Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo: Tanen selvitys julkaistaan keväällä 2025

Tane tuo toimikaudellaan tasa-arvonäkökulmia turvallisuutta ja turvallisuusympäristöä koskevaan keskusteluun. Osana turvallisuuden teemaa Tane teettää selvityksen, joka tarjoaa ajankohtaisen katsauksen asevelvollisuuteen sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Millaista tutkimusta on tehty ja miten puolueet suhtautuvat sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen? Selvityksen toteuttaa sotilassosiologian professori Teemu Tallberg Maanpuolustuskorkeakoulusta ja se julkaistaan keväällä 2025.

Asevelvollisuus koskee Suomessa tällä hetkellä vain miehiä. Vapaaehtoisia naisia palvelukseen on otettu vuodesta 1995 lähtien. 

"Asevelvollisuudessa ei järjestelmätasolla ole viime vuosikymmeninä tapahtunut muita merkittäviä askeleita kohti sukupuolten tasa-arvoa”, kertoo selvitystä tekevä Teemu Tallberg.

Vain miehiä koskeva asevelvollisuus herättää keskustelua

Nykyiseen asevelvollisuusjärjestelmään sisältyy epätasa-arvon jännite. Suomessa miesten yleinen asevelvollisuus on ollut käytössä koko itsenäisyytemme ajan. Se on palvellut maanpuolustuksen tarpeita, mutta moni kokee vain yhtä sukupuolta koskevan pakollisen asepalveluksen olevan ristiriidassa tasa-arvon kanssa. Toisaalta tasa-arvolakia säätäessään eduskunta päätti, että miesten asevelvollisuus ei ole tasa-arvolain vastaista syrjintää.

"Tämän ristiriidan kanssa on vain eletty, mutta varsinkin viime aikoina julkisessa keskustelussa ja mielipidekyselyissä on näkynyt kasvavaa kiinnostusta kehittää asevelvollisuutta tasa-arvoisempaan suuntaan”, Tallberg sanoo. 

Tallberg kokoaa selvityksessä asevelvollisuudesta tehtyä tutkimustietoa ja havaintoja. Selvityksen osana kartoitetaan myös eduskuntapuolueiden näkemyksiä siitä, pitäisikö asevelvollisuusjärjestelmää uudistaa ja mihin suuntaan.

Sukupuolineutraali asevelvollisuus toimisi valikoivasti

Keskusteluissa ja gallupeissa on vilahtanut usein termi sukupuolineutraali asevelvollisuus. Sukupuolineutraali asevelvollisuus koskisi teoriassa kaikkia tietyn ikäryhmän henkilöitä sukupuolesta riippumatta. Sellaista järjestelmää ei ole käytössä käytännössä missään maailman maassa. 

Sukupuolineutraalin asevelvollisuuden mielekkyydestä ja sen mahdollisista toteutustavoista Suomessa tarvitaan lisää keskustelua.

Mitä sukupuolineutraali asepalvelus voisi tarkoittaa Suomessa?

"Suomessa noin 2/3 asevelvollisten miesten ikäryhmästä suorittaa varusmiespalveluksen. Vuosittain koulutettavien joukko, sodan ajan joukot ja reservimme ovat poikkeuksellisen suuria. Asevelvollisuutta ei ole sellaisenaan kuitenkaan tarpeellista ulottaa kaikkiin yksilöihin, koska emme tarvitse, emmekä taloudellisesti pysty kouluttamaan, niin suurta joukkoa. Sukupuolineutraali järjestelmä vaatisi siis valikointia”, Tallberg sanoo.

Palvelukseen valittavia voitaisiin valikoida esimerkiksi soveltuvuustestien ja motivaation perusteella. Täysin vapaaehtoista asepalvelusta Tallberg ei sen sijaan näe vaihtoehtona.

"Tällä hetkellä koulutamme vuosittain 20 000 miestä ja vajaa tuhat vapaaehtoista naista. Tavoite on, että naisia saataisiin vuosittain noin kaksi tuhatta, mutta siihen ei olla toistaiseksi päästy. Jos miestenkin palvelus olisi vapaaehtoinen, koulutettavien määrä putoaisi luultavasti riittämättömäksi."

Sukupuolineutraalin asevelvollisuuden mielekkyydestä ja sen mahdollisista toteutustavoista Suomessa tarvitaan lisää keskustelua. Selvitys tuo näkökulmia keskusteluun.

Selvitys avaa ovea syvemmille keskusteluille

Tanen tehtävä on nostaa esiin sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitäviä käytänteitä ja toimia aktiivisena keskustelijana tasa-arvoasioissa. Selvitys tehdään samoista lähtökohdista: se ei tarjoa suoria vastauksia, vaan syventää asevelvollisuuteen ja tasa-arvoon liittyvää keskustelua.

"Muotoilemme uusia kysymyksiä ja tuomme esiin jännitteitä ja kipukohtia, joista keskustelua on hyvä jatkaa", Maanpuolustuskorkeakoulun Tallberg sanoo.

Tane julkaisee selvityksen keväällä 2025.