19.12.2002 Kannanotto naistutkimuksen asemasta Suomessa

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta on yhdessä Suomen Naistutkimuksen Seura ry:n kanssa antanut seuraavan kannanoton yliopistoille, Opetusministeriölle ja Suomen Akatemialle.

Naistutkimus on poikkitieteellinen tieteenala, joka on Suomessa kehittynyt nopeasti 1980-luvulta alkaen. Suomen Akatemian teettämän, 6.9.2002 julkaistun naistutkimuksen tieteenala-arvioinnin mukaan suomalainen naistutkimus on korkeatasoista ja kansainvälistä. Arviointiraportti toteaa myös, että naistutkimus on Suomessa nyt käännekohdassa: sille tulee taata riittävä rahoitus, virkoja ja selkeä asema yliopistoissa tai seurauksena on taantuminen.

Opetusministeriö on rahoittanut 1990-luvulla seitsemää viisivuotista naistutkimusprofessuuria. Lisäksi Suomen Akatemia on rahoittanut Minna Canth -akatemiaprofessuuria. Osa professuureista on vakinaistettu. Osa on myös täytetty vakinaisesti, osa taas määräaikaisesti. Osassa yliopistoista professuurin jatko on uhattuna, Lapin yliopisto on tuottanut naistutkimusopetusta ilman Opetusministeriön hankemäärärahoitettua professoria. Katsomme, että kaikki naistutkimuksen professuurit tulee vakinaistaa ja täyttää. Lisäksi kaikkiin naistutkimusopetusta antaviin yliopistoihin tulee vakinaisen professuurin lisäksi saada tohtoritasoisia opetusvirkoja ja hallinnollista työvoimaa. Lisää resursseja tulee suunnata myös naistutkimuksen tutkijakoulutukseen.

Naistutkimusta opiskellaan pääasiassa sivuaineena. Arviointiraportti suosittaa tutkinnonmyöntämisoikeutta naistutkimukselle tätä haluavissa yliopistoissa. Joissakin yliopistoissa on jo nyt mahdollista osallistua ns. integroituun koulutusohjelmaan, jossa pääaineopintojen laudatur-vaiheessa erikoistutaan naistutkimukseen. Tämä mahdollisuus pitää turvata myös jatkossa.

Arviointiryhmä toteaa, että naistutkimuksen menestys suomalaisissa yliopistoissa on nojannut ns. kaksoisstrategiaan: naistutkimus toisaalta on institutionalisoitunut ja eriytynyt omiksi opintokokonaisuuksiksi ja osassa yliopistoista myös hallinnollisiksi yksiköiksi; toisaalta myös perinteisillä ainelaitoksella annettu naistutkimusopetus on lisääntynyt. Toteutuakseen jatkossakin kaksoisstrategia vaatii tukea. Arviointiryhmä suosittaa yliopistoille korvamerkittyjen, naistutkimukseen erikoistumista edellyttävien professuurien ja opetusvirkojen perustamista emolaitoksille. Suomen Akatemian tulisi tutkimusrahoituksessaan ottaa huomioon tutkimuksen sukupuolisensitiivisyys ja toteuttaa suunnattuja hakuja naistutkimuksen alalla. Opetusministeriön tulee valvoa, että yliopistot hankemäärärahan päätyttyä toteuttavat sitoumuksensa ja jatkavat naistutkimuksen rahoitusta. Opetusministeriön tulee vakavasti harkita hankemäärärahoituksen jatkamista naistutkimuksen kehityksen tukemiseksi.

Lisätietoja: Terhi Saarikoski, Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, terhi.saarikoski(at)stm.vn.fi.