23.05.2002 Tutkimus aborttikeskustelusta
Salome Tuomaala: Ruumiita mahdollisuuksien rajoilla. Kokemuksia, kertomuksia ja keskustelua abortista. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Sosiaali- ja terveysministeriö, Naistutkimusraportteja 2002:1 Tutkimus aborttikeskustelusta
Tutkimuksessa tarkastellaan aborttikokemuksia ja keskustelua abortista 1990-luvun lopun Suomessa. Aineistoja on kaksi: Kirkko&Kaupunki-lehdessä 1999 käyty mielipidekeskustelu abortista ja kuuden abortin kokeneen eri-ikäisen naisen haastattelut. Haastateltavat ovat Etelä- Suomen suurista kaupungeista ja olleet abortissa sosiaalisista syistä.
Salome Tuomaalan uskontotieteen pro gradu-työn ongelmanasettelu lähtee liikkeelle naisten äänestä ja kokemuksesta. Millaisen naiseuden ja itseyden kertomuksen luovat ne sadattuhannet naiset (vuonna 1999 10 819 naista oli, kuten tekijä haluaa asian ilmaista, abortissa), jotka eivät halua tai voi viedä loppuun alkanutta raskautta. Tavoitteena on kyseenalaistaa perinteinen julkinen aborttikeskustelu, joka näennäisestä naisiin keskittymisestään huolimatta on tarkemmin luettuna hyvin mies- ja sikiökeskeistä.
Tutkimus kysyy: Millä tavalla ihmisyys sukupuolitetaan yleensä aborttikeskusteluissa ja erityisesti Kirkko&Kaupunki-lehden mielipidekirjoituksissa abortista? Miten ihmisyyden sukupuolittava julkinen aborttikeskustelu vaikuttaa aborttikäytänteisiin, -säädöksiin ja -kokemuksiin? Miten nämä aborttidiskurssin eri puolet vaikuttavat toisiinsa? Millaisia ruumiillisuuksia aborttikeskustelu ja aborttikokemuksista kertominen luo naiselle, miehelle ja abortoitavalle?
Kristillinen mielipidekeskustelu abortista asettaa sukupuolisille toimijoille selkeät rajat: nainen on katuva kokija ja mies asiantuntija. Muissakin lehdissä keskustelu abortista näyttää tutkimuksen mukaan olevan samoilla linjoilla.
Myös haastateltavien kertomissa kokemuksissa tulee esiin sukupuolten välisen eron jyrkkyys ja sen dramaattinen vaikutus miehen ja naisen vastuuseen ja oikeuksiin. Kokemuskertomukset kuitenkin tuovat esiin muuntuvampia ihmisiä, sukupuolia ja ruumiita kuin mielipidekirjoitukset. Kokemuskertomuksissa mies on, väistyvänäkin, kokija ja toimija. Naisella on paitsi kokijan, myös asiantuntijan ääni. Myös abortoitava saa kokemuskertomuksissa useita merkityksiä. Yhden kertomuksen sisällä abortoitava voi olla "toukka" ja "lapsi".
Tuomaalan tutkimuksen aihe on tärkeä ja vaikea. Aihe on myös ajankohtainen: nuorten naisten aborttiluvut ovat viime vuosina olleet lievässä nousussa. Tutkimus on kiinnostava siksi, että aborttikeskustelua käydään jatkuvasti, mutta usein muista näkökulmista kuin abortin kokeneen naisen näkökulmasta. Tutkimuksen haastatteluissa naiset vastustavat ja kyseenalaistavat yleistä kuvaa aborteista sekä naisesta ja synnyttävät uudenlaisia kertomuksia niistä sekä esittävät toiveita yhteisestä vastuun kantamisesta.
Tutkimus pohtii päivänpolttavan aiheen yhteyksiä historiaan. Aborttikeskustelujen ja kertomusten puhetta ymmärtääkseen on katsottava myös taaksepäin ja ajateltava millaisista ihmiskäsityksistä ja sukupuolikäsityksistä eli millaisista kertomuksista puhe abortista on aikojen kuluessa muodostunut. Naisten kertomukset abortista ammentavat kulttuurisesta ja sosiaalisesta tarinavarannosta: kulttuurimme naiskuvan kristillisistä piirteistä, suomalaisen tasa-arvoisen ja vahvan naisen ideaaleista, psykologisesta ja feministisestä puheesta ihmisyydestä ja naiseudesta.
Tutkimus kysyy ihmisen, ruumiin ja sukupuolen merkityksiä abortin kokemisessa, kertomisessa ja keskusteluissa abortista. Nämä merkitykset rakentuvat tutkimuksen mukaan aborttikeskusteluissa yksilöiden kokemina ja muotoutuvat sosiaalisesti ja poliittisesti.
Tiedustelut: Tutkimuksen tekijä FM Salome Tuomaala p.041 5368288 Julkaisun tilaukset: STM, TANE, osastosihteeri Anne Silfverberg anne.silfverberg(at)stm.vn.fi