Useita sukupuolten tasa-arvoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia tuoreessa raportissa koronakriisin jälkihoidosta Suomessa

Sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön asettama korkean profiilin työryhmä julkaisi 3.6.2020 raporttinsa Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen. Raportti sisältää useita keskeisiä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä huomioita ja toimenpide-ehdotuksia.

Korkean profiilin ryhmän tehtävänä oli tarkastella COVID-19-viruksen aiheuttaman yhteiskunnallinen poikkeustilan merkityksiä kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamisen näkökulmasta. Raportissa pyritään työryhmän mukaan tunnistamaan hyvinvoinnin ja tasa-arvon kannalta kriittisimpiä kohtia sekä esiin nousseita vahvuuksia.

Sukupuolten tasa-arvo on keskeisessä asemassa jälkihoidon keinoja arvioitaessa. Nostamme tässä esiin raportissa käsiteltyjä sukupuolten tasa-arvoon liittyviä keskeisiä huomioita. Alkuun olemme koonneet raporttiin kirjattuja erilaisia kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia.

Tekstit ovat suoria lainauksia raportista.

Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia

Perhe- ja työelämä

• ”Sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeiset varhaiskasvatus- ja hoivapalvelut on turvattava.”
• ”Elvytystoimia on suunnattava naisvaltaisille aloille ja sosiaaliseen infrastruktuuriin.”
• ”Leikkaustoimet eivät saa painottua naisvaltaisille aloille ja elvytystoimet miesvaltaisille. Koronakriisin aikana myönnettyjen yritystukien tulee jakautua tasaisesti nais- ja miesvaltaisille aloille.”

Väkivalta

• ”Suomessa on viime vuosina lisätty esimerkiksi turvakotien resursseja, mutta palveluja ei vieläkään ole tarjolla riittävästi. Kuntien ja järjestöjen resursseja on tarve lisätä huomattavasti, jotta koronakriisin vuoksi kasvavaan tarpeeseen tulee olemaan mahdollista vastata.”
• ”Koronakriisin aikana on pohdittava, miten väkivallan uhrit tavoitetaan ja miten he saavat palveluita tilanteessa, jossa on vaikea olla yhteydessä palveluihin ja lähteä kotoa. Palvelut pitää myös sovittaa niin, että ne ovat kattavia ja tavoittavat kaikki väkivallan uhrit, mukaan lukien maahanmuuttajataustainen väestö ja vammaiset ihmiset.”

Talous

• ”Sukupuolten tasa-arvo tulee huomioida osana kestävää talouspolitiikkaa, mikä edistää sosiaalista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta ja koko väestön potentiaalin hyödyntämistä talouden kasvutekijöinä.”
• ”Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi on huomioitava kaikessa yhteiskuntapolitiikassa laaja-alaisesti. Koronapandemian aiheuttama kriisi korostaa tasa-arvotietoisen budjetoinnin kehittämisen merkitystä.”

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen koronkriisistä huolimatta

• ”Koronakriisin ei tule pysäyttää yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka tähtäävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tosiasialliseen toteutumiseen. Sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vahvistaminen on päinvastoin tässä tilanteessa erityisen tärkeää. Sukupuolten tasa-arvoa koskevat uudistukset, kuten perhevapaiden ja translain uudistaminen, on vietävä eteenpäin.”

Esiin nostettuja tasa-arvokysymyksiä

Perhe

Raportissa nostetaan esiin lapsiperheiden – erityisesti yksinhuoltajaperheiden – sekä omaishoitoperheiden vaikeutunut asema. Toisaalta todetaan, että osassa perheitä hoivavastuu sukupuolten välillä on saattanut jakautua aiempaa tasaisemmin koronakriisin aikana.

• ”Yksinhuoltajien selviäminen niin työstä kuin hoivavastuista ilman koulun, päiväkotien tai läheisten tukea on ollut erityisen koettelevaa. Samoin sellaisten yksinhuoltajien lasten, jotka ovat olleet paljon yksin kotona vanhemman työn vuoksi.”
• ”Paitsi kuormittavaa yksilöllisesti ja parisuhteiden kannalta, hoivan entistä epätasaisempaa jakautumista tulee tarkastella sen suhteen, mitä vaikutuksia sillä on naisten työllisyyteen ja urakehitykseen.”
• ”Niissä perheissä, joissa isät ovat ottaneet enemmän vastuuta esimerkiksi äidin välttämättömän työn vuoksi, seuraukset voivat olla positiivisia.”
• ”Omaishoitoperheiden elämän rajoitustoimet muuttivat, kun monen tukipalvelut loppuivat ilman siirtymäaikaa.”
• ”Valtaosa omaishoitajista on naisia ja yli puolet yli 65-vuotiaita. He ovat nyt olleet lähes kaksi kuukautta ympärivuorokauden valmiudessa avustaa ja hoitaa läheistään.”
• ”Myös enemmistö niistä, jotka hoitavat säännöllisesti toisessa taloudessa asuvia omaisiaan, on naisia. Palvelujen rajoittaminen on lisännyt heidän työtaakkaansa merkittävästi tilanteessa, jossa myös yli 70-vuotiaita koskevat rajoitukset ovat voimassa.”
• ”Vammaisten lasten perheissä osa vanhemmista on joutunut jäämään pois töistä, kun arkeen on tullut huolehdittavaksi vammaisen lapsen etäopetus ja muu arki.”

