Hyppää sisältöön

Asumistuki on yksinasuvan eläkeläisnaisen turva

17.11.2020 9.23
Uutinen

Syksyllä 2020 julkaisemme sarjan asiantuntijatekstejä, joiden aiheena on talous ja tasa-arvo. Marraskuussa THL:n asiantuntija Susanna Mukkila ja erikoistutkija Paula Saikkonen kirjoittavat eläkkeensaajan asumistukeen kytkeytyvästä tasa-arvokysymyksestä.

TANE perusti sosiaaliturvauudistusta seuraavan työryhmän, joka tarkastelee uudistusta erityisesti tasa-arvon näkökulmasta.

Naisten eläkkeet ovat matalampia kuin miesten

Naisten eläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten. Keskeinen vaikuttava tekijä tähän on sukupuolten ansiotason ero. Naisenemmistöisillä aloilla ja –ammateissa ansiot ovat keskimäärin matalammat kuin miesenemmistöisillä aloilla ja ammateissa, ansioeron ollessa noin 16 prosenttia koko työmarkkinoilla. Sukupuolten välille ansioeroa synnyttävät myös osa-aikatyö, perhevapaiden epätasainen jakautuminen mukaan luettuna kotihoidontuki ja työuralla eteneminen, jotka osaltaan kasvattavat ansio- ja eläke-eroa.  Naiset saavat kansan- ja takuueläkkeitä miehiä useammin. Pienten eläkkeiden saajina asumistuilla on heille siten suurempi merkitys.

Rajaamme tarkastelun yli 65-vuotiaisiin yksinasuviin. Tässä väestöryhmässä (n. 434 000 henkilöä) naisia on selvästi miehiä enemmän (naiset 69 %, miehet 31 %). Asumistuki myönnetään ruokakunnalle: puolison tai kotona asuvien lasten tulot vaikuttavat tuen määrään. Yksinkertaisuuden vuoksi tarkastelussamme mukana ovat vain yksinasuvat. Pienituloinen voi saada asumistukea asumismenoihin vuokra- tai omistusasunnossa.

Ikääntyneistä naisista suurempi osa saa asumistukia kuin miehistä

Eläkkeensaajan asumistuki voi olla yleistä asumistukea korkeampi, sillä siinä hyväksyttävät asumismenot ovat suuremmat. Ero on asuinkunnasta riippuen yksinasuvalla parinsadan euron luokkaa (194–242 €/kk), laskentaperusteet tukimuotojen välillä eroavat. Eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu on kaikille sama ja se huomioi 85 prosenttia asumismenoista perusomavastuun (ja mahdollisen lisäomavastuun) vähentämisen jälkeen. Yleisen asumistuen perusomavastuun määrä riippuu tuloista ja asumistuesta korvataan korkeintaan 80 prosenttia hyväksytyistä asumismenoista. 

Käytimme Tilastokeskuksen ylläpitämää SISU-mikrosimulointimallia selvittääksemme, miten eläkkeensaajan asumistuen poisto vaikuttaisi asumisen tukeen. Yli 65-vuotiaista yksinasuvista miehistä 29 prosenttia saa asumistukea, naisista 34 prosenttia. Hyvin pieni osa saa asumistuen lisäksi myös toimeentulotukea, selvästi pienempi osa kuin väestöstä keskimäärin. Yhdessä asumistuen kanssa pienimmätkin vanhuuseläkkeet näyttäisivät laskennallisesti riittävän minimibudjettien mukaiseen kulutukseen. Mikäli eläkkeensaajan asumistuki lakkautettaisiin, lisäisi se todennäköisesti toimeentulotukeen turvautuvien määrää. Väestötasolla määrät olisivat kuitenkin edelleen vähäisiä.

Kuviossa 1. on oletettu kuvitteellinen tilanne, jossa eläkkeensaajan asumistukea ei olisi ja tarkasteltu sen vaikutusta sukupuolittain. Asumistukea saavista yksinasuvista yli 65-vuotiaista on naisia huomattavasti suurempi osa kuin miehiä. Kuviosta havaitaan, että eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen vähentäisi asumisen tuen piirissä olevien naisten määrää enemmän kuin miesten. Eläkkeensaajan asumistuen poisto pienentäisi siis useamman naisen kuin miehen käytettävissä olevia tuloja ja heikentäisi siten heidän toimeentuloaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Asumistukea saavien yksinasuvien yli 65-vuotiaiden miesten ja naisten lukumäärä simuloinnin perusteella nykyisessä asumistukijärjestelmässä ja tilanteessa, jossa eläkkeensaajan asumistuki on poistettu. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. Naisia on molemmissa ryhmissä huomattavasti miehiä enemmän, joten asumistuen poistamisen seuraukset vaikuttavat korostuneesti naisten taloudelliseen tilanteeseen.

Kuvio 1. Asumistukea saavien yksinasuvien yli 65-vuotiaiden miesten ja naisten lukumäärä simuloinnin perusteella nykyisessä asumistukijärjestelmässä ja tilanteessa, jossa eläkkeensaajan asumistuki on poistettu. Lähde: SISU-mikrosimulointimalli / omat laskelmat. 

Eläkkeensaajan asumistuki ja monimutkaisuus

Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen väestöryhmä edes tulojen suhteen. Pienituloisille eläkeläisille (takuu- ja kansaneläkeläisille) asumistuet ovat merkittävä tulonlisä ja vähentävät viimesijaisen taloudellisen tuen eli toimeentulotuen tarvetta. Eläkkeensaajan asumistukea voidaan kritisoida siitä, että se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, koska se on yleistä asumistukea korkeampi. Lisäksi se monimutkaistaa järjestelmää.

 Eläkkeensaajan asumistuki on kuitenkin melko tarkasti pienituloisille kohdentuva ja hallinnollisesti toimeentulotukea selvästi yksinkertaisempi, mikä puoltaa sen olemassa oloa. Puhuttaessa yli 65-vuotiaista vanhuuseläkkeen saajista ei voitane olettaa, että saajat parantaisivat tulotasoaan laajamittaisesti palkkatuloilla. Tuen ehdoissa voi olla säätämisen tarvetta, mutta ei liene tarkoituksenmukaista lisätä ikääntyneen väestön toimeentulotuen tarvetta vaikka asumistukijärjestelmä siten yksinkertaistuisikin. 

Eläkkeensaajan asumistuen voi tulkita eräänlaisena lisänä matalampiin eläkkeisiin. Se turvaa kohtuullisen asumisen myös niille, joiden eläkkeet ovat jääneet pieniksi ja joilla ei ole velatonta omistusasuntoa eläkepäivien turvana. Selkeä enemmistö pienituloisista eläkeläisistä on naisia. Tällaisena sen voisi nähdä varsin perusteltuna köyhän naisen ratkaisuna. 

Kirjoittajat:

Asiantuntija Susanna Mukkila, Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL
Erikoistutkija Paula Saikkonen, Sosiaalipolitiikan tutkimus, THL

Lähteet: 

Kuivalainen, S., Järnfelt, N. Kuitto, K. & Ritola, S. (2019) Naisten ja miesten eläke-erot: Katsaus tutkimukseen ja tilastoihin 

Tilasto eläkkeensaajien asumistuesta (Luettu 11.11.2020)

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2015 – 2019

Ajankohtaista