10.10.2002 Seuraavan hallituksen tasa-arvotavoitteet näkyviksi

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii, että seuraavan hallituksen tasa-arvopolitiikan on oltava pitkäjänteistä. Hallitusohjelmassa on oltava selkeitä tavoitteita seuraavan neljän vuoden tasa- arvopolitiikalle. Tavoitteiksi tulee ottaa seuraavat tasa-arvopolitiikan asiat:

Työelämän muutoksen hallinta: Työelämän tehokkuuden lisääntyminen tuottaa sosiaaliturvan kannalta haitallisia seurauksia. Suomessa määräaikaiset työsuhteet ovat hälyttävän yleisiä verrattuna muihin EU-maihin. Määräaikaisten työsuhteiden teettäminen erityisesti synnytysiässä olevilla naisilla kertoo sisään rakennetusta sukupuoleen perustuvasta diskriminaatiosta. Työnantajat haluavat väistää vastuutaan naistyöntekijöiden mahdollisesta raskaudesta ja vanhempainlomasta. Tämä kehitys on saatava hallintaan. On huolehdittava, että työelämän rakenteelliset muutokset eivät huononna naisten sosiaaliturvaa. Työsopimuslainsäädännön seurantaa on tiivistettävä ja valvontaresurssit turvattava. On käynnistettävä kunta- ja valtiotyönantajien kanssa hanke, jolla määräaikaiset työsuhteet muutetaan pysyviksi. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perustana on universaali ja yksilöllinen sosiaaliturva, joka on säilytettävä ja kirjattava näkyviin hallitusohjelmaan.
Työn ja perheen yhteensovittaminen: Naisille ja miehille on taattava samanarvoiset mahdollisuudet työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset on jaettava tasaisesti mies- ja naisvaltaisten alojen kesken. Miehiä on erilaisin toimin kannustettava aktiiviseen vanhemmuuteen, vanhempainvapaan jakamiseen sekä isäkuukauden käyttöön.
Hoivapalvelujen turvaaminen: Suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtyminen ja hoitoalojen matalapalkkaisuus vaikeuttaa työvoiman saantia hoiva-ammatteihin. Samalla kuitenkin vanhusväestön määrä lisääntyy, mikä aiheuttaa hoivapalvelujen tarpeen kasvua. Yhteiskunnan on otettava laaja vastuu hoivapalveluista niin lastenhoidon, vanhustenhoidon kuin omaishoidonkin osalta, mitkä muutoin jäävät pääasiassa naisten vapaaehtoistyönä tehtäviksi ilmaispalveluiksi. Lasten arkinen hoiva on turvattava, mukaan lukien pikkulasten iltapäivähoito. Kansallisen terveysprojektin aloitteita on tuettava ja kehitystyötä jatkettava. Valtion seurantaa työntekijöiden saatavuudesta, palvelujen laadusta ja määrästä on tiivistettävä. Kunta-alan matalapalkkaisuuden korjaamiseksi on tehtävä useampivuotinen ohjelma.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen: Valtionhallinnossa jo aloitettua sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista on laajennettava ja sille on asetettava selkeät tavoitteet resursseja unohtamatta. Näin tehdään näkyviksi hallinnollisten toimenpiteiden ja lainsäädäntöaloitteiden vaikutukset miesten ja naisten kannalta, mikä on edellytys tasa- arvotavoitteiden edistämiseksi käytännössä. Valtionhallinnon virkamiehille on järjestettävä tasa- arvokoulutusta. Tämä koulutus on aloitettava sitouttamalla valtioneuvoston jäsenet ja korkeat virkamiehet. Tasa-arvolain uudistuksen on tuettava entistä tehokkaammin samapalkkaisuusperiaatteen toteutumista työelämässä. Palkkausjärjestelmän on oltava mahdollisimman läpinäkyvä, jotta sukupuoleen perustuva syrjintä estetään. Jo saadut kokemukset työnarvioinnista on analysoitava sukupuolinäkökulmasta. Valtavirtaistamisen edistämiseksi hallituksen tulee sitoutua kokoamaan monipuolinen ja kattava selvitys Pekingin toimintaohjelman toteuttamisesta Suomessa. Hallituksen tulee edistää naisten aseman, tasa-arvon ja naisten oikeuksien käsittelyä myös EU:n ja YK:n puitteissa edistämällä V naisten maailman-konferenssin järjestämistä vuonna 2005 ja etsimällä sille kansainvälistä tukea niin sisällön kuin prosessinkin osalta.
