130 vuotiaan Naisasialiitto Unionin tavoitteena on feministinen vallankumous

Me olemme Tane -sarjassa haastatellaan tasa-arvoasiain neuvottelukunnan toimijoita ja organisaatioita. Naisasialiitto Unioni on vuonna 1892 perustettu feministinen ja antirasistinen järjestö, joka vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon. Unioni on pysyvänä asiantuntijatahona Tanen sukupuoli, talous ja valta -jaostossa, jossa pääsihteeri Eekku Aromaa edustaa heitä.

Eekku Aromaa on toiminut Naisasialiitto Unionin pääsihteerinä vuodesta 2021.

Pääsihteeri Eekku Arvomaa, Naisasialiitto Unionilla on valtavan paljon toimintaa. Mikä on organisaationne keskeisin tavoite? 

Organisaatiomme keskeisin tavoite on tietenkin feministinen vallankumous, jonka lopputulos on se, että kaikki ihmiset saavat olla sellaisia kuin he ovat eikä heihin kohdistu sukupuolensa tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi syrjintää eivätkä he ole huonommassa asemassa sen takia.

Unionilla on 130-vuotisjuhlavuosi vuonna 2022, ja tähän liittyen on tulossa monenlaista toimintaa. Toivotan lämpimästi kaikki Unionista kiinnostuneet naiset tervetulleiksi liittymään jäseniksi. Toimintaamme saavat osallistua myös muut kuin naiset.

Mikä erottaa teidät Suomen muista naisjärjestöistä?

Unioni on naiserityinen järjestö, mikä on joihinkin järjestöihin verrattuna erottava tekijä. Toinen erottava tekijä joihinkin naisjärjestöihin verrattuna on se, että olemme feministinen järjestö ja nimenomaan intersektionaalisesti feministinen. Emme myöskään ole järjestäytyneet äitiyden tai vanhemmuuden ympärille, vaan meillä ihmiset toimivat itsenäisinä henkilöinä.

Lisäksi meillä on pitkä historia aina yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta edistäneistä 1800-luvun perustajajoukoista lähtien. Olemme osa historiallista ja hienoa jatkumoa eikä Unioni henkilöidy vain yhteen ihmiseen. 

Järjestönne on perustettu vuonna 1892. Miten Naisasialiitto Unionin pitkä historia näkyy toiminnassanne tänä päivänä?

Pitkä historiamme näkyy osin resursseina. Menneet toimijat ovat halunneet kerätä omaisuutta ja jättää testamenttilahjoituksia, joiden turvin meillä on nyt mahdollisuus tehdä tätä työtä. Toimintarahoituksestamme huomattava osa onkin meille tärkeiden, aikanaan Unionissa toimineiden naisten jättämää omaisuutta ja niiden tuottoja. Vaikka menneiden toimijoiden jättämillä testamenttilahjoituksilla tehdään työtä paljon, ovat uudet jäsenet, jäsenmaksutuotot ja muut lahjoitukset ja rahoituskanavat jatkuvasti tarpeen, jotta voimme tehdä työtämme enemmän ja paremmin. 

Historiamme näkyy siinä, että pidämme näiden ihmisten sekä Unionin aiempia saavutuksia esillä. Ensisijainen fokus on kuitenkin tämän päivän työssä. 

Millaista tasa-arvotyön tekeminen haasteineen ja etuineen on tässä ajassa? 

Henkilökohtaisesti on hieno mahdollisuus, että saa tehdä työkseen jotain näin valtavan merkityksellistä ja elättää itseä sillä. Isommalla mittapuulla on sanottava, että vaikka historia on meille vahvuus, samalla on toisinaan turhauttavaa huomata, että edelleen käsitellään samoja asioita. Yhtäältä on tietysti menty eteenpäin, mutta monet epäkohdat ovat yhä murheellisen ajankohtaisia. Esimerkiksi samapalkkaisuus ja hoivavastuun tasainen jakautuminen tuntuvat melkein yhtä kaukaisilta tavoitteilta kuin vuosikymmeniä sitten. 

Tässä ajassa erityistä on asioiden nopeatempoisuus. Sosiaalisessa mediassa tehtävä työ ja sitä kautta saatava palaute tulee mahdottoman kovaa tahtia. Nopeatempoinen palauteryöppy tuo tasa-arvotyöhön oman sävynsä, kun iso osa palautteesta on ongelmallista ja usein henkilöön menevää. Itse olen etuoikeutetun asemani takia tietyiltä osin turvassa tältä verrattuna joihinkin muihin. Otamme mielellämme vastaan asiapohjaista kritiikkiä ja käymme keskustelua, mutta välillä ”kritiikki” on kohtuutonta, huonoa käytöstä ja joskus jopa rikoksia.

Millaisena koette Tanen toimintaan osallistumisen ja yhteistyön?

Tane on toimijana hyvä ja koemme Tanen mielekkäänä areenana. Toivoisimme, että Tane pystyisi tuottamaan vielä enemmän tietoa tasa-arvoaiheista, joita käsittelemme. 

Pystymme edistämään tasa-arvoa kaikista parhaiten yhdessä ja erikseen, kun meillä on mahdollisimman paljon hyvää dataa, tarkkaa tutkittua tietoa ja tieteeseen pohjautuvaa ymmärrystä siitä, missä mennään. Näin voidaan hahmottaa, mihin pitäisi olla menossa.

Mikä on muuttunut sukupuolten tasa-arvon osalta 30 vuoden kuluttua?

Pelkään, että jäljellä tulee olemaan vielä jotain siitä, minkä parissa työskentelemme nyt. Ajattelen kuitenkin toiveikkaasti, että ihmisten oikeus olla oma itsensä on ratkaisevasti edistynyt 30 vuoden kuluttua. Monenlaiset identiteetit ja olemisen tavat ovat elinaikanani tulleet hyväksytyiksi, vaikka haasteita edelleen on. Tunne siitä, että on ainoa erilainen, on yhä harvinaisempaa. 

Jatkossa voi olla luvassa onnellisempaa elämää meille kaikille, kun tulemme olemaan avoimemmin sitä, mitä ollaan. Itseään etsivät ihmiset saavat muiden esimerkistä tukea. Oma avoimuus rohkaisee siis myös muita olemaan oma itsensä vailla pelkoa.

Eekku Aromaata haastatteli Tanen korkeakouluharjoittelija Ella Immonen