01.12.1999 Väkivallantekijä on aina vastuussa teoistaan

Parisuhde- ja perheväkivalta on ollut Suomessakin pitkää vaiettu asia. Vasta viime vuosina se on tunnustettu yhä näkyvämmin yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, sanoi tasa-arvoasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Jouni Mykkänen avatessaan Yhteistyöllä väkivalta kuriin - seminaarin 1.12.1999 Helsingissä. Seminaarin järjestäjiä ovat tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja Suomen White Ribbon -liike.

Tilastokeskuksen ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan yhteistyönä valmistuneen tutkimusraportin Usko, toivo hakkaus mukaan joka viides avio- tai avovaimo on liittonsa aikana joutunut miehensä tekemän väkivallan uhriksi. Yleisimmät vammat ovat mustelmat ja ruhjeet. Suomessa kuolee väkivallan uhrina keskimäärin kolmekymmentä naista vuodessa. Tämä on yli puolet naisten kuolemaan johtaneista väkivaltatapauksista. Väkivalta ei kuitenkaan ole pelkästään fyysisiä vammoja, vaan myös psyykkisiä: masennusta, pelkoja unettomuutta, nöyryytystä, häpeää, itsesyytöksiä.

Tähän asti väkivallasta on puhuttu ikään kuin se olisi vain naisten asia ja ongelma. Väkivallan vähentäminen edellyttää kuitenkin paitsi sen vastustamista ja asennemuutoksen aikaansaamista myös paneutumista väkivallan syihin, väkivaltaongelman ehkäisyyn ja väkivallantekijän vastuuttamiseen teoistaan, korosti Mykkänen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan keskeiseksi syyksi on 90-luvulla noussut mies ja miehinen kulttuuri. Enää ei puhuta pelkästään uhreista, naisista, joita on lyöty ja lyödään, vaan puhutaan myös niistä, jotka lyövät. Suurin osa pahoinpidellyistä naisista tuntee väkivallantekijänsä, joka on yleensä puoliso, ex-puoliso tai muu tuttu mies.

Nykyään myös miehet tiedostavat ongelman kytkeytymisen miehuuteen ja miehiseen kulttuuriin. Nyt kysytään: "Mitä mies väkivallalla tahtoo, etsii ja saa?" Näiden kysymysten esittäminen tuo miehelle uuden tavan käsitellä väkivaltaisuutta ja auttaa ymmärtämään, että väkivalta on tietoinen valinta ja keino säilyttää tai saada tunne omasta elämänhallinnasta. Väkivalta on suojamekanismi voimattomuuteen ja selviytymiskeinona on ympäristön hallitseminen sitä kontrolloimalla. Siksi väkivallan tekijä on aina vastuussa lyömisestä ja harjoittamastaan väkivallasta.

Ensimmäisiä tunnettuja malleja, joissa perheväkivallassa keskitytään myös mieheen on Yhdysvalloissa Minnesotassa 80-luvulla käynnistetty ns. Duluth-malli, jossa parisuhde- ja perheväkivaltaa käsitellään sukupuolten välisten valtasuhteiden näkökulmasta. Seminaarissa mallia esittelivät kouluttajat Chuck Derry ja Cathy Waltz Yhdysvalloista.

Lisätietoja: Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaoston sihteeri Jouni Kempe, puh. 040 7688212

01.12.1999 Väkivallantekijä on aina vastuussa teoistaan

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta