Blogi: Incel-ilmiö ja miesten ulkopuolisuus

Ulkokehän Miehet on Miessakit ry:n vuosina 2024–2026 toteuttama hanke, jossa tuetaan ulkopuolisuutta ja osattomuutta kokevia nuoria aikuisia miehiä. Toiminnassa heitä autetaan hahmottamaan omaa tilannettaan, tekemään muutoksia elämäntilanteeseensa ja luomaan sosiaalisia suhteita.

Incel-ilmiössä puhutaan paitsi miesten tahdonvastaisesti selibaatista (involuntary celibacy), myös miesten verkkokulttuurista, jossa miehet kokoontuvat keskustelemaan naissuhteiden puuttumisesta. Usein keskusteluissa esille nousevat myös ulkopuolisuus, yksinäisyys, sekä miesten asema yhteiskunnassa ja parisuhdemarkkinoilla. Verkkoyhteisöissä kokemuksia, tunteita ja toimintamalleja käsitellään tavoilla, joista osa voi olla turhautunutta, trollaavaa tai huumoria rajoja rikkovasti käyttävää. 

Mikä incel?

Terminä incel on monitulkintainen, eikä incel-yhteisöissäkään ole yksimielisyyttä siitä, ketkä voidaan määritellä ilmiöön kuuluviksi. Termi on myös osittain muuttunut pilkan välineeksi ja keinoksi vähätellä miesten halua keskustella yksinäisyydestä ja seksuaalisista tarpeistaan, mikä monimutkaistaa sen käyttöä entisestään.

Julkisessa keskustelussa painottuvat usein radikaaleimmat uhkakuvat liittyen seksuaalisesti ja sosiaalisesti turhautuneiden miesten vaarallisuuteen ja naisvihamielisyyteen. Ulkokehän Miehet -hankkeen kohtaamat miehet kuitenkin haluavat tyypillisesti puhua itse vakavaksi kokemistaan ongelmista ja etsiä niihin ratkaisuja. Nettiyhteisöihin uppoamisen tai radikalisoituneiden ja naisvihamielisten puheiden sijaan tapaamisilla korostuvat muut teemat. Miehet ovat surullisia ja yksinäisiä, ja he kokevat neuvottomuutta ja toivottomuutta. Suurimmalla osalla on monia asioita yhtä aikaa sydämellään, ja olisikin epäreilua, jos heitä ryhdyttäisiin määrittämään tai pelkäämään vain heidän parisuhteenkaipuunsa kautta.

Osa kohdatuista miehistä kertoo, että heillä ei ole ennen hankkeen toimintaan osallistumista ollut paikkoja, puhua parisuhteen puutteesta ja siihen liittyvästä yksinäisyydestä ja muista tunteista ilman pelkoa, että tulee leimatuksi tai vähätellyksi. Tämä tilan puute on todennäköisesti yksi tekijä, joka ajaa miehiä erilaisiin verkkoyhteisöihin, vaikka niissä tarjottu tuki voi olla asenteellista ja elämänmuutoksen hakemisessa haitallista. Kokemuksena voi olla, ettei muita turvallisia paikkoja omien ongelmien käsittelemiseen yksinkertaisesti ole.

Sukupuolierityinen tuki ja ongelmien yhteen liittyminen

Miesten kynnys avun hakemiseen on korkea, ja he ovat aliedustettuina sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Kynnys hakeutua palveluiden piiriin vaikuttaa olevan erityisen korkea, kun kyseessä ovat häpeää ja itsesyytöksiä tuottavat aiheet, kuten yksinäisyys, suru, parisuhteen puute ja mielenterveyden haasteet. Vaikka nämä teemat koskettavat kaikkia, niiden kokemisessa, havaitsemisessa, myöntämisessä ja avun hakemisessa on sukupuolierityisiä piirteitä, joita palvelujärjestelmämme ei tällä hetkellä kykene huomioimaan riittävästi.

Koska miehet hakevat apua myöhään, heidän ongelmansa voivat päästä pahenemaan ja niiden kanssa elämiseen on voitu kehittää ei-rakentavia toimintamalleja. Ulkokehän Miehissä tämä näkyy niin, että osallistujien taustat ovat usein hyvin raskaita ja edellyttävät laajaa kohtaamisosaamista. Miehistä monilla on mielenterveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. He itse kertovat kokevansa usein itseinhoa ja toivottomuutta, mutta välttäneensä kuitenkin ajautumista ulkoisesti näkyviin ongelmiin, kuten rikoksiin. 

