11.05.2001 Talous on tasa-arvon musta aukko

Hyvinvointiyhteiskunnan kätilönä, ylläpitäjänä ja ruokkijana naisten rooli on ilmeinen ja se myös tunnustetaan yleisesti. Keskustelu "nykynaisesta" hyvinvointiyhteiskunnan tuotteena on naisnäkökulmasta helppoa.

Poliittisen retoriikan musta aukko naisnäkökulman suhteen on talouspolitiikka ja sen vaikutukset naisten asemaan työelämässä, kuluttajina, äiteinä tai tyttärinä. Suuri hämmennys vallitsee myös sen suhteen, mikä on naisnäkökulma globalisaatioon ja maailmantalouteen.

Kotikutoinen musta aukko löytyy lisäbudjetin valmisteluprosessista. Valtiovarainministeriö esittää yli kahdeksan miljardin markan suuruista lisäystä velan lyhentämiseen. Esitys on tehty ilman mitään analyysia siitä, mitkä vaikutukset tällä ratkaisulla on hyvinvointiyhteiskunnalle, hoivalle tai naisten asemalla. Toisaalta sosiaali- ja terveyshuollossa on leikattu kahdeksan miljardia markkaa 90-luvulla.

Hallitusohjelma velvoittaa selvittämään uuden lainsäädännön tasa-arvovaikutukset. Tätä ei ole edes tasa-arvoministeri Soininvaaran omassa ministeriössä kyetty tekemään, kuten ministeri kertoi seminaarin avatessaan. Nyt budjetin valmistelun yhteydessä olisi hyvä tilaisuus aloittaa sukupuolivaikutusten arviointi.

Olemmeko jäämässä jälkijunaan pohjoismaisella tasolla? Esimerkiksi Ruotsi on EU- puheenjohtajana hyvin kiinnostunut viemään sukupuolivaikutusten arviointia eteenpäin myös budjettien osalta. Esimerkkiä Ruotsi on hakenut Namibiasta, Etelä-Afrikasta ja Uudesta Seelannista, joissa kaikissa budjetteja on arvioitu naisten ja miesten kannalta. Kerrankin meillä niin sanotuilla kehittyneillä mailla on opittavaa kehitysmaista.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen TANEn hyvinvointivaltio-seminaarissa Helsingin Säätytalossa keskiviikkona 9.5.2001

11.05.2001 Talous on tasa-arvon musta aukko

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta