee. Liittyihän se, monellakin tavalla.
”Miehet ja naiset vaikuttavat ilmastonmuutokseen eri tavoin, samoin ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri sukupuoliin. Sekin vaikuttaa, ketkä ilmastoasioista ovat päättämässä.”
Sukupuoli leikkaa läpi kaiken, kun sitä pysähtyy miettimään. Varsalla on siitä toinenkin hyvä esimerkki: alkoholipolitiikka.
”Sukupuolivaikutusten arvioinnissa huomattiin, ettei miehille ollut tarjolla juuri mitään ennalta ehkäisevää toimintaa. Sekaryhmissä taas kävi helposti niin, että naiset alkoivat hoitaa miehiä ja jäivät itse vaille apua.”
Sukupuolivaikutusten arviointi on siis paitsi hyvää hallintoa, myös ihan vain järkevää.
”Kun jostain tehtäväkentästä vastaava ihminen tarkastelee, mitä jokin päätös tarkoittaa eri sukupuolten kannalta, hän usein havahtuu aika isoihinkin eroihin, joista ei ole ollut tietoinen. Siten syntyy parempia päätöksiä, joilla myös asetettu tavoite saavutetaan paremmin. Siitä hyötyvät loppujen lopuksi kaikki.”
Tasa-arvoa pitää jaksaa puolustaa
Pääsihteerin työssä on täytynyt pitää monta lankaa käsissään: tuntea ihmiset, pitää yllä yhteyksiä, kuulostella hiljaisia signaaleja ja kiteyttää niitä yhdessä. Ilokseen Varsa on saanut tehdä työtä hyvin motivoituneiden ihmisten kanssa.
”Vuosikymmenien ajan puolueet nimittivät Taneen ihmisiä, jotka halusivat edistää sukupuolten tasa-arvoa. Se oli yhteinen tahtotila”, Varsa sanoo.
Henki on yhä pääsääntöisesti hyvä, joskin toimintaympäristö on osin muuttunut.
”Tasa-arvoa ja sukupuolivähemmistöjen asemaa vastustavat äänet ovat viime vuosina voimistuneet. On toimittava määrätietoisesti, jotta kehitys ei pysähdy tai mene taaksepäin”, Varsa painottaa.
Kyseenalaistamisessa on hyvätkin puolensa, kunhan keskustelu on rakentavaa. Se pakottaa perustelemaan, kehittää ajattelua. Varsa on useasti saanut huomata, miten aluksi sukupuolinäkökulmia kyseenalaistaneesta ihmisestä on seuraavaan tapaamiseen mennessä tullut tasa-arvon kannattaja. Jokin on jäänyt kytemään.
”Ja kun ihminen tajuaa sukupuolikysymysten merkityksen omalla alallaan ja omassa työssään, niin siitä ei oikeastaan ole paluuta. Sitten on ne sukupuolisilmälasit päässä.”
Pandemiakin opetti paljon siitä, miten sukupuolinäkökulma tulee huomioida kriisitilanteissa
Katse kohti tulevaa
Mitä haasteita tasa-arvotyön konkari näkee tulevaisuudessa?
Esimerkiksi digitalisaatio sekä turvallisuus laajasti ymmärrettynä ovat Varsan mielestä alueita, joilla sukupuolikysymyksiin pitäisi nyt kiinnittää huomiota. Miten tekoälyä voidaan kehittää sukupuolitietoisesti niin, ettei kehitys johda stereotyyppisiin näkökulmiin? Entä mitä vaikkapa Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys tarkoittaa sukupuolten tasa-arvon kannalta?
”Pandemiakin opetti paljon siitä, miten sukupuolinäkökulma tulee huomioida kriisitilanteissa. Siinä meillä on vielä parannettavaa”, Varsa sanoo.
Ennen kaikkea on olennaista ymmärtää, että sukupuolella on erityinen merkitys, sillä se läpileikkaa kaikkia muita vähemmistöryhmiä, hän korostaa.
”On tärkeää edistää kaikkien sukupuolten tasa-arvoa ja tarkastella asioita laajasti monesta kulmasta.”
Teksti: Anna Tommola / Noon Kollektiivi
