Sukupuolen moninaisuus tulee huomioida myös koronan aikana

15.5.2020 9.26
Uutinen

Koronakriisin aikana ja sen jälkihoidossa on tärkeää huomioida sukupuolivaikutusten osalta myös sukupuolen moninaisuus. Suomalaiset sateenkaarijärjestöt ovat tunnistaneet ryhmiä, joille koronapandemia ja sen edellyttämät rajoitustoimet ovat erityisen haastavia.

Tiedot perustuvat Seta ry:n huhtikuun 2020 alussa tekemään kyselyyn Suomessa toimiville sateenkaarijärjestöille. Lisäksi Setan ylläpitämä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus on analysoinut koronan vaikutuksia erityisesti sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten näkökulmasta

Sukupuolivähemmistöön kuuluvat ovat useammin riskiryhmää

Enemmistöllä sukupuolivähemmistöön kuuluvista ihmisistä on hyvä terveys ja toimintakyky. Tutkimusten mukaan sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä on kuitenkin keskimääräistä enemmän kroonisia sairauksia, kuten diabetesta, astmaa tai syöpää, jotka voivat altistaa koronavirukselle. Lisäksi vähemmistöstressi voi kohottaa verenpainetta ja heikentää immuunipuolustusta. On myös tiedossa, että tupakointi tai päihteiden käyttö on hieman keskimääräistä yleisempää sukupuolivähemmistöjen parissa.

Mahdollisuuksiin suojata itseään koronavirukselta vaikuttaa terveyden lisäksi myös sosioekonominen asema. Sosioekonominen asema on osalla sukupuolivähemmistöön kuuluvista heikompi liittyen esimerkiksi pitkittyneisiin terveysongelmiin, työsyrjintään tai koulukiusaamiseen. Eristämistoimien myötä koettu yksinäisyys voi vahvistua ja oma jaksaminen olla äärirajoilla, kun esimerkiksi taloudelliseen toimeentuloon liittyviä huolia on vaikeampi jakaa ja apua vaikeampi saada.

Terveyspalvelujen käyttö ja saatavuus haasteena

Terveydenhuollon palvelut ovat keskeisessä asemassa koronapandemiassa. Kuitenkin tiedetään, että moni sukupuolivähemmistöön kuuluva välttelee tai viivyttelee hoitoon hakeutumista aiempien syrjintäkokemusten tai syrjinnän pelon vuoksi normaalitilanteessakin eli silloin, kun yhteiskunnassa ei vallitse erityistä kriisitilannetta. 
Usein terveyspalvelujen rakenteet eivät huomioi sukupuolen moninaisuutta, ja moni saattaa sisäistetyn itsesyrjinnän takia vähätellä omia terveystarpeitaan.

Toisaalta sukupuolen korjausprosessissa olevilla tai sitä harkitsevilla voi olla huolta oman hoidon saatavuudesta. Koronatilanteen pitkittyessä jonot erikoissairaanhoidon palveluihin saattavat kasvaa. Terveyspalveluiden mahdollinen uudelleenpriorisointi voi herättää pelkoa siitä, täyttyvätkö omat hoitotarpeet. Lisäksi huolta aiheuttavat esimerkiksi lääkeketjujen mahdollinen vaarantuminen ja tulevien ajanvarausten siirtyminen jo entisestään pitkissä hoitoprosesseissa.

“Kaapissa” oleville jatkuva oman identiteettinsä salaaminen on raskasta. Lisäksi tilanne kotona voi olla jo valmiiksi tulehtunut, jos nuoren identiteetti on kyseenalaistettu.

Väkivallan ja syrjinnän uhka kasvaa poikkeustilan myötä

Poikkeustilan alussa olemme kriisin yhteisen kohtaamisen vaiheessa. Poikkeustilan jatkuessa saatamme siirtyä vaiheeseen, jossa ihmiset etsivät enemmän tapoja purkaa ahdistustaan. 

Vähemmistöryhmien, kuten sukupuolivähemmistöjen, aseman nostamista osaksi keskustelua saatetaan väheksyä ja jopa aktiivisesti vastustaa koko globaaliin yhteiskuntaan kohdistuvan koronakriisin keskellä. Vähemmistöjen hyvinvointi on kuitenkin yhtä tärkeää kuin muiden. Osa sukupuolivähemmistöihin kuuluvista pelkää, että vihapuhe vähemmistöjä kohtaan vahvistuu kriisin jatkuessa.

Sukupuolivähemmistöön kuuluvat nuoret voivat kärsiä jatkuvasta kotona olemisesta. “Kaapissa” oleville jatkuva oman identiteettinsä salaaminen on raskasta. Lisäksi tilanne kotona voi olla jo valmiiksi tulehtunut, jos nuoren identiteetti on kyseenalaistettu. Kynnys hakea vaikeaan tilanteeseen apua viranomaisilta tai muilta tahoilta voi olla nuorelle korkea.

Euroopan ja globaalilla tasolla on jo nähty poikkeustilan väärinkäyttöä sateenkaari-ihmisten oikeuksien sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien rajaamiseksi. Lisäksi on havaittu koronakriisiin liittyvän vihan kohdistamista nimenomaan sateenkaari-ihmisiin.

Riskinä liiallisessa yhdenmukaisuuden vaatimuksessa on se, että eri ryhmien lähtökohdat ja erityistarpeet jäävät vähemmälle huomiolle ja todelliset eriarvoisuudet näkymättömiin.

Tasa-arvotyö on poikkeustilanteessakin tärkeää

Kaikkia koronan pidemmän aikavälin vaikutuksia sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten elämään ei vielä osata arvioida. On kuitenkin selvää, että pandemian aikaansaamat muutokset saattavat sukupuolivähemmistöön kuuluville olla huomattavia, koska he kokevat jo tavallisissa olosuhteissa syrjintää ja ulossulkemista.

Pandemian aikana on pyritty luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ihmisten välillä. Tämä on tärkeää, jotta kaikki meistä tekisivät osansa pyrkimyksissä hillitä koronapandemiaa. Riskinä liiallisessa yhdenmukaisuuden vaatimuksessa on kuitenkin se, että eri ryhmien lähtökohdat ja erityistarpeet jäävät vähemmälle huomiolle ja todelliset eriarvoisuudet näkymättömiin.

Poikkeustilan ja rajoitusten vaikutuksia olisikin siksi ehdottomasti arvioitava yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. On varmistuttava siitä, että poikkeustilanteessakaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisvelvoitteita ei heikennetä. Lisäksi hallitusohjelmaan kirjattujen, tasa-arvoa edistävien ja ihmisoikeuksia vahvistavien tavoitteiden kiinni pitämisestä täytyy huolehtia.

On ymmärrettävää, että koronan laajamittaisten vaikutusten takia viivästyksiä tulee muiden kysymysten hoitamiseen, mutta tasa-arvokysymykset eivät silti saa jäädä jalkoihin.

Sakris Kupila
Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan asiantuntijajäsen
Seta ry:n puheenjohtaja

Lisäluettavaa

Ajankohtaista