EU:n kiintiödirektiivin vaikutukset uhkaavat jäädä pieniksi Suomessa
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) peräänkuuluttaa hallitukselta kunnianhimoisempia toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi suomalaisissa pörssiyhtiöissä ja naisten osuuden kasvattamiseksi yritysten johtotehtävissä.
Hallituksen esitys pörssiyhtiöiden hallintoelinten jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (ns. kiintiödirektiivi) toimeenpanemiseksi Suomessa oli lausuntokierroksella 1.2.2024 asti. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta toteaa, että direktiivin tasa-arvotavoitteet ovat oikeansuuntaiset, mutta sen vaikutukset uhkaavat jäädä pieniksi Suomessa.
Tärkeä uudistus koskettaa vain harvaa naista Suomessa
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aliedustetun sukupuolen edustajia on oltava vähintään 40 prosenttia suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä. Tavoite tulee saavuttaa 30.6.2026 mennessä. Lain soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä on Suomessa noin 35. Keskimääräinen hallituksen koko näissä yrityksissä on seitsemän henkilöä.
”Uudistuksen tavoite on tärkeä ja oikeasuuntainen, mutta hallituksen esittämässä muodossa se koskettaisi suoraan varsin harvaa yritystä ja naista Suomessa. Käytännössä meillä olisi noin sata naista suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa kesäkuuhun 2026 mennessä, mikäli vähimmäistavoite saavutetaan,” sanoo tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Karoliina Partanen.
Naiset ovat tällä hetkellä selvästi aliedustettuja suomalaisten yhtiöiden hallituksissa ja johtotehtävissä. Uudistuksen vaikutukset tasa-arvon edistymiseen taloudellisessa päätöksenteossa ja naisten osuuden kasvattamisessa yritysten johtotehtävissä laajemmin ovat rajalliset.
Suomalaisissa listayhtiöissä on edelleen hyvin vähän esimerkiksi hallitusten puheenjohtajia tai naistoimitusjohtajia. Alakohtainen tarkastelu myös osoittaa, että johtoasemassa toimivat naiset toimivat usein kulutustavara- ja palveluteollisuudessa ja terveydenhuoltoalalla. Suomessa työelämä jakautuu erittäin voimakkaasti sukupuolen mukaan niin alojen kuin työtehtävien mukaan.
Esityksen kunnianhimoa nostettava ja PK-yritykset saatava mukaan
Suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä naisia on hallituksissa vähemmän kuin suurissa pörssiyhtiöissä. Direktiivissä kannustetaan jäsenvaltioita erityisesti ottamaan käyttöön menettelytapoja, joilla tuetaan ja kannustetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tasapainottamaan merkittävästi sukupuolijakaumaa kaikilla johdon tasoilla ja yhtiöiden hallintoelimissä. Tane huomauttaa, ettei hallitus kuitenkaan tarjoa uusia keinoja, joilla tukea ja kannustaa suomalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä tähän.
”Esityksen kunnianhimoa tulisi nostaa nykyisestä. Myös pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat konkreettisia ja tehokkaita kannustimia, jotta sukupuolten tasa-arvoa saadaan edistettyä. Esimerkiksi Keskuskauppakamarin toimintaa olisi mahdollista tältä osin kehittää,” sanoo Partanen.
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta painottaa myös tarvetta kehittää pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten rekrytointiprosessia yhtenä keinona vauhdittaa sukupuolten tasa-arvoa yrityksissä ja taloudellisessa päätöksenteossa. Neuvottelukunta kannustaakin hallitusta arvioimaan uudestaan, tulisiko Suomen soveltaa hallituksen jäsenten rekrytointiprosessia koskevia vaatimuksia direktiivissä, vaikka edellytykset tästä poikkeamiselle täyttyvät.
Lue lisää
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto oikeusministeriölle (1.2.2024) (PDF)
Lausuntopyyntö: Lausuntopalvelu.fi
Lisätietoja
Taina Riski, pääsihteeri, +358 50 473 1046, [email protected]
Karoliina Partanen, puheenjohtaja, 09 432 3070, [email protected]
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) on sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva asiantuntijaelin, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa ja toimii aktiivisesti sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden poistamiseksi. Tane on yksi Suomen kolmesta tasa-arvoviranomaisesta.
