Verotus ja sukupuoli

18.3.2011 15.28
Tiedote

Verotusta, sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluja kehitettäessä tulee niiden sukupuolivaikutukset arvioida etukäteen. Hyvinvointivaltion vastuulla olevat tulonsiirrot ja palvelut katetaan pääosin verotuloilla. Verotuksella on kuitenkin myös muita tärkeitä tehtäviä. Verotuksella tasataan tuloeroja ja ohjataan kulutusta sekä tuotantoa, jolloin pyritään saavuttamaan esimerkiksi myönteisiä terveys- ja ympäristövaikutuksia. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta käsittelee tasa-arvovaalit.fi sivujen viikon vaaliviestissä verotusta ja sukupuolta.

Suomessa erillisverotukseen siirryttiin 1970-luvun puolivälissä, eikä verovelvollisuutta tai verojen määrää johdeta jonkun toisen henkilön tulojen tai keskinäisen suhteen perusteella. Erot miesten ja naisten maksamissa veroissa aiheutuvat erilaisista tuloista ja kulutuksesta. Jos tulonmuodostus tai kulutuskäyttäytyminen on sukupuolittunut, myös verot ovat sukupuolittuneet. Verotusta edeltävät tekijät ratkaisevat sen, miten ja keihin verot kohdistuvat. Verotuksen sukupuolivaikutuksia ei voi käsitellä sivuamatta koko tulonsiirtoinstituutiota, sillä verotus ja sosiaaliturva liittyvät monella tavalla yhteen.

Naisten tulot ovat keskimäärin pienemmät kuin miesten. Työmarkkinat ovat eriytyneet sukupuolen mukaan. Naisvaltaiset alat ovat heikommin palkattuja ja johtavassa asemassa naisia on edelleen vähemmän kuin miehiä. Lisäksi katkokset työuralla ovat tyypillisempiä naisille kuin miehille. Lapsista aiheutuvat vapaat jakautuvat epätasaisesti äitien ja isien kesken.  

Naisten taloudellinen hyvinvointi on paljon riippuvaisempi julkisesta sektorista kuin miesten. Ensinnäkin julkinen sektori on naisten tärkeä työllistäjä; esimerkiksi kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia. Toiseksi naiset ovat riippuvaisempia mm. perhevapaiden aikana palkkaa korvaavasta sosiaaliturvasta sekä perhe-etuuksista. Kolmanneksi naisten työmarkkinoille osallistuminen riippuu kunnallisten hoivapalvelujen saatavuudesta.

Koska erityisesti naisten hyvinvointi riippuu hyvinvointivaltion palveluista, näihin palveluihin tai niiden rahoitukseen tehdyt muutokset vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti naisten taloudelliseen asemaan. 

Tulonsiirtojen ja verotuksen tuloeroja tasaava ja suhteellista köyhyyttä vähentävä vaikutus on heikentynyt. Verotuksen tuloeroja tasaavan vaikutuksen heikkeneminen selittyy pääosin ansiotulojen lievemmin verotettujen pääomatulojen kasvulla. Tulonsiirtojen tuloeroja ja köyhyyttä vähentävän vaikutuksen heikkeneminen selittyy puolestaan perus- ja vähimmäisturvan etuuksien tason jäämisellä jälkeen peräti 20-30 prosenttia yleisestä ansiokehityksestä.

Hyvinvointipalvelut eivät lähtökohtaisesti tasoita tuloeroja, mutta niillä on taloudellista hyvinvointia tasaava vaikutus, koska ne antavat mahdollisuuden osallistua ja ansaita työmarkkinoilla. 


Tasa-arvovaalit.fi sivujen viikon kolumnistina on Sanna Marin (sd.). Hän jatkaa keskustelua vanhempainvapaista.

Lisätietoja: http://www.tasa-arvovaalit.fi/ pääsihteeri Hannele Varsa hannele.varsa[at]stm.fi, 050 545 3435
 

Ajankohtaista