Työelämä

Raportissa nostetaan esiin koronakriisin vaikutuksia erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja nuoriin naisiin. Kriisi korostaa suomalaisen työelämän tiedossa olevia tasa-arvo-ongelmia.

• ”Koronakriisin aikana työttömyys ja lomautukset ovat kohdistuneet poikkeuksellisella tavalla nuoriin naisiin. Kelan työttömyysetuuksia ovat hakeneet erityisesti nuoret, vähemmän koulutetut 20–24-vuotiaat naiset.
• ”Nuorten naisten heikentynyttä asemaa koronakriisissä selittää rajoitusten kohdistuminen naisvaltaisille palvelualoille.”
• ”Koronakriisi tuo näin esiin monet sukupuolten tasa-arvon ongelmakohdat: sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat, joissa naisten työt kasaantuvat heikomman palkkatason julkiselle sektorille ja yksityiselle palvelusektorille, joilla myös työsuhteet ja työolot ovat heikommat. Hoiva on jakautunut sukupuolittuneesti: äidit käyttävät suurimman osan perhe- ja hoitovapaista, joita ei ole korvamerkitty isille. Pitkät kotonaolojaksot vaikuttavat nuorten naisten työllisyyteen, urakehitykseen sekä palkka- ja eläketasoon. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on edelleen yleistä.”

Väkivalta

Raportissa nostetaan esiin huoli perhe- ja lähisuhdeväkivallan lisääntymisestä. Koronapandemian vaikutuksia väkivaltaan ei tarkalleen tiedetä minkä vuoksi on epäselvää, ovatko auttamisjärjestelmät tavoittaneet apua tarvitsevat. Riskinä on, että väkivalta jää piiloon ihmisten elinpiirien muuttuessa koronan vaikutuksesta.

• ”Taloudellinen ahdinko, stressi ja päihteiden käytön lisääntyminen yhdistettynä sosiaaliseen eristäytymiseen sekä karanteenitoimenpiteisiin voivat entisestään lisätä lähisuhdeväkivallan riskiä.”
• ”Poliisin kotikäynnit ovat lisääntyneet samalla kun sekä lapsiin että naisiin kohdistuva väkivalta jää helposti piiloon, ja on epäselvää, missä määrin auttamisjärjestelmä on pystynyt vastaamaan tarpeisiin tilanteissa, joissa kotoa poistuminen on vaikeaa ja väkivallan tekijä on koko ajan läsnä.”
• ”Koti ei ole kaikille turvallinen paikka ja siksi on erityisen tärkeää varmistaa, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneille on tarjolla apua ja tukipalveluita myös poikkeusoloissa.”
• ”Vammaiset naiset kohtaavat suhteellisesti enemmän niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa samalla kuin turvakotien esteettömyys on edelleen heikkoa eikä palveluja ole saatavilla monikanavaisesti. Ihmiskaupan uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.”

Sukupuolivaikutukset ja sukupuolinäkökulma päätöksenteossa

Raportti korostaa sukupuolivaikutusten arvioinnin tärkeyttä, tasa-arvotietoisen budjetoinnin kehittämisen merkitystä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisen nostamista yhteiskunnallisen päätöksenteon keskiöön.

• ”Sukupuoli- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi on huomioitava kaikessa yhteiskuntapolitiikassa laaja-alaisesti.”
• ”Sukupuolten tasa-arvon vaikutusten arvioimiseksi on olemassa vakiintuneita käytäntöjä, jotka tulisi ottaa täysmääräisesti käyttöön.”
• ”Koronapandemian aiheuttama kriisi korostaa tasa-arvotietoisen budjetoinnin kehittämisen merkitystä.”
• ”Yleisten yhteiskunnallisten ja poliittisten toimien sukupuolivaikutusten arvioinnin lisäksi edellä mainittuihin sukupuolten eriarvoisuuksiin pystytään vaikuttamaan asettamalla sukupuolten tasa-arvon edistäminen keskiöön lainsäädäntötyössä ja ohjelmallisessa työssä. Perusoikeuksien toteutumisen kannalta tärkeitä ovat muun muassa raskaus ja perhevapaa- sekä palkkasyrjintäkieltojen tehokkuus, naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventaminen sekä palkkojen avoimuuden ja palkkatietämyksen lisääminen. Koulutuksen ja työelämän sukupuolen mukaisen työnjaon purkamiseksi tulee ponnistella, samoin työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Perinteisen työnjaon purkamisella on myös työllisyysvaikutuksia.”

Lue koko raportti

Raportti on julkaistu valtioneuvoston julkaisuarkistossa: Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen

Kuva: Unsplash