Auttaminen ja sen keinot

Kun omasta mielestään yhteiskunnan ulkokehälle päätyneitä miehiä on ryhdytty auttamaan, miehet ovat nostaneet keskeisiksi asioiksi mahdollisuuden käsitellä tunteita ja keinojen etsimisen arjen muuttamiseen. Tämä onkin työlle hedelmällinen lähtökohta, miehen oman puheen ja tunteiden kautta päästään kiinni hänen elämänsä kartoittamiseen, hyvien ajatus- sekä toimintamallien vahvistamiseen ja muun avun hakemisen tukemiseen.

Asiakkuuden alussa miehet tarvitsevat ammattilaisen kanssa kahdenkeskeisiä tapaamisia, joissa heidän tilannettaan kartoitetaan ja avataan. Miesten esiin nostamia teemoja, kuten parisuhteen kaipuu, yksinäisyys, halu isäksi tulemiseen, suru, menestyminen työmarkkinoilla ja toivottomuus käsitellään tavalla, jossa ajatuksille ja tunteille annetaan lupa. Ei ole väärin kokea mielipahaa ulkopuolisuudesta ja toteutumattomista haaveista. 

Asiakkuuden aikana miehet arvioivat itse mihin asioihin he tulevat etsimään muutosta elämässään ja minkä kanssa heidän on vain löydettävä keinoja tulla toimeen. Tämän jälkeen miehet ryhtyvät ottamaan omien voimavarojensa mukaisia askeleita näitä päämääriä kohti.

Vertaistuki on yksi tapa tukea vaikeiden aiheiden käsittelyssä. On asioita, joita voi oppia ammattilaiselta, ja sellaisia, jotka uskoo paremmin vertaisilta kuultuina. Ulkokehän Miehissä tätä hyödynnetään ohjaamalla miehet yksilöasiakkuuden lisäksi ohjattuun vertaisryhmään. 

Ryhmässä miehet hakevat toisiltaan tukea yleisen ulkopuolisuuden ja siihen liittyvän oireilun ratkaisemiseen. Miehille tärkeintä vertaisryhmässä on ollut kokonaisvaltaisesti elämäntilanteesta puhuminen ja tuki, ei pelkkään parisuhteen puutteeseen tai muuhun yksittäiseen ongelmaan keskittyminen.

Minkälaista tukea miehet kaipaavat?

Ulkokehän Miehet -hanke jatkuu vuoteen 2026, mutta jo 2025 aikana on havaittu selviä toimivia ja toimimattomia auttamisen keinoja. Miehet tarvitsevat yleisauttamista, jossa voivat käsitellä elämäänsä kokonaisuutena. Heidän täytyy päästä käsittelemään asioita avoimesti, vaikka ajatukset saattavatkin olla keskeneräisiä ja rosoisia. He tarvitsevat nimenomaan ammattilaisten apua, sillä heidän oma ajattelunsa on voinut jäädä pyörimään samaa ympyrää, mistä syystä myös vertaisryhmän tulee olla ammattilaisen ohjaama. 

Mieserityisissä palveluissa miehet kykenevät puhumaan asioista avoimesti ja ottamaan toisiltaan tukea ja neuvoja vastaan. Tämä miesten vertaisuus voimavarana on valtavan hieno asia, mutta ei pitäisi olla niin, että miehet kokevat vain tällaiset keskustelut turvallisiksi. Olisi tärkeää, että miehillä olisi enemmän tilaa paitsi hakea apua myös keskustella elämäntilanteitaan niin auttavissa palveluissa kuin kulttuurissa laajemminkin, ilman pelkoa leimaamisesta tai vähättelystä.

Kirjoittajat

Joonas Kekkonen on varajäsen tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostossa. Hän on myös kehittämis- ja koulutuspäällikkö Miessakit ry:ssä.

Ismo Pitkänen toimii Miessakit ry:ssä Ulkokehän Miehet -hankkeen koordinaattorina.

Lisätietoja

Ulkokehän Miehet -hankkeen osallistujaprofiili 

Ulkokehän Miehet -hankkeen yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn osallistuneet reilut sata miestä ovat kertoneet monipuolisista yksinäisyyden, eristäytymisen ja ulos jätetyksi tulemisen tunteistaan. Osallisuusindikaattorilla   mitattuna suomalaisten keskimääräinen pistemäärä asteikolla 0–100 on 72, vakavasti psyykkisesti kuormittuneilla vain 58 pistettä. Hankkeessa kohdattujen miesten ahdinkoa kuvaa, että heidän pistemääränsä on toisena toimintavuonna keskimäärin ollut 35.  90 % raportoi olevansa yksinäisiä, puolet mielenterveysongelmista ja neljännes hakee tukea incel-teemoihin liittyen.

Ulkokehän miehet (miessakit.fi)

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee sivuillaan blogikirjoituksia. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Tanen kantaa.