Tasa-arvoasioiden resurssit: Tasa-arvoasioiden hallintoa sosiaali- ja terveysministeriössä on pyritty selkiyttämään, mutta resurssien alimitoitus haittaa vakavasti tehtävistä suoriutumista. Hallituksen tasa-arvoyksikön (TASY ja TANE) sekä tasa-arvovaltuutetun toimiston (TAS) resurssien tulee olla realistisessa suhteessa asetettuihin tehtäviin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen sekä lainsäädännön sukupuolivaikutusten arviointi edellyttävät sukupuolta koskevien tutkimustulosten kokoamista, muokkaamista sekä aktiivista välittämistä. Nais- ja miestutkimuksen tutkimustulosten on oltava niin tiedotusvälineiden, tasa-arvotyötä tekevien viranomaisten, tutkijoiden kuin tavallisten kansalaistenkin saatavilla. Hallituksen tulee perustaa nais- ja miestutkimusta sekä tasa-arvokoulutusta koordinoiva tiedonvälityksen resurssi- ja dokumentaatiopalvelu, esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa jo toiminnassa olevien erityisten resurssikeskusten mallin mukaisesti.
Naisiin kohdistuvan väkivallan ja prostituution ehkäisy: Stakesin hanke naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja prostituutiosta päättyy 2002. Hankkeen jatko on turvattava. Naisiin kohdistuva väkivalta on laaja yhteiskunnallinen ongelma. Yhteiskunnan peruspalveluilla on oltava valmiudet väkivallan tunnistamiseen ja avun järjestämiseen. Viranomaisten yhteistyötä ja asiantuntemusta väkivaltaa kokeneiden naisten auttamisessa on kehitettävä. Kansainväliseen ja kansalliseen nais- ja lapsikauppaan liittyvän paritustoiminnan rangaistavuutta on tehostettava YK:n ns. Palermon sopimuksen (v. 2000) mukaisesti. Suomen tulee seurata Ruotsin esimerkkiä prostituution asiakkuuden kieltämiseksi lailla. Seksuaalirikosten kuten raiskausten rikosluokituksen ja rangaistavuuden perusteluja on selkeytettävä ja yhdenmukaistettava. Seksistisen ja naisten ihmisarvoa alentavan kaupallisuuden torjuminen on otettava hallituksen toimenpideohjelmaan. On selvitettävä suomalaisen median ihmiskuvan vaikutukset lasten ja nuorten arvoihin. Tasa-arvoista ihmiskuvaa tukeva mediakasvatus on sisällytettävä koulujen opetussuunnitelmiin.
Maahanmuuttajaväestön tasa-arvon tukeminen: Maahanmuuttajien sopeutumista Suomeen on tehostettava kielikoulutuksella, ammatillisella muuntokoulutuksella ja työllistämiskoulutuksella. Työtä kantaväestön maahanmuuttajiin kohdistuvien suvaitsevien asenteiden kehittämiseksi on tuettava. Moniperusteinen syrjintä on tehtävä näkyväksi ja sen torjumiseksi on kehitettävä keinoja. Huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajamiesten ja -naisten roolimalleihin ja tarjottava erityisesti maahanmuuttajaperheiden äitien ja tyttöjen syrjäytymistä torjuvia koulutuspalveluja.

Tiedustelut: Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Haatainen p. 09-4321 tai pääsihteeri Elina Sana p. 09-16073699