"Tasa-arvo on Suomen menestyksen kulmakivi" - Presidentti Tarja Halosen puhe 28.10.2022

Julkaisuajankohta 2.11.2022 11.54
Uutinen

Presidentti Tarja Halosen puhe tasa-arvoasiain neuvottelukunta – tasa-arvon edelläkävijä 50 vuotta -juhlatilaisuudessa 28.10.2022. Julkaisemme puheen sivuillamme.

Presidentti Tarja Halonen pitämässä puhetta tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tilaisuudessa.

Presidentti Tarja Halonen on toiminut Tanen varsinaisena jäsenenä kaudella 1984-1987 ja varajäsenenä kaudella 1981-1984. Kuvaaja: Mari Waegelein.

Hyvät ystävät,

Sydämelliset onnittelut! On upeaa juhlia kanssanne tasa-arvoasiain neuvottelukunnan 50-vuotiasta historiaa.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) on Suomen ensimmäinen viranomainen, joka perustettiin sukupuolten tasa-arvon edistäjäksi ja tasa-arvoa lisäävien uudistusten valmistelijaksi. Monet neuvottelukunnan esiin nostamista asioista ovat johtaneet lainsäädännön uudistuksiin ja toimenpiteisiin, jotka ovat konkreettisesti vahvistaneet kaikkien sukupuolten tasa-arvoa. Tane on pitänyt esillä esimerkiksi syrjimättömyyttä, sosiaaliturvan ja perhevapaan uudistusta ja edistänyt sukupuolentutkimusta. Näistä saavutuksista kannattaa iloita ja olla ylpeä.

Tasa-arvo on Suomen menestyksen kulmakivi. Suomessa naiset saivat täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa ja ryhtyivät rohkeasti käyttämään oikeuksiaan. Menneet sukupolvet uskoivat sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksien edistämiseen jo silloin kuin sen yhteiskunnallisista vaikutuksista ei ollut näyttöä. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet eturintamassa tasa-arvon edistämisessä ja edelleenkin meidät nostetaan kansainvälisissä tasa-arvovertailuissa johtopaikoille. Tämä on vaatinut pitkäjänteistä ja aktiivista työtä yhteiskunnan eri sektoreilla.

Sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet ovat oleellinen osa sekä Suomen perustuslain turvaamia oikeuksia että Suomen kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia. Suomi profiloituu aktiivisena tasa-arvon edistäjänä, jolla on myös omakohtaista näyttöä asian tärkeydestä koko maan kehityksen kannalta. Ratkaisumme kiinnostavat muitakin sekä lähellä että kaukana.

Hyvät kuulijat,

Nyt kun olemme kokoontuneet yhteen, on myös hyvä tilaisuus valaa toisiimme uskoa työn jatkamiseksi. Osa vanhoista ongelmista odottaa edelleen ratkaisua ja maailman muuttuminen on tuonut koko joukon uusia haasteita, jotka näkyvät meillä Suomessakin. Meillä on edelleenkin syytä olla rohkeasti tasa-arvon asialla ja tuoda myös epäkohtia esille. Tähän meitä kannustaa myös loistava menneisyytemme sukupuolten tasa-arvon edelläkävijänä.

Tasa-arvotyössä on vaara väsyä siihen, että samat asiat tulevat ehkä vähän muuntuneina uudelleen esille. Ja meidän tulee jatkaa työtä niiden muuttamiseksi. Olen usein todennut, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä tasaveroisesti kohtelemaan pyrkivän asenteen aikaansaaminen on kestänyt puolen vuosisadan ajan. Saavutetusta kehityksestä tulee pitää huolta, ja sitä tulee päivittää kulloisiinkin olosuhteisiin sopivaksi.

Suomessa työelämä on selkeästi alue, jossa on sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta vielä paljon tehtävää. Samasta työstä maksetaan toki samaa palkkaa, mutta naisten ja miesten suuntautuminen luo eroja työelämän sektoreille. Meillä on sukupuolten mukaan voimakkaasti eriytyneet koulutusalat ja tätä myöten eriytyneet työmarkkinat.

Muitakin haasteita on kuten perheen ja työelämän yhdistäminen sekä hoivavastuun epätasainen jakautuminen. Naisiin kohdistuva väkivalta on myös edelleen epäkohta. Nämä nousivat esille myös tällä viikolla julkistetussa Euroopan tasa-arvoinstituutin julkaisemassa indeksissä. Pidän myös huolestuttavana naisiin ja tyttöihin ja erityisesti maahanmuuttaneiden naisiin kohdistuvan vihapuheen lisääntymisestä internetissä ja sosiaalisessa mediassa.

Olen toiminut tasa-arvoasian neuvottelukunnan (Tanen) ja Naisjärjestöjen Keskusliiton Tasa-arvoteoilla vaikuttavuutta -hankkeen johdossa. Erityinen huomio on viime vuosien aikana johtajuudessa, mediassa ja teknologiassa. Edelleen tasa-arvo vaatii meidän kaikkien sitoutumista ja käytännön tekoja yhteiskunnan eri osa-alueilla. Yhtenä hyvänä rohkaisevana esimerkkinä olen halunnut usein mainita Yle Urheilun tasa-arvoteon, jossa naisten urheilu uutisoidaan ja tuotetaan nykyään samalla tasolla perinteisen miesvaltaisen urheilun kanssa. Urheilusta tasa-arvon edistäminen on Yleisradiossa laajentunut muihin toimituksiin. Tämä onnistuminen osoittaa jatkuvan tasa-arvotyön merkityksen ja pitkäjänteisen askel askeleelta tekemisen merkityksen.

YK:n pääsihteeri António Guterres on edellisen pääsihteerin Ban Ki-moonin tavoin korostanut, että sukupuolten tasa-arvo on ehdoton edellytys, jos haluamme todella saavuttaa kestävän kehityksen. Kestävyys vaatii sukupuolinäkökulman integroimista kaikkiin toimiin.

Suomi on yksi maailman johtavia maita tasa-arvon vaalimisessa. Kiitokset Tanelle ja teille kaikille, että teette aktiivisesti työtä kansainvälisissä järjestöissä tasaarvon edistämiseksi. Tämä työ on tullut yhä haastavammaksi viime vuosina. Monessa maassa ollaan otettu askelia taaksepäin etenkin naisten oikeuksissa. Erityisen huolestuttava on Afganistanin tilanne. Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan korostuvat valitettavan selkeästi sodan vahingolliset vaikutukset naisiin ja
tyttöihin.

Maailmanlaajuiset kriisit ovat syventäneet epätasa-arvoa ja lisänneet naisiin kohdistuvaa syrjintää. Naisten ja tyttöjen tasavertainen pääsy koulutukseen on yhteiskunnan kehityksen kannalta keskeisen tärkeää ja samoin seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeudet. Naisten asemaa pitää vahvistaa perheessä, työpaikoilla ja päätöksenteossa. Tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys, mutta se edistää myös monia muita hyviä asioita yhteiskunnassa, kuten talouskasvua. Kriisit ja konfliktit sekä laajemmat turvallisuusuhat kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttavat globaalisti korostetusti naisiin ja tyttöihin. Naiset ja tytöt ovat myös aktiivisia toimijoita ja resilienssin vahvistajia, myös meillä Suomessa.

Ajankohtainen esimerkki on koronaviruspandemia. Pandemian sukupuolittuneet vaikutukset ovat heikentäneet voimakkaasti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumista. Vaikutus on nähtävissä monella osa-alueella.

Hyvät ystävät,

Tänään on kuitenkin juhlan päivä. Lämmin kiitos teille kaikille työstä sukupuolten tasa-arvon sekä naisten että miesten oikeuksien edistämiseksi. Haluan nostaa erityisen kiitoksen eläkkeelle siirtyvälle pääsihteeri Hannele Varsalle arvokkaasta ja väsymättömästä toiminnasta tasa-arvoisemman yhteiskunnan hyväksi.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on todellinen kestävyyslaji. Meidän tulee koko ajan olla valppaana ja vahvoja sekä pitää kiinni iloisesta ja kannustavasta hengestä.

Onnittelut 50 vuoden työstä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin yhteisesti tekemällä.

Kiitos!

Presidentti Tarja Halosen puhe tasa-arvoasiain neuvottelukunta – tasa-arvon edelläkävijä 50 vuotta -juhlatilaisuudessa 28.10.2022


Tasa-arvoasiain neuvottelukunta julkaisee vieraskyniä ja puheenvuoroja sivuillaan. Nämä eivät edusta Tanen virallista kantaa.

Ajankohtaista